Juhlapäivän sääksi luvattiin 13 astetta ja sadekuuroja, mahdollisesti myös ukkosta. Ukkonen ei toteutunut, mutta muuten sää oli aika tarkasti ennustetun kaltainen. Silti ainakaan oma juhlatunnelma ei päässyt kärsimään yhtään. 71 nimeä tuli vieraskirjaan, mahtavaa että ihmiset lähtivät liikkeelle. Osa oli tullut kauempaakin tätä juhlaa varten. Kaikki olivat mukavia tapaamisia ja olen tosi iloinen kaikkien näkemisestä. Ehdottomasti hauskin tapaaminen oli 93-vuotiaan miehen kanssa, joka muisti kahteen kertaan kertoa että "sinä oot lihonut liikaa". Hän seuraa Niemelän sukua nyt neljättä polvea, ja muuten sopisin kuulemma ulkonäöllisesti joukkoon.
Varsinainen juhla oli perinteisesti Ilmajoki-hallissa, joka on erinomainen juhlanviettopaikka tämänkokoisille juhlille. 500-600 ihmistä mahtuu väljästi saliin ja ilma pysyy hyvänä. Akustiikka on hyvä ja joka sanan kuulee hyvin. Itse olen ollut sitä mieltä, että yo-juhlan sopiva pituus olisi 90 minuuttia. Parikymmentä minuuttia meni yli tuon rajan, muttei se haitannut. Tietty kiireettömyyskin kuitenkin kuuluu asiaan.
Koulun menestys oli huikea ranking-listoilla, vaikkei niille liikaa painoarvoa tulekaan antaa. STT:n mittauksessa, joka oli paras sikäli että siinä otettiin huomioon myös lähtötaso, lukiomme oli sijalla 25 valtakunnallisesti. Minusta se on tavalliselta maaseutulukiolta täysi sensaatio. Kertoo siitä, että monet asiat ovat loksahtaneet paikalleen ja tehty oikein. Ja jos pieni synti sallitaan (anteeksi: tiedän, että omia lapsia ei koskaan sopisi kehua ääneen paitsi heille itselleen) on pakko myöntää, että omastaankin sai olla ylpeä. 51 puoltoääntä on yksi korkeimmista koulun tarinassa tähän saakka. Armeijan ohessa harrastettuna hyvä tulos.
Päivän aikana olen lukuisia kertoja kuullut, että tätä blogia seurataan. Onhan se riemastuttavaa, jos joku kiireidensä keskellä näitä lukee. Mukavahan sitä on kaikenlaista kirjoitella. Oli helpottavaa kuulla palkitun bloggaajan Jukka Kemppisen kommentti, että hänestä monesti tuntuu siltä, ettei osaa kirjoittaa lainkaan. Sellainen olo on monesti itselläkin. Mutta en välitä siitä, kirjoitan silti.
Vointi ollut erinomainen, paras pitään aikaan. Olen ollut ylhäällä ja aktiivinen koko päivän. Mukavat kohtaamiset ihmisten kanssa ovat antaneet voimaa päivään. Olisipa vointi tällainen joka päivä.
Nuorella miehellä on edessään roolinvaihto. Valkolakki muuttuu siniseksi baretiksi ja varuskunnassa täytyy olla klo 02.00. Pääsen taksikuskiksi kesäyöhön. Mikäpä sen suurempi ilo?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti