Padot jysähtivät auki, kun hallitus toi esiin omat säästöratkaisunsa ja samalla saatiin tupokin tehtyä, kuin ohimennen. Ja tupo kun oli se jota koskaan ei olisi pitänyt syntyä. Ainakin näin ajateltiin vielä pari kuukautta sitten. Mutta nyt yhteistyöhalu löytyi jostakin eli tarkemmin kriisitietoisuudesta. Mielestäni on upeaa, että on tajuttu sopuun pyrkimisen merkitys tiukassa paikassa. Parempi laiha sopu kuin lihava riita. Jos kaikki menee hyvin, vältytään hintavilta lakoilta, monilta lihottavilta pullakahveilta ja pitkällä tähtäimellä Suomen tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta.
Säästötavoitteet ovat aika hurjat. Kuntien pitäisi säästää miljardi. Miljardilla palkataan noin 20000 ihmistä vuodeksi. Kuntien menot tulevat pitkälti terveydenhuollosta ja koulutuksesta. Tuskin kukaan luulee, että siellä on ylimääräistä väkeä pyörittämässä peukaloitaan. Työn tehostaminen tarkoittaisi ryhmäkokojen kasvattamista kouluissa ja päiväkodeissa. Lääkärien pitäisi ottaa vastaan entistä pienemmässä ajassa entistä enemmän potilaita. On todella mielenkiintoista (ja pelottavaa) tietää, että mistä kunnilta saadaan se miljardi nipistettyä.
Mutta ei kunnilla muuallakaan helppoa ole. Upporikkaassa Norjassa käydään myös keskustelua kuntaliitoksista eli karttaharjoituksia on tehty sielläkin. Kuntien määrää esitetään pienennettäväksi 428:sta 105:n. Kunnilla tulee olla selkeä kuntakeskus ja väestöpohjaa vähintään 10000 asukasta.
Olo ollut hyvä tänään. Voimia oli kaupunkireissulle asti.
00.40
Super Cupin finaalissa olivat vastakkain B. München ja Chelsea. Ottelu pelattiin Prahassa. Kerrassaan maaginen ottelu, jossa vastakkain olivat paitsi joukkueet niin valmentajat Mourinho ja Guardiola. Ottelu kääntyi jatkoajan lisäajalla 5 sekuntia ennen loppua. Saksalaiset pelasivat tapansa mukaan loppuun asti. Rankkareilla vasta kymmenes vetäjä epäonnistui ja saksalaisille näin pelitapahtumiin katsoen hyvin ansaittu voitto.
perjantai 30. elokuuta 2013
torstai 29. elokuuta 2013
Rakenneuudistuksia...
Hyvä päivä tänään vähän takkuisen aamupäivän jälkeen. Tukkakin on kasvanut niin paljon, että parturissakäyntiä on jo alettu ehdottaa. Hiustyyppi on selvästi aiempaa tummempi.
Hallitus on kovasti miettinyt leikkauksia ja päässytkin ratkaisuun. Tosin sana "leikkaus" on visusti korvattu sanalla "rakenneuudistus". Vielä ei ole tiedotettu aivan tarkasti säästöjen sisältöjä, mutta joitakin tietoja on tihkunut. Lähipäivinä saa nähdä mitä tuleman pitää, toivottavasti päätökset on tehty harkintaa käyttäen eikä puolueiden välisenä huutokauppana. Varmasti tulee monelta suunnalta protestia, eihän kukaan halua luopua saavutetuista eduista.
Näkee, että syksy on tullut kun Tami Tamminen on tv-ruudussa. Harvalle on annettu niin pursuavasti itseluottamusta ja uskoa omiin tietoihinsa ja taitoihinsa. Värikäs ja mielenkiintoinen tv-persoona hän kieltämättä on. Joskus sitä vaan miettii, että miksi yksikään huippujoukkue ei ole koskaan palkannut häntä valmentajakseen...
Hallitus on kovasti miettinyt leikkauksia ja päässytkin ratkaisuun. Tosin sana "leikkaus" on visusti korvattu sanalla "rakenneuudistus". Vielä ei ole tiedotettu aivan tarkasti säästöjen sisältöjä, mutta joitakin tietoja on tihkunut. Lähipäivinä saa nähdä mitä tuleman pitää, toivottavasti päätökset on tehty harkintaa käyttäen eikä puolueiden välisenä huutokauppana. Varmasti tulee monelta suunnalta protestia, eihän kukaan halua luopua saavutetuista eduista.
Näkee, että syksy on tullut kun Tami Tamminen on tv-ruudussa. Harvalle on annettu niin pursuavasti itseluottamusta ja uskoa omiin tietoihinsa ja taitoihinsa. Värikäs ja mielenkiintoinen tv-persoona hän kieltämättä on. Joskus sitä vaan miettii, että miksi yksikään huippujoukkue ei ole koskaan palkannut häntä valmentajakseen...
keskiviikko 28. elokuuta 2013
I have a dream
Tänään on kulunut 50 vuotta Martin Luther Kingin jr:n tunteikkaasta "I have a dream"-puheesta, josta tuli yksi historian tunnetuimmista ja osa amerikkalaista itseymmärrystä. Tuo yksittäinen puhe oli johtamassa isoihin muutoksiin yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa, jossa oli vielä kipeitä jäämiä neekeriorjuuden aikakaudesta. Vuodesta 1619 oli tuotu USA:aan 10 miljoonaa orjaa. 1800-luvulla orjuudesta tuli kiistakapula ja keskeinen syy sisällissotaan. 1861 orjuus lakkautettiin ja neljä miljoonaa orjaa vapautettiin.
Martin Luther King jr oli pappi ja teologian tohtori, joka tuli tunnetuksi taistelusta tummaihoisten oikeuksien puolesta. Hän käytti Mahatma Gandhin tunnetuksi tekemää väkivallattoman vastarinnan filosofiaa. Pitkälti Luther Kingin ansiosta Yhdysvaltoihin saatiin kansalaisoikeuslaki ja äänioikeuslaki, jotka paransivat mustien asemaa olennaisesti. Luther King jr sai Nobelin rauhanpalkinnon 1964 ja hänen elämänsä päättyi murhan uhrina 1968.
On erittäin suurta, että uskotaan siihen että isoihin asioihin voi vaikuttaa väkivallattomasti. Paikalla Luther Kingin juhlallisuuksissa olivat tänään presidentit Carter, Clinton ja Obama. Kingin merkitystä havainnollistaa myös se, että USA:ssa vuoden kolmas maanantai on vapaapäivä, Martin Luther Kings Day.
Vointi ollut hyvä. Kolmesta särkylääkkeestä kaksi on pystytty jättämään pois ainakin tilapäisesti. Tekisi mieli jättää kolmaskin pois, mutta siihen lääkäri ei lupaa antanut.
25 km lenkki tuli pyöräiltyä tänään puimureiden seassa välillä pakoon ajaen. Siinä menikin mehut aika lailla, mutta kivaa oli ja syvä tyytyväisyys valtasi mielen.
tiistai 27. elokuuta 2013
Rauhoitu Obama!
Kovasti kerää USA jo kamojaan kokoon hyökätäkseen Syyriaan. Uskollinen liittolainen Britannia tulee kuin sylikoira hihnassa mukana. Halu rangaista kaasuiskuista jotakuta on suuri. Se tiedetään varmasti, että Syyriassa on käytetty kemiallisia aseita julmalla tavalla, mutta varmuutta ei ole siitä kuka niitä on käyttänyt. USA näyttää olettavan, että Assadin hallitus olisi syypää , mutta on sanottu myös, että yhtä hyvin hallitusta vastustavat joukot olisivat voineet olla iskujen takana. Näin he olisivat saaneet USA: n omalle puolelleen, koska kaikki olettaisivat hallituksen olevan syypää.
Amerikkalaisessa ajattelutavassa näyttää olevan usein niin, että näyttävä isku mihin tahansa on hyvä juttu.Vielä kuitenkin puuttuu olennaista tietoa. Nyt pitäisi vielä laittaa jäitä hattuun mr. Obama.
Voinniltaan päivä ollut erinomainen. Uusi lääke on vähän pistänyt huimaamaan, mutta muuten on pärjätty hyvin. Pyörälenkillekin pääsi viljantuoksuisille lakeuksille.
Amerikkalaisessa ajattelutavassa näyttää olevan usein niin, että näyttävä isku mihin tahansa on hyvä juttu.Vielä kuitenkin puuttuu olennaista tietoa. Nyt pitäisi vielä laittaa jäitä hattuun mr. Obama.
Voinniltaan päivä ollut erinomainen. Uusi lääke on vähän pistänyt huimaamaan, mutta muuten on pärjätty hyvin. Pyörälenkillekin pääsi viljantuoksuisille lakeuksille.
maanantai 26. elokuuta 2013
Köyhtymään?
Voimaantumista oli tänään ilmassa, varsinkin päiväunet toivat mukanaan vahvemman olon. Kauniissa illassa tuli ajettua parikymmentä kilometriä pyörällä, mikä tuntui oikein hyvältä. Puimureita ja traktoreita oli liikkeellä enemmän kuin muita tielläliikkujia yhteensä.
Heureka-foorumissa on tänään mietitty maan taloutta isolla joukolla. Kriisitietoisuus on se sana, jota iskostetaan kansan kovaan päähän oikein toden teolla. Ja fakta on se, että taloudellinen tilanne on huonompi kuin on aikaisemmin ymmärretty.
Sodan jälkeen on eletty loputtomalta tuntuvaa taloudellisen kasvun ja rikastumisen aikaa. Köyhä maa on noussut sodasta, vaurastunut yhdeksi maailman varakkaimmista ja samalla Suomesta on tullut oikeus- ja sivistysvaltio. Nyt tulevaisuuden suunta on ilmeinen, mutta kukaan ei oikein haluaisi sitä sanoa ääneen. Edessä on köyhtymisen aika, jossa tulevat sukupolvet maksavat syömävelkamme.
Mutta voiko köyhtyä ilman kyyneliä? Palkansaajalle palkankorotuksen saamatta jääminen tuskin merkitsee kovin paljoa. Uskallan väittää, että monet pärjäisivät varsin mukavasti vaikka palkasta leikattaisiin kolmannes pois. Toki elämäntapa muuttuisi ja jouduttaisiin kehittelemään luovia ratkaisuja, kuten vaihtokauppaa ja kirpputoreja sekä lisääntyvää omatoimisuutta. Suurimmat kärsijät lienevät niissä, jotka eivät ole hyväosaisia; vanhukset, sairaat, lapset ja nuoret. Heistä huolehtiminen on etusijalla, kun hyvinvointiyhteiskuntaa joudutaan purkamaan.
Mielestäni työttömyys olisi se asia, johon voitasiin vaikuttaa parhaiten. Se vaatisi tietenkin rakenteellisia uudistuksia, eli työtä pitäisi voida tehdä halvemmalla, koska olemme hinnoitelleet työmme liian kalliiksi. Ja työtä pitäisi myös voida ottaa vastaan menettämättä heti sosiaalitukea. Joku on ehdottanut, että 300-500 euroa olisi mahdollista tienata menettämättä työttömyyskorvausta. Tällainen yksinkertainen sääntö loisi myönteistä toimeliaisuutta monen kodalla ja vähentäisi työttömyyden passivoivaa vaikutusta.
Tärkeää olisi myös se, että johtajat osallistuvat talkoisiin. Presidentti on näyttänyt esimerkkiä omalla toiminnallaan. Tämä luo kuvaa reiluudesta ja siitä, että ollaan kaikki samassa veneessä. Tuloerot eivät saa missään tapauksessa repsahtaa. Solidaarisuudesta ei saa lipsua.
Paluu perusasioihin auttaa tilanteen käsittelyssä. Onnellisuus ei rakennu mammonan varaan. Onnellisuus syntyy pikemminkin henkisistä ja sosiaalisista asioista: työstä, jakamisesta ja lähimmäisen palvelemisesta. Tätä kirjoitettaessa telkkarissa on kaksi nunnaa, jotka puhuvat sisäisen merkityksestä ja itsensä hyväksymisestä, miten nämä johtavat tyytyväisyyteen. Ulkoisella, kuten ulkonäöllä ei ole heille merkitystä.
Heureka-foorumissa on tänään mietitty maan taloutta isolla joukolla. Kriisitietoisuus on se sana, jota iskostetaan kansan kovaan päähän oikein toden teolla. Ja fakta on se, että taloudellinen tilanne on huonompi kuin on aikaisemmin ymmärretty.
Sodan jälkeen on eletty loputtomalta tuntuvaa taloudellisen kasvun ja rikastumisen aikaa. Köyhä maa on noussut sodasta, vaurastunut yhdeksi maailman varakkaimmista ja samalla Suomesta on tullut oikeus- ja sivistysvaltio. Nyt tulevaisuuden suunta on ilmeinen, mutta kukaan ei oikein haluaisi sitä sanoa ääneen. Edessä on köyhtymisen aika, jossa tulevat sukupolvet maksavat syömävelkamme.
Mutta voiko köyhtyä ilman kyyneliä? Palkansaajalle palkankorotuksen saamatta jääminen tuskin merkitsee kovin paljoa. Uskallan väittää, että monet pärjäisivät varsin mukavasti vaikka palkasta leikattaisiin kolmannes pois. Toki elämäntapa muuttuisi ja jouduttaisiin kehittelemään luovia ratkaisuja, kuten vaihtokauppaa ja kirpputoreja sekä lisääntyvää omatoimisuutta. Suurimmat kärsijät lienevät niissä, jotka eivät ole hyväosaisia; vanhukset, sairaat, lapset ja nuoret. Heistä huolehtiminen on etusijalla, kun hyvinvointiyhteiskuntaa joudutaan purkamaan.
Mielestäni työttömyys olisi se asia, johon voitasiin vaikuttaa parhaiten. Se vaatisi tietenkin rakenteellisia uudistuksia, eli työtä pitäisi voida tehdä halvemmalla, koska olemme hinnoitelleet työmme liian kalliiksi. Ja työtä pitäisi myös voida ottaa vastaan menettämättä heti sosiaalitukea. Joku on ehdottanut, että 300-500 euroa olisi mahdollista tienata menettämättä työttömyyskorvausta. Tällainen yksinkertainen sääntö loisi myönteistä toimeliaisuutta monen kodalla ja vähentäisi työttömyyden passivoivaa vaikutusta.
Tärkeää olisi myös se, että johtajat osallistuvat talkoisiin. Presidentti on näyttänyt esimerkkiä omalla toiminnallaan. Tämä luo kuvaa reiluudesta ja siitä, että ollaan kaikki samassa veneessä. Tuloerot eivät saa missään tapauksessa repsahtaa. Solidaarisuudesta ei saa lipsua.
Paluu perusasioihin auttaa tilanteen käsittelyssä. Onnellisuus ei rakennu mammonan varaan. Onnellisuus syntyy pikemminkin henkisistä ja sosiaalisista asioista: työstä, jakamisesta ja lähimmäisen palvelemisesta. Tätä kirjoitettaessa telkkarissa on kaksi nunnaa, jotka puhuvat sisäisen merkityksestä ja itsensä hyväksymisestä, miten nämä johtavat tyytyväisyyteen. Ulkoisella, kuten ulkonäöllä ei ole heille merkitystä.
sunnuntai 25. elokuuta 2013
Ysiluokka
Vointi ollut tänään aika vaisu, väsyttänyt kovasti ja jalat olleet aika spagettia. Ulos on kuitenkin päässyt, siellä on ollut jälleen mahtava sää, kaunis loppukesän päivä. Viljapellot ovat komeimmillaan ja aurinkoa on riittänyt täysi setti.
Suomalaista koulujärjestelmää ihaillaan ulkomailla. Kuluvan viikon aikana on ulkomaalaisessa lehdistössä tullut kahteen kertaan vastaan Suomen uskomattoman hyvin menestynyt koulusysteemi. PISA-tutkimuksen mukaan Suomi on aivan maailman kärkeä oppimisen eri osa-alueilla, ja ulkomailla monessa maassa mietitään, mitä omassa systeemissä on vialla kun ei päästä suomalaisten tasolle.
Tuohon ihmemaailmaan on jokainen päässyt perehtymään viime viikkojen aikana. Elämänmakuinen dokumenttisarja "Ysiluokka" on lähetetty uusintoina ja löytyy Areenasta
http://areena.yle.fi/tv/849296
Kymmenosaisessa sarjassa seurataan yhtä luokkaa läpi yhdeksännen kouluvuoden. Oppilaiden sparraajana on rokkari Timo Rautiainen, jolla on opettajana reilun kymmenen vuoden kokemus erityisopetuksesta. Hän seuraa opiskelijoiden touhuja, keskustelee heidän kanssaan ja tekee oppimiseen liittyviä sopimuksia.
Miltä koulunkäynti sitten näyttää? Ensimmäinen vaikutelma on tyhjäkäynti. Oppilaat vaikuttavat väsyneiltä, kyllästyneiltä ja masentuneilta. Jo kouluun ajoissa pääseminen näyttää olevan melkein ylivoimaista osalle. Aamulla kun väsyttää niin kovasti. Osaa ei kiinnosta ollenkaan, he odottavat koulun loppumista ja ammattikouluun pääsyä. Joillakin olisi paukkuja parempaan, mutta motivaatio yksinkertaisesti puuttuu. Joillakin taas olisi vähän yritystä, mutta paukut parempaan puuttuvat tai opiskelutekniikka on heikko. Esimerkkinä tästä on yksi poika, joka on valmistautunut tosissaan matematiikan kokeesiin, käynyt jopa tukiopetuksessa. Lopputuloksena on se, että hän on saanut matematiikan numeron nostettua viitosesta kuutoseen, mikä on tietenkin onnistuminen sekin. Kaveri ilmoitti menevänsä lukioon. Kiinnostaisi tietää, miten tuo tarina jatkui.
Opettajat joutuvat sietämään tätä kaaosta. Heidän tehtäväkseen jää vaatiminen ja tukena oleminen. Silmiinpistävää on välimatka opettajien ja oppilaiden maailman välillä. Silti olen havaitsevinani siinä pohjimmiltaan yhteistyön pohjavireen, vaikkei kaikki aina sujukaan kuten pitää.
Parasta sarjassa on se, että siinä päästään tosi lähelle niitä nuoria, joita seurataan tarkemmin. Heidän sielunmaailmansa tulevat hyvin esiin. Kaikista noista jullikoista saadaan esiin jotenkin kaunis inhimillinen puoli. Jokaisella on unelmia ja toiveita, heiltä vaan monesti puuttuu voima kulkea niitä kohti. Kahdenkeskinen keskustelu Rautiaisen kanssa antaa heille selkeästi potkua tarpoa eteenpäin.
Jonkinlaista edistystä luokka saa aikaiseksi; keskiarvo paranee ja Wilma-merkinnät vähenevät. (Wilma on tietokonepohjainen järjestelmä, johon opettajat tekevät tuntimerkintöjä. Merkinnät näkyvät mm. luokanvalvojalle, terveydenhoitajalle, opettajalle ja vanhemmille)
Rautiainen sanoo jossakin kohdassa, että toivottavasti sarja auttaa paremmin ymmärtämään niitä omia "ysiluokkalaisia". Uskon kyllä, että näin tapahtuu, koska monesti he ovat kotona hyvin lukossa ja vastanrintaan asettuvia. Herkempää puolta on vaikea tuoda esiin kotopuolessa.
Suomalaista koulujärjestelmää ihaillaan ulkomailla. Kuluvan viikon aikana on ulkomaalaisessa lehdistössä tullut kahteen kertaan vastaan Suomen uskomattoman hyvin menestynyt koulusysteemi. PISA-tutkimuksen mukaan Suomi on aivan maailman kärkeä oppimisen eri osa-alueilla, ja ulkomailla monessa maassa mietitään, mitä omassa systeemissä on vialla kun ei päästä suomalaisten tasolle.
Tuohon ihmemaailmaan on jokainen päässyt perehtymään viime viikkojen aikana. Elämänmakuinen dokumenttisarja "Ysiluokka" on lähetetty uusintoina ja löytyy Areenasta
http://areena.yle.fi/tv/849296
Kymmenosaisessa sarjassa seurataan yhtä luokkaa läpi yhdeksännen kouluvuoden. Oppilaiden sparraajana on rokkari Timo Rautiainen, jolla on opettajana reilun kymmenen vuoden kokemus erityisopetuksesta. Hän seuraa opiskelijoiden touhuja, keskustelee heidän kanssaan ja tekee oppimiseen liittyviä sopimuksia.
Miltä koulunkäynti sitten näyttää? Ensimmäinen vaikutelma on tyhjäkäynti. Oppilaat vaikuttavat väsyneiltä, kyllästyneiltä ja masentuneilta. Jo kouluun ajoissa pääseminen näyttää olevan melkein ylivoimaista osalle. Aamulla kun väsyttää niin kovasti. Osaa ei kiinnosta ollenkaan, he odottavat koulun loppumista ja ammattikouluun pääsyä. Joillakin olisi paukkuja parempaan, mutta motivaatio yksinkertaisesti puuttuu. Joillakin taas olisi vähän yritystä, mutta paukut parempaan puuttuvat tai opiskelutekniikka on heikko. Esimerkkinä tästä on yksi poika, joka on valmistautunut tosissaan matematiikan kokeesiin, käynyt jopa tukiopetuksessa. Lopputuloksena on se, että hän on saanut matematiikan numeron nostettua viitosesta kuutoseen, mikä on tietenkin onnistuminen sekin. Kaveri ilmoitti menevänsä lukioon. Kiinnostaisi tietää, miten tuo tarina jatkui.
Opettajat joutuvat sietämään tätä kaaosta. Heidän tehtäväkseen jää vaatiminen ja tukena oleminen. Silmiinpistävää on välimatka opettajien ja oppilaiden maailman välillä. Silti olen havaitsevinani siinä pohjimmiltaan yhteistyön pohjavireen, vaikkei kaikki aina sujukaan kuten pitää.
Parasta sarjassa on se, että siinä päästään tosi lähelle niitä nuoria, joita seurataan tarkemmin. Heidän sielunmaailmansa tulevat hyvin esiin. Kaikista noista jullikoista saadaan esiin jotenkin kaunis inhimillinen puoli. Jokaisella on unelmia ja toiveita, heiltä vaan monesti puuttuu voima kulkea niitä kohti. Kahdenkeskinen keskustelu Rautiaisen kanssa antaa heille selkeästi potkua tarpoa eteenpäin.
Jonkinlaista edistystä luokka saa aikaiseksi; keskiarvo paranee ja Wilma-merkinnät vähenevät. (Wilma on tietokonepohjainen järjestelmä, johon opettajat tekevät tuntimerkintöjä. Merkinnät näkyvät mm. luokanvalvojalle, terveydenhoitajalle, opettajalle ja vanhemmille)
Rautiainen sanoo jossakin kohdassa, että toivottavasti sarja auttaa paremmin ymmärtämään niitä omia "ysiluokkalaisia". Uskon kyllä, että näin tapahtuu, koska monesti he ovat kotona hyvin lukossa ja vastanrintaan asettuvia. Herkempää puolta on vaikea tuoda esiin kotopuolessa.
lauantai 24. elokuuta 2013
Pakkoruotsi?
Päivän vointi ollut kohtuullinen, päivällä uni maistui valtavasti.
Latvala teki sen taas, ei pysynyt tiellä. Saksan rallissa hän keskeytti selvästä johtoasemasta. Merkillistä, että virhealttius ei karise millään pois. Tarttis vissiin vaihtaa kartturia ja ottaa nainen tilalle. Mieluiten sellainen emäntätyyppi, joka uhkaisi pajauttaa paistinpannulla jos otteet alkavat lipsua.
Pakkoruotsista on paljon ollut puhetta tänään. Pitääkö kaikkien lukea ruotsia? Ylen mukaan 29 % haluaisi pitää nykysysteemin ja 63 % haluaisi ruotsin vapaaehtoiseksi. Lukemat ovat yllättävänkin selvät.
Lukion näkökulmasta kielipainotteisuus on muuttunut rajusti. Parikymmentä vuotta sitten saksaa luki ainakin meidän koulussamme n. 2/3 ikäluokasta ja ruotsi tietenkin oli kaikilla. Silloin mietin, että onko kielipainoteisuus liian suurta lukiossa. Sittemmin saksan lukeminen on lakannut lähes täysin ja ruotsin kirjoittajien määrä on pudonnut alas. Ainereaalista on seurannut kapeampaa osaamista, joten huoli lukion yleissivistävyydestä on monien mielestä hyvinkin aiheellinen.
Mutta tarvitaanko ruotsia pakollisena oppiaineena? Vähemmistön asemaa en itse pidä uskottavana perusteena, koska se on enemmistöä kohtaan aivan kohtuuton vaatimus. Ruotsia puhutaan hyvin pienellä alueella etelä- ja länsirannikolla, joka vastannee alueellisesti muutamaa prosenttia Suomesta. Samalla perusteella ei mene kauaa, kun venäjän kieltä pitäisi opettaa koko väestölle. Kaksikielisyys voitaisiin yhtä hyvin määritellä alueellisesti tiettyjen kuntien alueelle, kuten Norjassa on tehty saamen kielelle. Pohjoisessa saame on yhtenä virallisena kielenä muutaman kunnan aluella. Ei Oslossa silti tarvitse opiskella saamenkieltä. (Norjassa onkin sitten omituisuutena kaksi virallista kieltä bokmål ja nynorsk, ja poliittisin enemmän kuin järkevin perusteina kaikkien pitää opiskella molempia...siitä enemmän joskus toiste...)
Mikä sitten puoltaa ruotsin asemaa pakollisena opiskeltavana kielenä? Isossa kuvassa Eurooppa on ajautumassa taas niihin asemiin, mihin se aina tuntuu menevän. On protestanttinen Pohjois-Eurooppaa, jonka veturina on Saksa. On autoritaarinen ja arvaamaton Venäjä ja katolinen köyhä Etelä-Eurooppa. Tämä tarkoittaa, että on ainakin kolme erilaista Eurooppaa. Mihin näistä haluamme kuulua? Luontevimmat kaverit löytyvät Pohjoismaista. Maantieteellisen sijainnin lisäksi ajatus- ja arvomaailmat ovat siellä lähimpänä meidän omiamme. Yhteiskuntamme on paljon enemmän sukua ruotsalaiselle kansankodille kuin vaikka venäläistä yhteiskuntaa. Ruotsinkieli sitoo meitä skandinaviaan ja länteen, jos sinne päin haluamme olla kallellaan.
Suomi on tärkeä osa Skandinaviaa, mutta meidän on itse pidettävä paikkamme lämpimänä siellä. Eivät muut Pohjoismaat meitä sinne väkisin halua, jos kieliyhteyttä ei ole. Siksi näkisin, että nyt olisi parasta pitää ruotsi vielä opetusohjelmassa pakollisena. Miksi pakollisena, eikö vapaaehtoisuus riittäisi? Nykynuoriso on menettänyt osan lukutaidostaan, lukemisesta on tullut vilkaisulukemista. Paneutuminen luettuun asiaan on yhä vaikeampaa. Kielten lukeminen on muuttunut työläämmäksi kuin mitä se todellisuudessa onkaan. Jos ruotsista tehtäisiin vapaaehtoista, epäilen että turhan moni jättäisi em. syystä kielen valitsematta.
perjantai 23. elokuuta 2013
No minne se Kimi menee ensi vuonna?
Tänään ollut vielä palautumispäivä ja paluuta normaaliin päiväjärjestykseen. Hissukseen on tullut oltua, mieli ollut oikein hyvä. Huomenna taas uskaltaa jotakin aktiviteettia hoitaa.
Nykyisessä maailmantilanteessa kenties suurimpia puheenaiheita ainakin suomalaisten äijien kohdalla on Kimi Räikkösen työpaikka ensi vuonna. Nykyiseen lähes maksukyvyttömään talliin hän tuskin voi jäädä. Liekö eilinenkin "sairastuminen" liittynyt palkkasaataviin. Yleisesti on tiedossa, että Räikkösellä on miljoonien saatavat työnantajaltaan ja talli on luhistumassa insinööriensä lähtöön. Lotukselle Räikkönen ei siis voi jäädä, koska hän haluaa istua voittaja-autossa.
Mitä vaihtoehtoja jää jäljelle? Red Bull ja Ferrari, ehkä McLaren. Ferrarin olen jo ajat sitten rajannut pois, koska Kimi sai sieltä kauniisti sanottuna kultaisen kädenpuristuksen 2009. Jäljelle jäisi Red Bull. Mutta sinne ei taida olla menemistä. Julkisuuslausunnoista huolimatta en usko Vettelin huolivan Kimiää tallikaverikseen. Jo viime kisassa nähtiin, että Sebillä oli vaikeuksia kestää Kimiä edellään normaalissa kilpailutilanteessa. Hän oli ohitustilanteessa vaatimassa suunnilleen tallimääräystä ja vaikutti järkyttyneeltä, kun Kimi piti oman ajolinjansa eikä päästänyt ohi.
Siispä jäljellä on kuitenkin Ferrari, McLaren on liian heikko tällä hetkellä, korkeintaan viimeinen vaihtoehto. Ferrari haluaa nopeimmat kuskit aina. Vettel on huhujen mukaan menossa sinne 2015. Massa on liian hidas ja kaudelle 2014 tarvittaisiin hyvä kuski. Siinä mielessä Kimi taitaa jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi. He tuntevat Kimin nopeuden ja positiivisen sosiaalisuuden, sen että hän ei ajaudu ongelmiin ihmisen kanssa. Hän pitää mieluummin viileää etäisyyttä ja keskittyy vain ajamiseen. Toki Kimin on pakko niellä ylpeytensä, jos haluaa saada voittaja-auton ensi vuonna.
En siis pitäisi ollenkaan mahdottomana, että Kimillä on sopimus joko allekirjoitettavana tai allekirjoitettuna Ferrarin kanssa. Tämän kanssa sopivat yhteen sekä Kimin että Red Bullin tallipäällikön lausunnot. Viimeksi vuonna 2007 hänellä oli jo lähes vuotta aiemmin sopimus taskussa Ferrarin kanssa, mutta pokka piti pitkään. Sopimusta ei kannata paljastaa liian aikaisin, koska se veisi motivaatiota nykyiseltä tallilta ja ehkä joiltakin kuskeilta.
Nykyisessä maailmantilanteessa kenties suurimpia puheenaiheita ainakin suomalaisten äijien kohdalla on Kimi Räikkösen työpaikka ensi vuonna. Nykyiseen lähes maksukyvyttömään talliin hän tuskin voi jäädä. Liekö eilinenkin "sairastuminen" liittynyt palkkasaataviin. Yleisesti on tiedossa, että Räikkösellä on miljoonien saatavat työnantajaltaan ja talli on luhistumassa insinööriensä lähtöön. Lotukselle Räikkönen ei siis voi jäädä, koska hän haluaa istua voittaja-autossa.
Mitä vaihtoehtoja jää jäljelle? Red Bull ja Ferrari, ehkä McLaren. Ferrarin olen jo ajat sitten rajannut pois, koska Kimi sai sieltä kauniisti sanottuna kultaisen kädenpuristuksen 2009. Jäljelle jäisi Red Bull. Mutta sinne ei taida olla menemistä. Julkisuuslausunnoista huolimatta en usko Vettelin huolivan Kimiää tallikaverikseen. Jo viime kisassa nähtiin, että Sebillä oli vaikeuksia kestää Kimiä edellään normaalissa kilpailutilanteessa. Hän oli ohitustilanteessa vaatimassa suunnilleen tallimääräystä ja vaikutti järkyttyneeltä, kun Kimi piti oman ajolinjansa eikä päästänyt ohi.
Siispä jäljellä on kuitenkin Ferrari, McLaren on liian heikko tällä hetkellä, korkeintaan viimeinen vaihtoehto. Ferrari haluaa nopeimmat kuskit aina. Vettel on huhujen mukaan menossa sinne 2015. Massa on liian hidas ja kaudelle 2014 tarvittaisiin hyvä kuski. Siinä mielessä Kimi taitaa jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi. He tuntevat Kimin nopeuden ja positiivisen sosiaalisuuden, sen että hän ei ajaudu ongelmiin ihmisen kanssa. Hän pitää mieluummin viileää etäisyyttä ja keskittyy vain ajamiseen. Toki Kimin on pakko niellä ylpeytensä, jos haluaa saada voittaja-auton ensi vuonna.
En siis pitäisi ollenkaan mahdottomana, että Kimillä on sopimus joko allekirjoitettavana tai allekirjoitettuna Ferrarin kanssa. Tämän kanssa sopivat yhteen sekä Kimin että Red Bullin tallipäällikön lausunnot. Viimeksi vuonna 2007 hänellä oli jo lähes vuotta aiemmin sopimus taskussa Ferrarin kanssa, mutta pokka piti pitkään. Sopimusta ei kannata paljastaa liian aikaisin, koska se veisi motivaatiota nykyiseltä tallilta ja ehkä joiltakin kuskeilta.
torstai 22. elokuuta 2013
Hyvä päivä
Vointi ollut tänään kuin sää; loistava. Reipas kävely otti hyvin sujuakseen. Lisäksi on pystynyt olemaan ylhäällä suurimman osan päivästä. Yksi vuoden vahvimmista päivistä ja tosi iloinen siitä.
Liikenneturvallisuus on aina mielenkiintoinen aihe. Vastaan tuli tilasto, jossa on maailmanlaajuisesti vertailtu liikenteessä kuolleiden määrää. Suomalaiset pärjäävät huonoiten Pohjoismaista, mutta esimerkiksi kehitysmaissa lukemat ovat aivan erilaisia. Interaktiivisen kartan ääressä viivyin koko tovin.
http://www.expressen.se/motor/har-dor-flest-i-trafiken--interaktiv-varldskarta/
Paavo Arhinmäki on osoittanut olevansa ehdoton ykkönpopulisti Suomessa. Soininkin sutkautukset jäävät kakkoseksi, vaikka Soinin huumoria Arhinmäki ei pysty ylittämään. Hänen aseensa on röyhkeys. Vaalitenteissa hän oli ylivoimainen puheenvuorojen ryöstämisessä. Hän sai eniten riistettyä toisten puheevuoroja itselleen ja kun hän oli saanut puheenvuoron, höyryämisestä ei loppua meinannut tulla. Hän on sittemmin julkisuudessa keskittynyt mm. arvostelemaan hallitusta, sitä hallitusta jossa hän itse istuu. Siinä on pääministerillä saattanut muutama hius harmaantua. Hän osaa myös provosoida loistavaksi. Sellaiseksi toiminnaksi lasken sateenkaarilipun heiluttamisen Venäjällä ja kansansuosikki Cheekin musiikin arvioimisen sonnaksi.
Voi sanoa, että Arhinmäki on oppinut hallitsemaan julkisuutta uskomattoman hyvin. Joka kerta kun hän avaa suunsa, tulee huomiota. Kulttuuriministeriä on usein sanottu turhimmaksi ministeriksi, mutta Arhinmäki ainakin hoitaa tuota tehtävää hyvin näkyvästi ja on nyt uransa huipulla poliitikkona. Soinin tavoin Arhinmäki tosin ei ole kuitenkaan kyennyt nostamaan puolueensa kannatusta moninkertaiseksi. Liekö syynä se, että Arhinmäen poliittista linjaa on vaikea hahmottaa. Mitä asioita hän oikeastaan ajaa, vai onko kyse pelkästään sanarosvosta. Iso henkilökohtainen plussa Paavolle kuitenkin siitä, että on hallituksen kovin futismies.
Liikenneturvallisuus on aina mielenkiintoinen aihe. Vastaan tuli tilasto, jossa on maailmanlaajuisesti vertailtu liikenteessä kuolleiden määrää. Suomalaiset pärjäävät huonoiten Pohjoismaista, mutta esimerkiksi kehitysmaissa lukemat ovat aivan erilaisia. Interaktiivisen kartan ääressä viivyin koko tovin.
http://www.expressen.se/motor/har-dor-flest-i-trafiken--interaktiv-varldskarta/
Paavo Arhinmäki on osoittanut olevansa ehdoton ykkönpopulisti Suomessa. Soininkin sutkautukset jäävät kakkoseksi, vaikka Soinin huumoria Arhinmäki ei pysty ylittämään. Hänen aseensa on röyhkeys. Vaalitenteissa hän oli ylivoimainen puheenvuorojen ryöstämisessä. Hän sai eniten riistettyä toisten puheevuoroja itselleen ja kun hän oli saanut puheenvuoron, höyryämisestä ei loppua meinannut tulla. Hän on sittemmin julkisuudessa keskittynyt mm. arvostelemaan hallitusta, sitä hallitusta jossa hän itse istuu. Siinä on pääministerillä saattanut muutama hius harmaantua. Hän osaa myös provosoida loistavaksi. Sellaiseksi toiminnaksi lasken sateenkaarilipun heiluttamisen Venäjällä ja kansansuosikki Cheekin musiikin arvioimisen sonnaksi.
Voi sanoa, että Arhinmäki on oppinut hallitsemaan julkisuutta uskomattoman hyvin. Joka kerta kun hän avaa suunsa, tulee huomiota. Kulttuuriministeriä on usein sanottu turhimmaksi ministeriksi, mutta Arhinmäki ainakin hoitaa tuota tehtävää hyvin näkyvästi ja on nyt uransa huipulla poliitikkona. Soinin tavoin Arhinmäki tosin ei ole kuitenkaan kyennyt nostamaan puolueensa kannatusta moninkertaiseksi. Liekö syynä se, että Arhinmäen poliittista linjaa on vaikea hahmottaa. Mitä asioita hän oikeastaan ajaa, vai onko kyse pelkästään sanarosvosta. Iso henkilökohtainen plussa Paavolle kuitenkin siitä, että on hallituksen kovin futismies.
keskiviikko 21. elokuuta 2013
Lähettivät kotiin
Kotona taas! Kuvausten tulokset olivat myönteiset. Lääkitystä pitää tosin vähän lisätä tästedes, jotta hermosärky pysyisi jatkossa poissa. Tosi hyvällä mielellä pääsi kotitumaan ja erittäin hyvissä voimin. Parin päivän vaihtelu teki hyvää jo sinänsä. Olo on tavattoman virkistynyt ja voimaantunut. Varmasti teki kotoväellekin hyvää, kun yksi virtahepo oli muualla röhnöttämässä.
Sairaalaelämä on itsessään mielenkiintoinen ilmiö. Hoitajiin olisin kyllä väsynyt aika nopeasti, heistä jäi vähän kapea-alainen kuva tällä kertaa. Tuntuivat olevan omien rutiiniensa vankeina kietoutuneina pikkuasioihin. Varmasti sisäilmaongelmat kyseisellä osastolla vaikeuttavat työntekoa ja pakosti heikentävät ilmapiiriä. Kohdalle osuneet lääkärit olivat sen sijaan tosi osaavia. Pääsivät omasta aika monimutkaisesta tapauksestani tosi hyvin jyvälle.
Sen huomasi, että sairaala on potilaalle hyvin sosiaalinen paikka. Elämäntarinansa kertojia tuntuu löytyvän joka lähtöön. Potilaillahan on kaikki aika, kun täysihoito pelaa ja hoitajat raatavat. Mutta, miten opettavaista onkaan kuunnella näitä kertomuksia! Potilaat ovat samalla puolella ja yhteistä on ainakin sairaus. Aivan spontaanisti syntyy vertaistukiryhmiä. Ehkäpä jokaisen terveenkin olisi hyvä päästä näiden rikkaiden tarinoiden ääreen, joissa virtaa elämän kaunis ja karu maku. Voipa olla, että virkatyössä oleva virkamies, joka tietää vuoden tapahtumat jetsulleen eteenpäin jokaista rasahdusta myöden, ei tätä elämän rikkautta ja monimuotoisuutta edes täysin tunne. Sairaiden elämässä on tietenkin jotakin traagista, mutta läpikäydyt prosessit ovat omiaan jalostamaan persoonallista näkemystä elämästä. Oikeastaan jäin vähän kaipaamaan ympärilleni näitä ihmisiä ja heihin liittyvää elämän makua. Jännää, miten nopeasti heimot alkavat syntyä.
Kotona pääsin auttamaan lukiolaista matemaatiikan tehtävissä. Sekin oli oikeastaan juhlaa, sillä harvoin olen saanut kutsua moiseen hommaan ja vielä harvemmin minusta on ollut apua.
Sairaalaelämä on itsessään mielenkiintoinen ilmiö. Hoitajiin olisin kyllä väsynyt aika nopeasti, heistä jäi vähän kapea-alainen kuva tällä kertaa. Tuntuivat olevan omien rutiiniensa vankeina kietoutuneina pikkuasioihin. Varmasti sisäilmaongelmat kyseisellä osastolla vaikeuttavat työntekoa ja pakosti heikentävät ilmapiiriä. Kohdalle osuneet lääkärit olivat sen sijaan tosi osaavia. Pääsivät omasta aika monimutkaisesta tapauksestani tosi hyvin jyvälle.
Sen huomasi, että sairaala on potilaalle hyvin sosiaalinen paikka. Elämäntarinansa kertojia tuntuu löytyvän joka lähtöön. Potilaillahan on kaikki aika, kun täysihoito pelaa ja hoitajat raatavat. Mutta, miten opettavaista onkaan kuunnella näitä kertomuksia! Potilaat ovat samalla puolella ja yhteistä on ainakin sairaus. Aivan spontaanisti syntyy vertaistukiryhmiä. Ehkäpä jokaisen terveenkin olisi hyvä päästä näiden rikkaiden tarinoiden ääreen, joissa virtaa elämän kaunis ja karu maku. Voipa olla, että virkatyössä oleva virkamies, joka tietää vuoden tapahtumat jetsulleen eteenpäin jokaista rasahdusta myöden, ei tätä elämän rikkautta ja monimuotoisuutta edes täysin tunne. Sairaiden elämässä on tietenkin jotakin traagista, mutta läpikäydyt prosessit ovat omiaan jalostamaan persoonallista näkemystä elämästä. Oikeastaan jäin vähän kaipaamaan ympärilleni näitä ihmisiä ja heihin liittyvää elämän makua. Jännää, miten nopeasti heimot alkavat syntyä.
Kotona pääsin auttamaan lukiolaista matemaatiikan tehtävissä. Sekin oli oikeastaan juhlaa, sillä harvoin olen saanut kutsua moiseen hommaan ja vielä harvemmin minusta on ollut apua.
tiistai 20. elokuuta 2013
Sairaalaseikkailua
- "Niin sinähän olit horjahdellut ja puhuminen oli sopertavaa."
Nämä olivat hoitajan ensimmäiset sanat hyvänhuomenen jälkeen tänä aamuna.
- " Sanottiinko siellä tosiaan niin", kysyin änkytellen ja mietin että olenko tosiaan moista touhunnut. Sitä kun ei aina tiedä.
No väärän potilaan tiedoista oli kysymys. Iltapäivän hoitaja kyseli, että onko suupieleni vielä roikkunut ja suun aukaiseminen ollut vaikeaa. Keskeytin taas, mutta hän sanoi vain "joo". Kolmannen ja jo vähän kovaäänisemmän keskeytyksen jälkeen tuli taas "joo" ja sitten hän huomasi puhuvansa väärän henkilön tiedoista. Hän oli nimittäin lukenut naapurin tiedoista mm. että minulla olisi kaulan röntgenkuvaus huomenna. Tuokin tietenkin ihmetytti siinä vaiheessa.
Eikä tässä vielä kaikki, Kerran minulta on meinattu ottaa turha verikoe ja verensokeria on yitetty mittailla pariin kertaan. Vuorokauden sisällä minua on luultu vääräksi henkilöksi viidesti. Ehkä pitäisi olla joku Jari Sillanpää, joka kaikki keski-ikäiset hoitajat tuntevat.
Olen tässä siis tarkkaillut mielenkiinnolla sairaalaelämää potilaan näkökulmasta. Jotkut ovat kyselleet, että onko täällä tylsää ja että kuluuko aika. Näin äkkiseltään sanottuna uuteen ympäristöön tutustuminen on ollut seikkailua vailla vertaa. Olen viihtynyt täällä hyvin ja pari päivää jaksaakin olla ihan mukavasti. Täysihoidossa oleminen melkein nolottaa. Kaikesta kohelluksesta huolimatta homma pelaa täällä hyvin ja ihmiset ovat ystävällisiä ja ottavat potilaan vakavasti.
Vointi on ollut tänään loistava. Eilen illalla sain hermokipulääkkeen, joka tuntui toimivan tosi hyvin. Illan ja yön aikana kipu meni off-asentoon eikä ole enää palannut takaisin. Mikäpä voisi olla parempaa? Ennakoisin, että huomenna pääsen täältä täyshoidosta kotiin, jos ei uusia käänteitä huonompaan tapahdu.
Nämä olivat hoitajan ensimmäiset sanat hyvänhuomenen jälkeen tänä aamuna.
- " Sanottiinko siellä tosiaan niin", kysyin änkytellen ja mietin että olenko tosiaan moista touhunnut. Sitä kun ei aina tiedä.
No väärän potilaan tiedoista oli kysymys. Iltapäivän hoitaja kyseli, että onko suupieleni vielä roikkunut ja suun aukaiseminen ollut vaikeaa. Keskeytin taas, mutta hän sanoi vain "joo". Kolmannen ja jo vähän kovaäänisemmän keskeytyksen jälkeen tuli taas "joo" ja sitten hän huomasi puhuvansa väärän henkilön tiedoista. Hän oli nimittäin lukenut naapurin tiedoista mm. että minulla olisi kaulan röntgenkuvaus huomenna. Tuokin tietenkin ihmetytti siinä vaiheessa.
Eikä tässä vielä kaikki, Kerran minulta on meinattu ottaa turha verikoe ja verensokeria on yitetty mittailla pariin kertaan. Vuorokauden sisällä minua on luultu vääräksi henkilöksi viidesti. Ehkä pitäisi olla joku Jari Sillanpää, joka kaikki keski-ikäiset hoitajat tuntevat.
Olen tässä siis tarkkaillut mielenkiinnolla sairaalaelämää potilaan näkökulmasta. Jotkut ovat kyselleet, että onko täällä tylsää ja että kuluuko aika. Näin äkkiseltään sanottuna uuteen ympäristöön tutustuminen on ollut seikkailua vailla vertaa. Olen viihtynyt täällä hyvin ja pari päivää jaksaakin olla ihan mukavasti. Täysihoidossa oleminen melkein nolottaa. Kaikesta kohelluksesta huolimatta homma pelaa täällä hyvin ja ihmiset ovat ystävällisiä ja ottavat potilaan vakavasti.
Vointi on ollut tänään loistava. Eilen illalla sain hermokipulääkkeen, joka tuntui toimivan tosi hyvin. Illan ja yön aikana kipu meni off-asentoon eikä ole enää palannut takaisin. Mikäpä voisi olla parempaa? Ennakoisin, että huomenna pääsen täältä täyshoidosta kotiin, jos ei uusia käänteitä huonompaan tapahdu.
maanantai 19. elokuuta 2013
Kivun kanssa kasvotusten
Meni eilen hankalaksi kivun kanssa. Kipulääkkeen lisääminen ei auttanut asiaa. Lopulta oli se tilanne, että ainoa selvästi lievittävä tekijä oli virtaava vesi. Niinpä suihkussa tuli oltua ainakin 10 kertaa yön aikana. Myös maha reagoi heittämällä kaiken ulos. Aamulla sain terveyskeskuksesta ajan ja kipulääkettä suoraan suoneen. Pahimmat kivut vähenivät ja passitettiin keskussairaalaan tutkimuksiin. Huvittavaa oli se, miten suoneen laitettu lääke teki tokkuraisuutta huonosti nukutun yön jälkeen. Omalla autolla kun mentiin, niin nukahdin jokaisen risteyksen välillä. Tuskin pitää tarkentaa, että en ollut kuskina.
Sairalassa syntyi jonkinlainen käsitys kivun aiheuttajasta. Parin päivän sisällä tehdään magneettikuvaus ja samalla tehdään lääkekokeiluja. Voi olla, että tämäntyyppiseen kipuun tarvitaan epilepsialääkitystä, koska tavalliset kipulääkkeet tehoavat rajallisesti.
Kovan kivun filosofisena opetuksena on sen voima ja vastaansanomattomuus. Se pistää isonkin körmyn polvilleen jos tahtoo. Eri kiputyypestä terävä hammassärky on yksi pahimmista kohtaamistani. Kovan kivun mukava kääntöpuoli on se, miten nopeasti sen unohtaa ja jättää taakseen. Päättynyttä kipua on vaikea edes muistaa tarkasti kovinkaan pitkään. Tämän takia kaiketi jaksetaan kriisien ja vaikeuksien jälkeen ponnistaa itsensä jaloilleen ja eteenpäin.
Sairalassa syntyi jonkinlainen käsitys kivun aiheuttajasta. Parin päivän sisällä tehdään magneettikuvaus ja samalla tehdään lääkekokeiluja. Voi olla, että tämäntyyppiseen kipuun tarvitaan epilepsialääkitystä, koska tavalliset kipulääkkeet tehoavat rajallisesti.
Kovan kivun filosofisena opetuksena on sen voima ja vastaansanomattomuus. Se pistää isonkin körmyn polvilleen jos tahtoo. Eri kiputyypestä terävä hammassärky on yksi pahimmista kohtaamistani. Kovan kivun mukava kääntöpuoli on se, miten nopeasti sen unohtaa ja jättää taakseen. Päättynyttä kipua on vaikea edes muistaa tarkasti kovinkaan pitkään. Tämän takia kaiketi jaksetaan kriisien ja vaikeuksien jälkeen ponnistaa itsensä jaloilleen ja eteenpäin.
sunnuntai 18. elokuuta 2013
Hyvää ja huonoa
Päivän mukavin uutinen oli se, että Suomessa saatiin jalkapallokatsomo täyteen. HJK-FC Honka matsissa oli yli 10 000 katsojaa ja osalle myytiin ei-oota.
Huono uutinen omalla kohdalla oli se, että illalla iski raju leukasärky, joka on vanha tuttu. Liittyy purentaan. Hammastikulla sain sen ärtymään ja nyt riudutaan kovassa kivussa. Pitää toivoa särkylääkkeiden auttavan, muuten tulee vaikeat oltavat...
Huono uutinen omalla kohdalla oli se, että illalla iski raju leukasärky, joka on vanha tuttu. Liittyy purentaan. Hammastikulla sain sen ärtymään ja nyt riudutaan kovassa kivussa. Pitää toivoa särkylääkkeiden auttavan, muuten tulee vaikeat oltavat...
lauantai 17. elokuuta 2013
Hopia ei oo häpiä!
Hopea tuli Ahonkylään, eikä kultakaan kovin kaukana ollut. Tupakkiaskin verran pidemmälle olisi pitänyt heittää, niin kultaa olisi kilahtanut. Suomi on nyt palautettu mitalikantaan kuuden vuoden jäkeen MM-kisoissa hyvällä tuloksella. Hieno saavutus, kun ottaa huomioon kaikki ne vastoinkäymiset, mitä matkan varrelle on annettu. Ja keihään ansiosta Suomella on vielä mitalisaumoja MM-tasollakin. Kun nämä karpaasit parin kolmen vuoden päästä jäävät sivuun, Suomen MM-edustajia on enää satunnaisesti ja mitalitoivoja tuskin juuri lainkaan.
Kisojen suurimpia puheenaiheita on ollut ruotsalaisen korkeushyppääjän Emma Tregaron yhden naisen protesti Venäjän uutta homoprobagandan kieltävää lakia vastaan. Tregaro maalasi korkeushypyn karsinnassa kyntensä sateenkaaren väreihin ja onnistui saamaan median huomion. Reaktiot olivat kuitenkin sen verran voimakkaita, että finaalissa kamerat löysivät vain punaista kynsilakkaa hänen kynsistään. Tregaro sijoittui viidenneksi samalla tuloksella kuin pronssi jaettiin.
En tiedä, onko tällaisten poliittisten viestien tuominen urheilukisoihin tarpeellista. Jos jokainen alkaisi tuoda ajatteluaan protestien muodossa esille, kisoihin tulisi vääränlaisia jännitteitä. Eri maiden ja kulttuurien edustajien pitäisi voida keskittyä yksin urheiluun ja nauttia hyvistä suorituksista.
Suomalaiset ovat perinteisesti olleet hyvin varovaisia tällaisissa asioissa. Suomettumisen aika teki meistä varovaisia ilmaisemaan ajatuksiamme varsinkaan itään päin. Ruotsilla puolestaan on toisenlainen lähtökohta, suurvaltatausta. He ovat tottuneet neuvomaan muita ehkä vähän ylhäältäkin päin. 1968-76 USA:n ja Ruotsin suhteet olivat varsin viileät. USA jäädytti diplomaattisuhteet pariinkin otteeseen. Olof Palme oli ollut näkyvästi vastustamassa Vietnamin sotaa ja verrannut USA:n toimia natsien puuhiin. Tästäkös USA loukkaantui. Nyt toki suhteet ovat paremmat ja Obama saapuu Ruotsiin syksyllä.
Olo ollut tavallista vaisumpi, makoiluksi mennyt koko päivä, mutta särkylääkkeistä on ollut apua.
Kisojen suurimpia puheenaiheita on ollut ruotsalaisen korkeushyppääjän Emma Tregaron yhden naisen protesti Venäjän uutta homoprobagandan kieltävää lakia vastaan. Tregaro maalasi korkeushypyn karsinnassa kyntensä sateenkaaren väreihin ja onnistui saamaan median huomion. Reaktiot olivat kuitenkin sen verran voimakkaita, että finaalissa kamerat löysivät vain punaista kynsilakkaa hänen kynsistään. Tregaro sijoittui viidenneksi samalla tuloksella kuin pronssi jaettiin.
En tiedä, onko tällaisten poliittisten viestien tuominen urheilukisoihin tarpeellista. Jos jokainen alkaisi tuoda ajatteluaan protestien muodossa esille, kisoihin tulisi vääränlaisia jännitteitä. Eri maiden ja kulttuurien edustajien pitäisi voida keskittyä yksin urheiluun ja nauttia hyvistä suorituksista.
Suomalaiset ovat perinteisesti olleet hyvin varovaisia tällaisissa asioissa. Suomettumisen aika teki meistä varovaisia ilmaisemaan ajatuksiamme varsinkaan itään päin. Ruotsilla puolestaan on toisenlainen lähtökohta, suurvaltatausta. He ovat tottuneet neuvomaan muita ehkä vähän ylhäältäkin päin. 1968-76 USA:n ja Ruotsin suhteet olivat varsin viileät. USA jäädytti diplomaattisuhteet pariinkin otteeseen. Olof Palme oli ollut näkyvästi vastustamassa Vietnamin sotaa ja verrannut USA:n toimia natsien puuhiin. Tästäkös USA loukkaantui. Nyt toki suhteet ovat paremmat ja Obama saapuu Ruotsiin syksyllä.
Olo ollut tavallista vaisumpi, makoiluksi mennyt koko päivä, mutta särkylääkkeistä on ollut apua.
perjantai 16. elokuuta 2013
Koska koulupäivän pitäsi alkaa?
Melko hyvävoimainen päivä tänään, vaikka liikkuttua ei yhtään tullutkaan. Iltaa kohti tuli hiipumista, aamu oli tänään terävämpi.
Nuorison vuorokausirytmistä on puhuttu paljon. Tiedossa olevana faktana on, että teineillä nukahtaminen vaikeutuu hormonaalisista syistä johtuen. Illalla ei yksinkertaisesti saa nukahdettua vaikka pehkuihin menisikin ajoissa. Netissä roikkuminen on asia erikseen.
Väestön vuorokausirytmi on muutenkin siirtynyt. 30 vuotta sitten puolet suomalaisista oli nukkumassa iltaisin klo 22. Nykyisin vain kolmasosa on koisimassa tuohon aikaan. Rakennusmiehet pitävät seitsemän aamuista tiukasti kiinni, mutta pitäisikö koulujen alkaa vasta klo 8.30 tai 9.00? Lukiossa ysiltä aloittaminen tarkoittaisi periaatteessa sitä, että koulupäivä kestäisi puoli viiteen asti, mikä kuulostaa aika myöhäiseltä. Olisivatko nuoret virkeämpiä vai siirtyisikö nukahtaminen vain tunnilla eteenpäin, jolloin väki olisi yhtä väsynyttä kuin nyt.
Mielipiteitä on varmaan monia. Omaa kokemusta asiasta on vuoden verran, jolloin olin opettamassa koulussa, joka alkoi vasta 8.50. Joskus poikkeuksellisesti koulu alkoi jo klo 8.00, mikä tuntui tosi raskaalta. (Tuossa koulussa pitkä matematiikka aloitettiin ainoana aineena klo 8.) Omalla kohdalla 8.50 aamut tuntuivat huomattavasti mielekkäämmiltä silloin ja koko päivän oli pirteämpi olo. Välitunnit oli tiivistetty siten, että oppitunnit olivat ohitse 15.40. Näinpä ollen oma pieni kokemus puhuisi esitetyn muutoksen puolesta eli minun puolestani yhdeksältä koulu alkamaan. Eihän tutkijatkaan aivan hatusta näitä suosituksia anna. Toki käytännön kysymyksiä voi liittyä asiaan esim. kuljetusten synkronointi eri koulujen välillä.
Nuorison vuorokausirytmistä on puhuttu paljon. Tiedossa olevana faktana on, että teineillä nukahtaminen vaikeutuu hormonaalisista syistä johtuen. Illalla ei yksinkertaisesti saa nukahdettua vaikka pehkuihin menisikin ajoissa. Netissä roikkuminen on asia erikseen.
Väestön vuorokausirytmi on muutenkin siirtynyt. 30 vuotta sitten puolet suomalaisista oli nukkumassa iltaisin klo 22. Nykyisin vain kolmasosa on koisimassa tuohon aikaan. Rakennusmiehet pitävät seitsemän aamuista tiukasti kiinni, mutta pitäisikö koulujen alkaa vasta klo 8.30 tai 9.00? Lukiossa ysiltä aloittaminen tarkoittaisi periaatteessa sitä, että koulupäivä kestäisi puoli viiteen asti, mikä kuulostaa aika myöhäiseltä. Olisivatko nuoret virkeämpiä vai siirtyisikö nukahtaminen vain tunnilla eteenpäin, jolloin väki olisi yhtä väsynyttä kuin nyt.
Mielipiteitä on varmaan monia. Omaa kokemusta asiasta on vuoden verran, jolloin olin opettamassa koulussa, joka alkoi vasta 8.50. Joskus poikkeuksellisesti koulu alkoi jo klo 8.00, mikä tuntui tosi raskaalta. (Tuossa koulussa pitkä matematiikka aloitettiin ainoana aineena klo 8.) Omalla kohdalla 8.50 aamut tuntuivat huomattavasti mielekkäämmiltä silloin ja koko päivän oli pirteämpi olo. Välitunnit oli tiivistetty siten, että oppitunnit olivat ohitse 15.40. Näinpä ollen oma pieni kokemus puhuisi esitetyn muutoksen puolesta eli minun puolestani yhdeksältä koulu alkamaan. Eihän tutkijatkaan aivan hatusta näitä suosituksia anna. Toki käytännön kysymyksiä voi liittyä asiaan esim. kuljetusten synkronointi eri koulujen välillä.
torstai 15. elokuuta 2013
Tero heittämällä finaaliin
Nyt on sellainen tuntuma, että mitali on tulossa Ahonkylään Moskovasta. Pitkämäestä huokuu sellainen itseluottamus, jota harvoin näkee. Mitalin väri on sitten eri asia. Voi olla kultainen tai hopeinen. Ronssi varataan Pielavedelle.
Diili on niitä harvoja viihdeohjelmia, joita tulee katsottua säännöllisen epäsäännöllisesti. Amerikan julkkisdiilissä pomona on miljardööri Donald Trump, joka tunnetaan pilvenpiirtäjistään ja kirjasta "Haluatko miljonääriksi?" Näkemistäni tuotantokausista nyt huippuaan kohti kulkeva on selvästi paras. Usein joukossa on pari totaalista idioottia, jotka eivät pysty minkäänlaiseen yhteistyöhön muiden kanssa, vaan tekevät aivan mitä sattuu. Nämä lässäyttävät ohjelmaa. Nyt nähtävällä tuotantokaudella kukaan ei ole ollut liian outo, mukana on ollut varsin laadukkaita tyyppejä, mm Michael Johnson, erikoisella tyylillä maailmanennätyksiä juossut sprintteri, laulaja Cindy Lauper ja rokkikukko Brett Michaels (Poison). Mainitsematta ei voi olla myöskään näyttelija Holly Robinson Peeteä, joka on harvinaisen monipuolinen persoona.
Mikä sarjassa kiehtoo? Bisneksen tekeminen on tietysti yksi puoli, mutta vain yksi. Vaikka toisin ajattelisi, niin sarjassa olennaista on paljon muukin kuin rahan tavoittelu. Se tuo esiin inhimilliset piirteet aika koskettavasti. Ristiriidat ja turhautumiset kilpailijoiden välillä tietenkin ovat esillä ja niitä provosoidaan esiin. Väittely ja kilpailu tapahtuvat kuitenkin hyvässä reilun pelin hengessä. Ihmiset ymmärtävät yhteistyön välttämättömyyden myös oman pärjäämisensä näkökulmasta. Jokaisen jakson lopussa, joku hävinneen joukkueen jäsenistä saa potkut. Kuulustelu on kovaa ja Trump korostaa kykyä puolustaa itseään. Lopussa kilpailijat joutuvat olemaan toisiaan kohtaan suorapuheisempia, jolloin sanailu yltyy kovemmaksi. Joskus molemmat joukkueet saavat hyvää palautetta ja kokevat onnistuneensa. Aina ei potkuja jaeta ollenkaan. Nämä ovat myös katsojalle palkitsevia hienoaja hetkiä. Diili on hyvä formaatti ainakin silloin kun kilpaijat on onnistuttu valitsemaan hyvin.
Paluu reaalimaailmaan. Egyptissä mellakointi jatkuu, reilusta pelistä ja yhteistyöstä ei ole tietoakaan. Uhreja arvioidaan olevan jo 2200. Tuntuu niin turhalta. Ja toisaalta, periaatteellisella tasolla kysymys on Egyptin ja ehkä laajemmin Lähi-idän tulevaisuudesta. Jyrkät islamistit haluavat sharia-lain voimaan, mikä merkitsisi melkoista taantumusta yhteiskunnassa. Liberaalimman linjan kannattajat eivät tätä voi hyväksyä. Voi sanoa, että Egypti on tienhaarassa, toivottavasti edessä ei ole pitkää sotaista ajanjaksoa kuten Syyriassa.
Päivä oli tehokas. Jotain sai taas aikaan, mikä tuntui hyvältä.
Diili on niitä harvoja viihdeohjelmia, joita tulee katsottua säännöllisen epäsäännöllisesti. Amerikan julkkisdiilissä pomona on miljardööri Donald Trump, joka tunnetaan pilvenpiirtäjistään ja kirjasta "Haluatko miljonääriksi?" Näkemistäni tuotantokausista nyt huippuaan kohti kulkeva on selvästi paras. Usein joukossa on pari totaalista idioottia, jotka eivät pysty minkäänlaiseen yhteistyöhön muiden kanssa, vaan tekevät aivan mitä sattuu. Nämä lässäyttävät ohjelmaa. Nyt nähtävällä tuotantokaudella kukaan ei ole ollut liian outo, mukana on ollut varsin laadukkaita tyyppejä, mm Michael Johnson, erikoisella tyylillä maailmanennätyksiä juossut sprintteri, laulaja Cindy Lauper ja rokkikukko Brett Michaels (Poison). Mainitsematta ei voi olla myöskään näyttelija Holly Robinson Peeteä, joka on harvinaisen monipuolinen persoona.
Mikä sarjassa kiehtoo? Bisneksen tekeminen on tietysti yksi puoli, mutta vain yksi. Vaikka toisin ajattelisi, niin sarjassa olennaista on paljon muukin kuin rahan tavoittelu. Se tuo esiin inhimilliset piirteet aika koskettavasti. Ristiriidat ja turhautumiset kilpailijoiden välillä tietenkin ovat esillä ja niitä provosoidaan esiin. Väittely ja kilpailu tapahtuvat kuitenkin hyvässä reilun pelin hengessä. Ihmiset ymmärtävät yhteistyön välttämättömyyden myös oman pärjäämisensä näkökulmasta. Jokaisen jakson lopussa, joku hävinneen joukkueen jäsenistä saa potkut. Kuulustelu on kovaa ja Trump korostaa kykyä puolustaa itseään. Lopussa kilpailijat joutuvat olemaan toisiaan kohtaan suorapuheisempia, jolloin sanailu yltyy kovemmaksi. Joskus molemmat joukkueet saavat hyvää palautetta ja kokevat onnistuneensa. Aina ei potkuja jaeta ollenkaan. Nämä ovat myös katsojalle palkitsevia hienoaja hetkiä. Diili on hyvä formaatti ainakin silloin kun kilpaijat on onnistuttu valitsemaan hyvin.
Paluu reaalimaailmaan. Egyptissä mellakointi jatkuu, reilusta pelistä ja yhteistyöstä ei ole tietoakaan. Uhreja arvioidaan olevan jo 2200. Tuntuu niin turhalta. Ja toisaalta, periaatteellisella tasolla kysymys on Egyptin ja ehkä laajemmin Lähi-idän tulevaisuudesta. Jyrkät islamistit haluavat sharia-lain voimaan, mikä merkitsisi melkoista taantumusta yhteiskunnassa. Liberaalimman linjan kannattajat eivät tätä voi hyväksyä. Voi sanoa, että Egypti on tienhaarassa, toivottavasti edessä ei ole pitkää sotaista ajanjaksoa kuten Syyriassa.
Päivä oli tehokas. Jotain sai taas aikaan, mikä tuntui hyvältä.
keskiviikko 14. elokuuta 2013
Kivaa palloa!
Suomi ottaa napsautti 2-0 -voiton ystävyysottelusta Sloveniaa vastaan. Slovenia on FIFA-rankingissa parikymmentä sijaa Suomea edellä, joten ei vastus huono ollut, vaikka ystävyysotteluiden luonne onkin aina toisenlainen. Aikaa ja tilaa on enemmän ja kaksinkamppailuihin ei mennä yhtä innokkaasti. Mixu Paatelainen osoitti erinomaista silmää pelaajavalinnoissa. Hän uskalsi jättää kokeneita pelaajia pois kokoonpanosta ja antaa tilaa nuorille innokkaille. Ja toisaalta hän on ottanut mukaan pelaajia, joiden ajan on luultu olevan jo ohi. Lopputuloksena oli erittäin hyvä ja aiempaa monipuolisempi peli-ilme. Hyvässä joukkueessa on tapana olla kaikenlaisia pelaajia, isoa ja pientä, nuorta ja vanhaa. Nyt Suomella oli tasapainoinen joukkue, vielä kun pari diivailuun taipuvaista pelaajaa oli poissa.
Puolustuksessa alkaa laajemman peluuttamisen seurauksena olla aidosti vaihtoehtoja. Huipputoppareita eli pelin selkärankoja alkaa olla nelin kappalein. Norjassa olisi vielä pari huipputopparia, jos tarve vaatii. Seinäjokelaislähtöinen Veli Lampi sai yllättäen peliaikaa täyden matsin, mikä oli oiva valinta. MM-karsintaotteluun Espanjaa vastaan tarvitaan kyllä puolustavampi puolustaja. Ja olihan siellä yksi kansainvälinen huipputason pelaaja, joka erottui jälleen edukseen.
Tänään oli kävelypäivä Moskovassa. Jarkko Kinnunen näytti taistelijaluonnetta ja vei itsensä aivan äärirajoille. Yksikään kilpailija ei ollut läheskään yhtä uupunut urakkansa jälkeen, joten eiköhän Jarkolle kuulu joukkueen sisällä jaettava sisupuukko. Huomisaamuna on keihäsmiesten vuoro. Toivottavasti kaikki löytävät tiensä finaaliin. Jännättävää tulee riittämään.
Epypti on mennyt täysin jumiin poliittisessa mielessä. Mielenosoituksia ei näköjään saada millään keinoilla loppumaan. Virallisen tiedon mukaan kuolleita viimeisimmässä kahakassa on 149 ja yhteenottoja on levinnyt ympäri maata. Onko Faaraoiden maa valumassa sisällissotaan? Tilanteelle ei näytä löytyvän ratkaisua, joka kelpaisi kaikille. Ulkovallat voivat vain voimattomina sivusta katsoa tilanneta.
Vointi ollut tänään jonkun verran arveluttava. Itseä on pitänyt potkia liikkeelle oikein urakalla, kun olo ollut uupunut ja veltto. Toisaalta olo ollut myös vähemmän väsynyt kuin edellinä päivinä.
Puolustuksessa alkaa laajemman peluuttamisen seurauksena olla aidosti vaihtoehtoja. Huipputoppareita eli pelin selkärankoja alkaa olla nelin kappalein. Norjassa olisi vielä pari huipputopparia, jos tarve vaatii. Seinäjokelaislähtöinen Veli Lampi sai yllättäen peliaikaa täyden matsin, mikä oli oiva valinta. MM-karsintaotteluun Espanjaa vastaan tarvitaan kyllä puolustavampi puolustaja. Ja olihan siellä yksi kansainvälinen huipputason pelaaja, joka erottui jälleen edukseen.
Tänään oli kävelypäivä Moskovassa. Jarkko Kinnunen näytti taistelijaluonnetta ja vei itsensä aivan äärirajoille. Yksikään kilpailija ei ollut läheskään yhtä uupunut urakkansa jälkeen, joten eiköhän Jarkolle kuulu joukkueen sisällä jaettava sisupuukko. Huomisaamuna on keihäsmiesten vuoro. Toivottavasti kaikki löytävät tiensä finaaliin. Jännättävää tulee riittämään.
Epypti on mennyt täysin jumiin poliittisessa mielessä. Mielenosoituksia ei näköjään saada millään keinoilla loppumaan. Virallisen tiedon mukaan kuolleita viimeisimmässä kahakassa on 149 ja yhteenottoja on levinnyt ympäri maata. Onko Faaraoiden maa valumassa sisällissotaan? Tilanteelle ei näytä löytyvän ratkaisua, joka kelpaisi kaikille. Ulkovallat voivat vain voimattomina sivusta katsoa tilanneta.
Vointi ollut tänään jonkun verran arveluttava. Itseä on pitänyt potkia liikkeelle oikein urakalla, kun olo ollut uupunut ja veltto. Toisaalta olo ollut myös vähemmän väsynyt kuin edellinä päivinä.
tiistai 13. elokuuta 2013
Näkemiin Jelena!
Jelena Isinbajeva onnistui täyttämään stadionin Moskovassa uransa päätöskilpailussa. Oli hyvä kilpailu, jonka Isinbajeva väänsi voitoksi tuloksella. Hurmaantuneen yleisön edessä hän yritti vielä ME-tä 507. Kaksi yrityksistä olivat aivan uskottavia. Hieno poistuminen näyttämöltä. Joissakin ihmisissä on poikkeuksellinen karisma. Hän on yksi heistä.
Opintolainan suhteen on tehty uusi avaus. Nykyäänhän juuri kukaan ei lainaa ota, mistä seuraa opintojen viivästyminen, koska opiskelijat menevät hanttihommiin hankkimaan lisäelantoa. Nyt on esitetty, että määräajassa valmistuneet opiskelijat saisivat 40 % hyvityksen lainasta. Omavastuu olisi 2500 euroa. Tässä on mielestäni ideaa. Kyllähän Elannon kassalla oleminen tuottaa elämänkokemusta, mutta opintojen viivästyminen sen takia on harvoin sen arvoista.
Olo ollut tänään aika väsynyt. Iltavirkoaminen taas vaivana.
Opintolainan suhteen on tehty uusi avaus. Nykyäänhän juuri kukaan ei lainaa ota, mistä seuraa opintojen viivästyminen, koska opiskelijat menevät hanttihommiin hankkimaan lisäelantoa. Nyt on esitetty, että määräajassa valmistuneet opiskelijat saisivat 40 % hyvityksen lainasta. Omavastuu olisi 2500 euroa. Tässä on mielestäni ideaa. Kyllähän Elannon kassalla oleminen tuottaa elämänkokemusta, mutta opintojen viivästyminen sen takia on harvoin sen arvoista.
Olo ollut tänään aika väsynyt. Iltavirkoaminen taas vaivana.
maanantai 12. elokuuta 2013
Nimettömät potilaat?
Jotain sai aikaan tänään, mutta väsyä oli paljon. Vähän on vuorokausirytmi sekaisin, kun tuntuu siltä että vasta iltaa kohti piristyy ja virkeimmillään on puolen yön maissa.
Päivän huvittavin aihe oli se, kun ministeri joutui ottamaan kantaa siihen, saako lääkäri kutsua potilasta nimeltä vastaanotolle. Lounais-Suomen aluehallintaviraston mukaan vastaanotolle nimeltä kutsuminen olisi lainvastaista. Ministerin mukaan ei ole. Mietin, että miten tuo kutsuminen tapahtuisi, jos ei nimen perusteella ihmistä voi kutsua. Nimi on kuitenkin se paras ihmisen tunniste. Pitäisikö lääkärin kutsua potilasta osoitteen, puhelinnumeron vai auton rekisterinumeron perusteella? Jäin tätä pohtimaan ja pitkään löi tyhjää. Mutta sitten vasta tajusin, onhan monissa paikoissa kuten pankeissa ja apteekeissa käytössä jonotusnumerot. Niillähän se kyllä onnistuisi yhtä hyvin, ellei paremmin.
MM-kisoissa ihmetyttää yleisökato. Kuinka paljon Moskovassa pitäisi olla asukkaita, että yleisurheilukatsomoon riittäisi väkeä, vai liekö kisat hinnoiteltu tavallisen kansan ulottumattomiin? Hieno stadion ei ole iltakilpailuissakaan edes puolitäynnä, mikä ei ole tunnelman kannalta paras mahdollinen tilanne.
Suomalaiset yrittävät repiä haastatteluja ulkomaalaisilta kilpailijoilta kentän laidalla. Kielirepertuaaria on kiitettävästi käytössä, mutta monesti haastatteluista jää tavattoman kiusaantunut maku. Niiden aikana jäävät itse lajisuoritukset näkemättä ja latteuksien määrä kiemurtelevien haastateltavien kohdalla on ääretön. Juurikaan mitään mielenkiintoista haastateltavista ei irtoa, tylsää urheilujargonia sen sijaan loputtomasti. Haastattelujen kohdalla alkaa hamuta kaukosäädintä minkä muun tahansa ohjelman toivossa.
Päivän huvittavin aihe oli se, kun ministeri joutui ottamaan kantaa siihen, saako lääkäri kutsua potilasta nimeltä vastaanotolle. Lounais-Suomen aluehallintaviraston mukaan vastaanotolle nimeltä kutsuminen olisi lainvastaista. Ministerin mukaan ei ole. Mietin, että miten tuo kutsuminen tapahtuisi, jos ei nimen perusteella ihmistä voi kutsua. Nimi on kuitenkin se paras ihmisen tunniste. Pitäisikö lääkärin kutsua potilasta osoitteen, puhelinnumeron vai auton rekisterinumeron perusteella? Jäin tätä pohtimaan ja pitkään löi tyhjää. Mutta sitten vasta tajusin, onhan monissa paikoissa kuten pankeissa ja apteekeissa käytössä jonotusnumerot. Niillähän se kyllä onnistuisi yhtä hyvin, ellei paremmin.
MM-kisoissa ihmetyttää yleisökato. Kuinka paljon Moskovassa pitäisi olla asukkaita, että yleisurheilukatsomoon riittäisi väkeä, vai liekö kisat hinnoiteltu tavallisen kansan ulottumattomiin? Hieno stadion ei ole iltakilpailuissakaan edes puolitäynnä, mikä ei ole tunnelman kannalta paras mahdollinen tilanne.
Suomalaiset yrittävät repiä haastatteluja ulkomaalaisilta kilpailijoilta kentän laidalla. Kielirepertuaaria on kiitettävästi käytössä, mutta monesti haastatteluista jää tavattoman kiusaantunut maku. Niiden aikana jäävät itse lajisuoritukset näkemättä ja latteuksien määrä kiemurtelevien haastateltavien kohdalla on ääretön. Juurikaan mitään mielenkiintoista haastateltavista ei irtoa, tylsää urheilujargonia sen sijaan loputtomasti. Haastattelujen kohdalla alkaa hamuta kaukosäädintä minkä muun tahansa ohjelman toivossa.
sunnuntai 11. elokuuta 2013
Jamaikan ylivoimaa ja pieni kilpailu- vastaathan
Vähän vaihteleva päivä voinniltaan. Ilta kuitenkin päivää parempi.
Jamaikalaiset olivat 100 m juoksussa ällistyttvän ylivoimaisia. Varamiehisenäkin sijat 1,3,4,5! Vikkeliä nuo jamaikalaiset.
Teemalta tuli tänään yleisön toivomia ohjelmia 1970-luvulta. Eräänä oli Anssi Kukkosen urheilukatsaus vuodelta 1972. Hiihto oli tuohon aikaan aivan eri laji kuin nykyään. Välineet ja puitteet näyttävät muinaishistoriallisilta. Eikä puusuksilla tänään pärjäisi kovin hyvin. Münchenin olympialaisten yleisurheilu sen sijaan oli komeaa katsottavaa. Puitteet olivat yllättävän modernit ja neljä suomalaismitalia juoksulajeissa olivat hienoja hetkiä, jotka ovat varmasti syöpyneet kansakunnan mieliin. Vastaavia hetkiä tuskin on tiedossa lähiaikoina.
Syksyn alkuun pieni kilpailu.
Mikä Suomessa kehitetty urheilulaji? 1980-luvulla laji levisi Ruotsiin. Nykyään sillä on Ruotsissa huippusuosittu asema. Vuosittain järjestetään 600 kilpailua. Eli kysymys kuuluu: Mikä urheilulaji? Tietoja ja veikkauksia rohkeasti kommenttilaatikkoon!
lauantai 10. elokuuta 2013
Pörisijöitä
Yö tuli nukuttua huonosti. Syynä oli äänekäs superkärpänen, jota en saanut tapettua enkä huoneesta pois ajettua. Lopulta laitoin radion sen verran äänekkäälle, että pörinä ei häirinnyt. Tuon seurauksena koko päivän ollut uninen olo, enkä saanut mitään aikaiseksi.
Toisenlainenkin lentävä ja vielä enemmän pörräävä ilmaantui. Päivällä kierteli kaksitasoinen lentokone kylän yläpuolella tehden taitolentotemppuja. Mukava oli näytöstä katsella, mikä oli jutun takana ei ole vielä selvinnyt.
Moskovan kisat alkoivat sitten tänään. Ylivoimaisesti kovin suoritus oli selostajilla, jotka jaksoivat selostaa koko päivän vaikka aina ei niin paljon tapahtunutkaan. Naisten maraton antoi Moskovasta varsin kauniin kuvan, kun kaupungin nähtävyyksiä oli sopivasti reitin varrella. Reitillä oli näkyvästi esillä Pietarin Suuren patsas, Kristus Vapahtajan kirkko, Kreml sekä Neuvostoliiton avaruussukkula. Moskovasta ei jäänyt ollenkaan sellainen nuhruinen ja kaoottinen kuva kuin voisi olettaa.
Urheilulliselta puolelta maraton oli jännittävä kisa. Melko tuntematon italialainen lähti heti alussa pitämään helteessä hirvittävää vauhtia ja kesti loppuun saakka. Kilpailija toisensa jälkeen putosi kyydistä, vain kenialainen onnistui pysymään joukossa ratkaisten lopussa kisan itselleen. Suomlaiset tekivät parhaansa päivän suorituksissa ja hyvä niin.
Toisenlainenkin lentävä ja vielä enemmän pörräävä ilmaantui. Päivällä kierteli kaksitasoinen lentokone kylän yläpuolella tehden taitolentotemppuja. Mukava oli näytöstä katsella, mikä oli jutun takana ei ole vielä selvinnyt.
Moskovan kisat alkoivat sitten tänään. Ylivoimaisesti kovin suoritus oli selostajilla, jotka jaksoivat selostaa koko päivän vaikka aina ei niin paljon tapahtunutkaan. Naisten maraton antoi Moskovasta varsin kauniin kuvan, kun kaupungin nähtävyyksiä oli sopivasti reitin varrella. Reitillä oli näkyvästi esillä Pietarin Suuren patsas, Kristus Vapahtajan kirkko, Kreml sekä Neuvostoliiton avaruussukkula. Moskovasta ei jäänyt ollenkaan sellainen nuhruinen ja kaoottinen kuva kuin voisi olettaa.
Urheilulliselta puolelta maraton oli jännittävä kisa. Melko tuntematon italialainen lähti heti alussa pitämään helteessä hirvittävää vauhtia ja kesti loppuun saakka. Kilpailija toisensa jälkeen putosi kyydistä, vain kenialainen onnistui pysymään joukossa ratkaisten lopussa kisan itselleen. Suomlaiset tekivät parhaansa päivän suorituksissa ja hyvä niin.
perjantai 9. elokuuta 2013
Olo hyvä
Vointi mennyt parempaan. 4 km kävely meni helposti ja tuntuu siltä, että voimaa tullut jalkoihin takaisin. Hyvä lepo on myös tehnyt voinnille mitä parasta.
Huomenna alkavat Moskovassa yleisurheilun MM-kisat. Ensimmäiset kisat järjestettiin 1983 Helsingissä. Vuodesta 1991 kisat on järjestetty joka toinen vuosi ja vuonna 2005 kisat olivat jälleen Helsingissä. Alkulämmittelyksi kaikista kisoista on tullut hienot koosteet, joita on ollut kiva katsoa.
Otsikoihin on tänään nostettu taas doping, mistä jälleen kerran provoisoiduin kirjoittamaan. Antidopingtoimikunnan Timo Seppälä kertoi suunnilleen sellaista, että testaajat ovat ottaneet askelia eteepäin ja fuskaaminen on vaikeampaa kuin aikaisemmin. Enää ei olisi juurikaan sellaisia aineita, joita ei voi testata. Ärsyttävää, että samaa mantraa on lausuttu ainakin 1980-luvulta lähtien aina uudestaan ja uudestaan. Jälkeenpäin on sitten hiljaa myönnetty, että totuus olikin toisenlainen.
Mutta mitä kertovat faktat? Tulokset ovat kuitenkin pysyneet melko samoina, jos verrataan 1983 ja 2011 kisoja ja pahimpia doping-lajeja. Voittaja miesten kuulassa 1983 21.39/2011 21.78. Miesten kiekko 1983 67.72 / 2011 68.97. Naisten kuula 1983 21.05/ 2011 21.24. Naisten kiekko 1983 68.94 /2011 66.52. Pikajuoksuissa tulokset parantuneet dramaattisesti. Miesten 100 m 1983 10.07/ 2011 9.92. 200 m 20.14 ja 19.40. Olennaista tulosheikennystä on tapahtunut vain naisten pituudessa. Käsittääkseni, jos urheilu olisi puhtaammaksi muuttunut, pitäisi tulostason olla laskenut kautta linjan. Muutenhan doping olisi turhaa.
Tulosten perusteella en kyllä uskaltaisi tehdä johtopäätöstä, jonka mukaan doping-valvonta olisi lähempänä huijareita kuin 30 vuotta sitten. Lajiin on tullut lisää rahaa ja intressipiirejä vaikka kylmän sodan poliittinen paine ja DDR ovatkin poissa. Olisi aikamoista romantisointia kuvitella, että Moskovassa urheillaan puhtain eväin.
Mutta toisaalta ja yhtäkaikki, voihan urheilusta ja hyvistä suorituksista silti nauttia ihan reaalipohjalta tekemättä konnista pyhimyksiä. Ja kymmenestä kaurapuurosarjalaisesta voidaan olla aidosti erittäin ylpeitä myös!
Huomenna alkavat Moskovassa yleisurheilun MM-kisat. Ensimmäiset kisat järjestettiin 1983 Helsingissä. Vuodesta 1991 kisat on järjestetty joka toinen vuosi ja vuonna 2005 kisat olivat jälleen Helsingissä. Alkulämmittelyksi kaikista kisoista on tullut hienot koosteet, joita on ollut kiva katsoa.
Otsikoihin on tänään nostettu taas doping, mistä jälleen kerran provoisoiduin kirjoittamaan. Antidopingtoimikunnan Timo Seppälä kertoi suunnilleen sellaista, että testaajat ovat ottaneet askelia eteepäin ja fuskaaminen on vaikeampaa kuin aikaisemmin. Enää ei olisi juurikaan sellaisia aineita, joita ei voi testata. Ärsyttävää, että samaa mantraa on lausuttu ainakin 1980-luvulta lähtien aina uudestaan ja uudestaan. Jälkeenpäin on sitten hiljaa myönnetty, että totuus olikin toisenlainen.
Mutta mitä kertovat faktat? Tulokset ovat kuitenkin pysyneet melko samoina, jos verrataan 1983 ja 2011 kisoja ja pahimpia doping-lajeja. Voittaja miesten kuulassa 1983 21.39/2011 21.78. Miesten kiekko 1983 67.72 / 2011 68.97. Naisten kuula 1983 21.05/ 2011 21.24. Naisten kiekko 1983 68.94 /2011 66.52. Pikajuoksuissa tulokset parantuneet dramaattisesti. Miesten 100 m 1983 10.07/ 2011 9.92. 200 m 20.14 ja 19.40. Olennaista tulosheikennystä on tapahtunut vain naisten pituudessa. Käsittääkseni, jos urheilu olisi puhtaammaksi muuttunut, pitäisi tulostason olla laskenut kautta linjan. Muutenhan doping olisi turhaa.
Tulosten perusteella en kyllä uskaltaisi tehdä johtopäätöstä, jonka mukaan doping-valvonta olisi lähempänä huijareita kuin 30 vuotta sitten. Lajiin on tullut lisää rahaa ja intressipiirejä vaikka kylmän sodan poliittinen paine ja DDR ovatkin poissa. Olisi aikamoista romantisointia kuvitella, että Moskovassa urheillaan puhtain eväin.
Mutta toisaalta ja yhtäkaikki, voihan urheilusta ja hyvistä suorituksista silti nauttia ihan reaalipohjalta tekemättä konnista pyhimyksiä. Ja kymmenestä kaurapuurosarjalaisesta voidaan olla aidosti erittäin ylpeitä myös!
torstai 8. elokuuta 2013
Syksy tuli
Tänäänkin oli pieni seikkailu. Metsästä löydettiin puuhun kiinnitetty muistolaatta Ilmajoen lento-onnettomuuteen liittyen. Tuo onnettomuus tapahti 14.11.1988. Helsingistä Ilmajoelle lentävä Wasa-Wingsin lentävä kone laskeutui erittäin sankassa sumussa sivuun lentokentästä. Kuusi ihmistä menetti henkensä ja kuusi loukkaantui. Lentokapteeni oli erittäin kokenut, mutta valitettavasti hänen arviointivirheensä koitui kohtalokkaaksi. Kone jatkoi lähestymistään vaikka näköyhteyttä ei ollut kenttään eikä kentän valoihin. Lopputuloksena oli, että kone tuli 800 m sivuun kentästä voimalinjan päälle metsikköön. Muistolaatta on sen verran syvällä metsässä, että jos haluaa käydä paikalla kannattaa ottaa etukäteen selko paikasta. Vahingossa paikalle tuskin eksyy.
Koulu alkoi tänään. Liekö 8.8. aikaisin koulunalkaminen koskaan? Tuntuu, että koulun alku on ajoitettu liian varhaiseksi. Ainakin matkailuelinkeinon puolelta on kuulunut ääniä, että varhainen Suomen sulkeminen antaa väärää signaalia ulkomaalaisille turisteille. Ilmeisesti Suomen koulunaloitusaika on harvinaienEuroopan mittakaavassa. 1971 Suomessa lauantait muuttuivat vapaapäiviksi, jolloin koulun alku siirtyi elokuun alkupuolelle. Sitä ennen kansa- ja oppikouluissa lukuvuosi alkoi ensimmäisenä syyskuun arkipäivänä. Työpäiviä oli noin kymmenen enemmän kuin nykyään. En tiedä löytyisikö halukkuutta siirtää lomaa parilla viikolla eteenpäin. Keväällä tuntuu siltä, että loma tulee tosi tarpeeseen ja että lukukauden venyttäminen viikoilla olisi aika raskasta.
Tänään pitänyt pari kertaa pakottaa itsensä liikkeelle. Hyvä oli niin.
keskiviikko 7. elokuuta 2013
Buranalla paanalle
Tänään sitä sai raahata itsensä puoliväkisin ylös sisulla ja särkylääkkeellä. Lopputulos oli ihan hyvä. Tuli käytyä vähän reissussakin ihan kotikunnan ulkopuolella. Sen jälkeen kyllä uni maittoikin.
Budjettiriihestä annettiin ulos infoa tänään. Yksityiskohtia oli vielä vähän kerrottavana. Yllätys ei ollut se, että Suomi velkaantuu ensi vuonnakin. Yllätys oli oppisition vastauksen epämääräisyys ja omien ehdotusten keveys. Soinilla varsinkin oli kovin vähän eväitä pussissa. Toisaalta hienoa, että mihinkään härskiin populismiin lähdetty. Veikkaanpa kuitenkin, että puolueiden kannatuskäyrät kääntyivät Urpilaisen eduksi tämän päivän jälkeen.
Miesten Ykkösessä SJK sai takaisin pöytäkirjakommelluksessa menetetyt pisteet. Toki 7-1-voiton menettäminen olisi ollut aika kova tuomio paperimokasta. Tämä tietää ykköselle huikeita asetelmia. Neljä joukkuetta kamppailee aivan tasapäisesti mestaruudesta.
Budjettiriihestä annettiin ulos infoa tänään. Yksityiskohtia oli vielä vähän kerrottavana. Yllätys ei ollut se, että Suomi velkaantuu ensi vuonnakin. Yllätys oli oppisition vastauksen epämääräisyys ja omien ehdotusten keveys. Soinilla varsinkin oli kovin vähän eväitä pussissa. Toisaalta hienoa, että mihinkään härskiin populismiin lähdetty. Veikkaanpa kuitenkin, että puolueiden kannatuskäyrät kääntyivät Urpilaisen eduksi tämän päivän jälkeen.
Miesten Ykkösessä SJK sai takaisin pöytäkirjakommelluksessa menetetyt pisteet. Toki 7-1-voiton menettäminen olisi ollut aika kova tuomio paperimokasta. Tämä tietää ykköselle huikeita asetelmia. Neljä joukkuetta kamppailee aivan tasapäisesti mestaruudesta.
tiistai 6. elokuuta 2013
Vaisua vielä
Vähän kenkumpi päivä tänään voinniltaan. Voimat eivät olleet ihan kohdillaan ja pahoinvointiakin oli. Kortisonin kanssa palattu pieneen annokseen. Onneksi oli ihmisiä ympärillä. Silloin saa lisävirtaa. Ja piipahdus kauppa-autolle on aina viikon kohokohta.
Pesäpallossa (josta en paljoa ymmärrä) oli poikkeuksellisen jännittävä runkosarjan päätöskierros. Sijat 3-8 olivat täysin auki. Sijoja 7-8 oli syytä välttää, koska vastassa olisivat Sotkamo tai Vimpeli jotka ovat olleet aivan ylivoimaisia runkosarjassa. Noh, Kossun kannalta kaikki pelit meni tuloksellisesti väärin ja se putosi sijalle 8. Vastassa on siis Sotkamo. Tekisi mieli sanoa, että tekemätön paikka, mutta niin ei saa sanoa. Se saadaan, mitä ansaitaan ja pulinat pois.
Pesis on luonut hyvän brändin, katsojaluvut ovat olleet jo muutaman vuoden nousussa eivätkä häpeä Veikkausliigalle ollenkaan, mikä on taas liigan häpeä. Yksi syy tähän on varmasti se, että pesiksessä oikeasti oman kylän pojat pelaavat. Itsekin seuraan joukkoa entisiä oppilaita, miten heidän pelinsä sujuvat. Jalkapallossa asia on päinvastoin. Hankitaan kuorma-autollinen "nigerialaisia" ja oman kylän pojat pistetään penkille. Ei sellainen peli kiinnosta samalla lailla yleisöä. Esim. ykkösen SJK:ssa on 12 ulkomaalaista. Ilmeisesti on katsottu, että se on liiganousun kannalta ainoa mahdollisuus.
Ensi vuoden valtionbudjetti alkaa tulla eteen. Talous on huonommassa jamassa kuin on uskottu. Velkaelvytyksestä jotkut puhuvat nyt. Urts, maan jonka taloudelliset rakenteet ovat niin pielessä että nytkin otetaan 8 mrd syömävelkaa, pitäisi ottaa vielä lisää velkaa? Kukahan tuon logiikan ymmärtäisi.
SDP:n kannatus on pudonnut ennätykellisen alas. Johtunee tiukasta linjasta Euroopassa ja Suomessa. Urpilainen ei ole pelännyt olla täti tiukka Euroopassa. Valtionvarainministerinä hän on ollut jämäkkä. Toki monia asioita on mennyt pieleenkin ja joissakin asioissa täytyy vielä muuttaa kantaansa. Eläkeiän nostaminen on välttämättömyys, joka kaikkien puolueiden pitää hyväksyä ennemmin tai myöhemmin. Joka tapauksessa SDP:n kannatuksen laskun laittaminen Urpilaisen "huonoudeksi" on mielestäni kohtuutonta.
Pesäpallossa (josta en paljoa ymmärrä) oli poikkeuksellisen jännittävä runkosarjan päätöskierros. Sijat 3-8 olivat täysin auki. Sijoja 7-8 oli syytä välttää, koska vastassa olisivat Sotkamo tai Vimpeli jotka ovat olleet aivan ylivoimaisia runkosarjassa. Noh, Kossun kannalta kaikki pelit meni tuloksellisesti väärin ja se putosi sijalle 8. Vastassa on siis Sotkamo. Tekisi mieli sanoa, että tekemätön paikka, mutta niin ei saa sanoa. Se saadaan, mitä ansaitaan ja pulinat pois.
Pesis on luonut hyvän brändin, katsojaluvut ovat olleet jo muutaman vuoden nousussa eivätkä häpeä Veikkausliigalle ollenkaan, mikä on taas liigan häpeä. Yksi syy tähän on varmasti se, että pesiksessä oikeasti oman kylän pojat pelaavat. Itsekin seuraan joukkoa entisiä oppilaita, miten heidän pelinsä sujuvat. Jalkapallossa asia on päinvastoin. Hankitaan kuorma-autollinen "nigerialaisia" ja oman kylän pojat pistetään penkille. Ei sellainen peli kiinnosta samalla lailla yleisöä. Esim. ykkösen SJK:ssa on 12 ulkomaalaista. Ilmeisesti on katsottu, että se on liiganousun kannalta ainoa mahdollisuus.
Ensi vuoden valtionbudjetti alkaa tulla eteen. Talous on huonommassa jamassa kuin on uskottu. Velkaelvytyksestä jotkut puhuvat nyt. Urts, maan jonka taloudelliset rakenteet ovat niin pielessä että nytkin otetaan 8 mrd syömävelkaa, pitäisi ottaa vielä lisää velkaa? Kukahan tuon logiikan ymmärtäisi.
SDP:n kannatus on pudonnut ennätykellisen alas. Johtunee tiukasta linjasta Euroopassa ja Suomessa. Urpilainen ei ole pelännyt olla täti tiukka Euroopassa. Valtionvarainministerinä hän on ollut jämäkkä. Toki monia asioita on mennyt pieleenkin ja joissakin asioissa täytyy vielä muuttaa kantaansa. Eläkeiän nostaminen on välttämättömyys, joka kaikkien puolueiden pitää hyväksyä ennemmin tai myöhemmin. Joka tapauksessa SDP:n kannatuksen laskun laittaminen Urpilaisen "huonoudeksi" on mielestäni kohtuutonta.
maanantai 5. elokuuta 2013
Lääkeriippuvuutta
Tänään oli sitten se tilanne, että kortisonilääkitys on ajettu täysin alas. Asteittaista pudotusta on tehty jo kolme kuukautta ja viimeiset kymmenen päivää on menty minimimuruilla. Niinhän siinä kävi, että olo meni huonoksi, liian huonoksi. Lisämunuainen ei ilmeisesti lähtenyt toimimaan. Illalla oli pakko antaa periksi ja ottaa pieni määrä kortisonia purkista siinä toivossa, että pääsisi normaaliin tilaan.
Dr. Philissä käsiteltiin postimyyntivaimoja. Kysymys on ilmiöstä, jossa länsimaalaiset miehet hankkivat Itä-Euroopasta tai Kaakkois-Aasiasta elämänkumppaneita itselleen. Nettisivustoja ja välittäjiä tuntuu olevan liikkeellä runsaasti.
Tämä ilmiö herättää monenlaisia ajatuksia. On helppo ymmärtää, jos joku lähtee Saksaan ostamaan autoa. Ennen matkaa käydään netissä läpi useita vaihtoehtoja huolellisesti harkiten. Valikoimaa riittää vaativallekin ja hintakin voi olla huokeampi kuin kotimaassa. Tässä en pysty näkemään mitään arveluttavaa. Jos joku on valmis näkemään vaivaa, niin mikäpä siinä.
Mutta voiko vaimon valita nettikuvastosta ja käydä noutamassa kotiin? Suhde autoon on omistussuhde, jossa on omistaja ja omistuksen kohde. Autosta voi pitää ja sitä voi hoitaa hyvin, mutta siinä on jotakin hyvin erilaista kuin ihmissuhteessa. Ihmissuhde ei ole omistussuhde vaan vuorovaikutussuhde. Dr. Philin eräälle "asiakkaalle" tämä ei ollut tullut kovin selväksi. Hän oli ollut pari vuotta naimisissa parikymmentä vuotta nuoremman hyvin kauniin romanialaisnaisen kanssa. Samainen mies oli aikaisemmin ollut pari kertaa naimisissa ja tullut jätetyksi, mistä hänelle oli tullut antipatiat amerikkalaisia naisia kohtaan. "Postimyynnistä" hän oli löytänyt nöyrän kumppanin, jonka kanssa tunsi olevansa onnellinen. Tosin vaimo ei nähnyt asioita aivan samalla lailla, hän koki itsensä orjaksi. Ulospäin näytti siltä, että tuolla suhteella ei voi olla kovin hyvää tulevaisuutta, koska miehen kyky vastavuoroisuuteen oli niin heikko.
Vai onko niin, että amerikkalaiset ja pohjoismaalaiset naiset on kasvatettu "huonoiksi" vaimoiksi, itsekeskeisiksi ihmisiksi, joilta puuttuvat halu ja taito osallistua käytännön arkeen. Tämän ajatuksen mukaan perinteisemmän perheen perustaminen onnistuisi paremmin vaikkapa itä-eurooppalaisen puolison kanssa, jolla on vielä äidin ja vaimon vaistot tallessa. Kyllä kai näinkin pitää saada ajatella, monikulttuuriset perheet ovat varmasti vaativia ja elämää rikastuttavia. Mutta sen ajattelen olevan kauhistus, jos suhde ei perustu vastavuoroisuuteen, vaan jonkinlaiseen omistussuhteeseen. Erityisen iljettävältä tuntuu ajatus hikiotsaisesta kaljamahasta, jolla on 30 vuotta nuorempi aasialainen vaimo ilman yhteistä kieltä ja kunnon kommunikaatiota. Siitä on vastavuoroisuus kaukana.
Eilen laitoin blogiin pienen vertailun yleisurheilutuloksista Suomessa ja maailmalla 1976 ja 2012. 1976 lienee nykykäsityksen mukaan ollut likaisimpia dopingvuosia. Suomessakin uskoakseni touhu oli täysin järjestelmällistä, kuten monissa muissakin maissa. Tämän jälkeen tulokset maailmalla ovat parantuneet selvästi, oikeastaan missään lajissa ei ole tullut olennaista takapakkia. Suomessa asiat ovat menneet toiseen suuntaan. Pituushyppy on ainoa, jossa tulokset ovat selvästi paremmat. Kuulassa ja kiekossa sekä 400 m juoksussa tulokset heikentyneet rajusti. Miten tämä on selitettävä? Valmennus on kehittynyt koko ajan paremmaksi, urheilijoilla on erilaiset tukiverkostot ja taloudelliset edellytykset paremmat kuin koskaan. Talviharjoittelumahdollisuudet ovat paremmat kuin 70-luvulla. Miksi tulostaso on laskemaan päin?
Uskon, että asiaan liittyy kaksi syytä. Ensimmäinen on yhteiskunnallinen. 1970-luvun urheilijat olivat jälleenrakentajien lapsia, jotka olivat kasvaneet niukkuuteen ja kovaan työntekoon, siis urheilijalle ihanteelliseen kasvuympäristöön. Paljon oli uhoa, muttei liikaa mukavuuksia. Kuljettiin suksilla kesät talvet eikä pikkuvammoista piitattu. Nykypolvi ei ole tottunut maataloustyöhön eikä puusuksiin, vaan läppäreihin ja autokyyteihin paikasta toiseen.
Toinen syy käsittääkseni on kehittynyt kemiallinen valmennus. Aikanaan Itä-Saksaan oli hyvät yhteydet, missä urheilijoiden valmennus oli kokonaisvaltaisinta. Lahjakkuudet poimittiin järjestelmällisesti esiin ja valmennettiin hyvin. Lääketeollisuus oli kiinteä osa kokonaisuutta. Kansainvälisesti meno ei varmaankaan paljoa muuttunut nykyäänkään. Sen kertoo voimalajien tason nousu ja säilyminen. Suomessa Martti Vainion käryn jälkeen ei ole ollut kestävyysjuoksuissa kiintotähtiä, unohtamatta muutamaa yksittäistä tähdenlentoa. Kuulantyöntäjä Ville Tiisanojan käryn jälkeen 2006 kiekonheiton ja kuulantyönnön tulokset huononivat metritolkulla. Tiisanojahan sai 50 000 euron sakon sopimusrikkomuksesta. Mutta mitä vikaa on kaurapuurossa?
Dr. Philissä käsiteltiin postimyyntivaimoja. Kysymys on ilmiöstä, jossa länsimaalaiset miehet hankkivat Itä-Euroopasta tai Kaakkois-Aasiasta elämänkumppaneita itselleen. Nettisivustoja ja välittäjiä tuntuu olevan liikkeellä runsaasti.
Tämä ilmiö herättää monenlaisia ajatuksia. On helppo ymmärtää, jos joku lähtee Saksaan ostamaan autoa. Ennen matkaa käydään netissä läpi useita vaihtoehtoja huolellisesti harkiten. Valikoimaa riittää vaativallekin ja hintakin voi olla huokeampi kuin kotimaassa. Tässä en pysty näkemään mitään arveluttavaa. Jos joku on valmis näkemään vaivaa, niin mikäpä siinä.
Mutta voiko vaimon valita nettikuvastosta ja käydä noutamassa kotiin? Suhde autoon on omistussuhde, jossa on omistaja ja omistuksen kohde. Autosta voi pitää ja sitä voi hoitaa hyvin, mutta siinä on jotakin hyvin erilaista kuin ihmissuhteessa. Ihmissuhde ei ole omistussuhde vaan vuorovaikutussuhde. Dr. Philin eräälle "asiakkaalle" tämä ei ollut tullut kovin selväksi. Hän oli ollut pari vuotta naimisissa parikymmentä vuotta nuoremman hyvin kauniin romanialaisnaisen kanssa. Samainen mies oli aikaisemmin ollut pari kertaa naimisissa ja tullut jätetyksi, mistä hänelle oli tullut antipatiat amerikkalaisia naisia kohtaan. "Postimyynnistä" hän oli löytänyt nöyrän kumppanin, jonka kanssa tunsi olevansa onnellinen. Tosin vaimo ei nähnyt asioita aivan samalla lailla, hän koki itsensä orjaksi. Ulospäin näytti siltä, että tuolla suhteella ei voi olla kovin hyvää tulevaisuutta, koska miehen kyky vastavuoroisuuteen oli niin heikko.
Vai onko niin, että amerikkalaiset ja pohjoismaalaiset naiset on kasvatettu "huonoiksi" vaimoiksi, itsekeskeisiksi ihmisiksi, joilta puuttuvat halu ja taito osallistua käytännön arkeen. Tämän ajatuksen mukaan perinteisemmän perheen perustaminen onnistuisi paremmin vaikkapa itä-eurooppalaisen puolison kanssa, jolla on vielä äidin ja vaimon vaistot tallessa. Kyllä kai näinkin pitää saada ajatella, monikulttuuriset perheet ovat varmasti vaativia ja elämää rikastuttavia. Mutta sen ajattelen olevan kauhistus, jos suhde ei perustu vastavuoroisuuteen, vaan jonkinlaiseen omistussuhteeseen. Erityisen iljettävältä tuntuu ajatus hikiotsaisesta kaljamahasta, jolla on 30 vuotta nuorempi aasialainen vaimo ilman yhteistä kieltä ja kunnon kommunikaatiota. Siitä on vastavuoroisuus kaukana.
Eilen laitoin blogiin pienen vertailun yleisurheilutuloksista Suomessa ja maailmalla 1976 ja 2012. 1976 lienee nykykäsityksen mukaan ollut likaisimpia dopingvuosia. Suomessakin uskoakseni touhu oli täysin järjestelmällistä, kuten monissa muissakin maissa. Tämän jälkeen tulokset maailmalla ovat parantuneet selvästi, oikeastaan missään lajissa ei ole tullut olennaista takapakkia. Suomessa asiat ovat menneet toiseen suuntaan. Pituushyppy on ainoa, jossa tulokset ovat selvästi paremmat. Kuulassa ja kiekossa sekä 400 m juoksussa tulokset heikentyneet rajusti. Miten tämä on selitettävä? Valmennus on kehittynyt koko ajan paremmaksi, urheilijoilla on erilaiset tukiverkostot ja taloudelliset edellytykset paremmat kuin koskaan. Talviharjoittelumahdollisuudet ovat paremmat kuin 70-luvulla. Miksi tulostaso on laskemaan päin?
Uskon, että asiaan liittyy kaksi syytä. Ensimmäinen on yhteiskunnallinen. 1970-luvun urheilijat olivat jälleenrakentajien lapsia, jotka olivat kasvaneet niukkuuteen ja kovaan työntekoon, siis urheilijalle ihanteelliseen kasvuympäristöön. Paljon oli uhoa, muttei liikaa mukavuuksia. Kuljettiin suksilla kesät talvet eikä pikkuvammoista piitattu. Nykypolvi ei ole tottunut maataloustyöhön eikä puusuksiin, vaan läppäreihin ja autokyyteihin paikasta toiseen.
Toinen syy käsittääkseni on kehittynyt kemiallinen valmennus. Aikanaan Itä-Saksaan oli hyvät yhteydet, missä urheilijoiden valmennus oli kokonaisvaltaisinta. Lahjakkuudet poimittiin järjestelmällisesti esiin ja valmennettiin hyvin. Lääketeollisuus oli kiinteä osa kokonaisuutta. Kansainvälisesti meno ei varmaankaan paljoa muuttunut nykyäänkään. Sen kertoo voimalajien tason nousu ja säilyminen. Suomessa Martti Vainion käryn jälkeen ei ole ollut kestävyysjuoksuissa kiintotähtiä, unohtamatta muutamaa yksittäistä tähdenlentoa. Kuulantyöntäjä Ville Tiisanojan käryn jälkeen 2006 kiekonheiton ja kuulantyönnön tulokset huononivat metritolkulla. Tiisanojahan sai 50 000 euron sakon sopimusrikkomuksesta. Mutta mitä vikaa on kaurapuurossa?
Tulosvertailua
Taas on doping otsikoissa. Raportin mukaan Länsi-Saksan valtio on ollut mukana järjestelmällisessä dopingissa ainakin 1970-luvulla. Kylmän sodan aikana tuo ei ollut mikään ihme, paitsi ehkä antidopingtoimikunnan Timo Seppälälle. Eiköhän näitä yhteyksiä ole ollut kaikissa menestyvissä maissa, jos realistisia ollaan. Inspiroiduin asiasta sen verran, että tein pari pientä vertailua yleisurheilun osalta.
Toisessa sarakkeessa on Montrealin olympiakisojen 1976 mitalikolmikon keskimääräinen prosentuaalinen tulosero Lontoon kisoihin verrattuna 2012. 3,67 % tarkoittaa siis, että mitalikolmikon lopputulokset olivat keskimäärin 3,67 % paremmat vuonna 2012 kuin vuonna 1976. Kolmannessa sarakkeessa verrataan Kalevan kisojen tuloksia vastaavina vuosina. Lajeista mukana helpoimmin vertailtavat lajit. Taktiikkalajit (keski- ja pitkät matkat) sekä ne, joissa välineitä muutettu, on jätetty pois, koska vertailu olisi hyödyntöntä.
Mitalikolmikon tuloserot 1976 ja 2012. Olympiakisat sekä Kalevan kisat
Suomalaisten ero maailman kärkeen:
Toisessa sarakkeessa on Montrealin olympiakisojen 1976 mitalikolmikon keskimääräinen prosentuaalinen tulosero Lontoon kisoihin verrattuna 2012. 3,67 % tarkoittaa siis, että mitalikolmikon lopputulokset olivat keskimäärin 3,67 % paremmat vuonna 2012 kuin vuonna 1976. Kolmannessa sarakkeessa verrataan Kalevan kisojen tuloksia vastaavina vuosina. Lajeista mukana helpoimmin vertailtavat lajit. Taktiikkalajit (keski- ja pitkät matkat) sekä ne, joissa välineitä muutettu, on jätetty pois, koska vertailu olisi hyödyntöntä.
Mitalikolmikon tuloserot 1976 ja 2012. Olympiakisat sekä Kalevan kisat
| 100 m | 3,67 % | 0,69 % |
| 200 m | 3,86 % | -0,57 % |
| 400 m | -0,13 % | -2,54 % |
| 400 aj | 1,45 % | -0,92 % |
| 110 aj | 2,33 % | 0,67 % |
| pituus | 0,46 % | 6,35 % |
| 3-loikka | 3,00 % | 0,08 % |
| seiväs | 7,82 % | 0,94 % |
| kuula | 3,01 % | -5,77 % |
| kiekko | 2,55 % | -9,83 % |
| moukari | 4,22 % | 1,58 % |
| keskiarvo | 2,93 % | -0,85 % |
Kuten huomataan, sprinttimatkoista 100 m ja 200 m ovat kummasti kehittyneet verrattuna vaikkapa 400 m tuloksiin. Suomessa pituus on kehittynyt myönteisimmin. Kuulassa ja kiekossa tulokset ovat romahtaneet totaalisesti.
Seuraavassa verrataan Kalevan kisojen tulostasoa olympiafinaaleihin. Kovasti on jääty maailman huippua jälkeen varsinkin kiekossa ja kuulassa. Pituudessa ollaan lähimpänä huippua. Yllättävää on seiväsmiesten taantuminen suhteessa maailman kärkeen. Pitää muistaa, että tässä on verrattu vain kolmea yksittäistä urheilijaa yksittäisissä kilpailuissa. Suomalaisten putoaminen kauemmaksi maailman kärjestä näkyy kuitenkin selkeästi.
Suomalaisten ero maailman kärkeen:
| 1976 | 2012 | |
| 100 m | -5,61 % | -8,88 % |
| 200 m | -3,36 % | -8,12 % |
| 400 m | -6,05 % | -8,60 % |
| 400 aj | -6,06 % | -8,61 % |
| 110 aj | -7,20 % | -9,01 % |
| pituus | -9,76 % | -4,47 % |
| 3-loikka | -8,20 % | -10,92 % |
| seiväs | -3,94 % | -10,06 % |
| kuula | -7,42 % | -15,34 % |
| kiekko | -4,38 % | -15,89 % |
| moukari | -8,30 % | -10,61 % |
| keskiarvo | -6,39 % | -10,05 % |
lauantai 3. elokuuta 2013
Rallimelankoliaa
Toivottavasti blogin kellonajat ovat nyt kunnossa. Tähän saakka on ollut ameriikan ajassa.
Suomen ralli on nyt ajettu 63 kertaa. 52 kertaa voitto on jäänyt Suomeen. Nyt ei päästy palkintopallille. Lieköhän ensimmäinen kerta. Monien mielestä nöyryyttävältä tuntuva tulos, varsinkin kun kaksi suomalaista istuu voittaja-autoissa. Tappion motivoiva perusajatus on se, että katkerienkin epäonnistumisten jälkeen laitetaan lippa suoraan ja tullaan entistä vahvempina takaisin. Joten Mikko ja Jari-Matti, pää pystyyn ja takaisin omalle tasolle!
Naurun tasapaino on stand up -koomikoiden kilpailu, jossa ollaan jaksossa 8/9. Koomikot saavat etukäteen tietää yleisönsä ja valmistaa 5 tai 10 minuutin shown. He tutustuvat kohderyhmänsä elämään, esim. pesäpalloon Vimpelissä. Millään kaikille tarkoitetulla stanardiohjelmalla ei siis pääse tästä pälkähästä. Sarjassa tulee hyvin esille naurattamisen vaikeus. Tyylitaju on kaikki kaikessa. Tilanteessa tulee aistia, mikä juuri tätä porukkaa voisi naurattaa. Matkan varrella on tullut monia floppeja, on ollut juttuja jotka eivät ole lainkaan toimineet. Unohduksiakin on matkan varrelle sattunut. Ja sitten on ollut joitakin helmiä, jotka ovat saaneet nauramaan kippurassa.
Vointi tänään sellainen perusok.
Suomen ralli on nyt ajettu 63 kertaa. 52 kertaa voitto on jäänyt Suomeen. Nyt ei päästy palkintopallille. Lieköhän ensimmäinen kerta. Monien mielestä nöyryyttävältä tuntuva tulos, varsinkin kun kaksi suomalaista istuu voittaja-autoissa. Tappion motivoiva perusajatus on se, että katkerienkin epäonnistumisten jälkeen laitetaan lippa suoraan ja tullaan entistä vahvempina takaisin. Joten Mikko ja Jari-Matti, pää pystyyn ja takaisin omalle tasolle!
Naurun tasapaino on stand up -koomikoiden kilpailu, jossa ollaan jaksossa 8/9. Koomikot saavat etukäteen tietää yleisönsä ja valmistaa 5 tai 10 minuutin shown. He tutustuvat kohderyhmänsä elämään, esim. pesäpalloon Vimpelissä. Millään kaikille tarkoitetulla stanardiohjelmalla ei siis pääse tästä pälkähästä. Sarjassa tulee hyvin esille naurattamisen vaikeus. Tyylitaju on kaikki kaikessa. Tilanteessa tulee aistia, mikä juuri tätä porukkaa voisi naurattaa. Matkan varrella on tullut monia floppeja, on ollut juttuja jotka eivät ole lainkaan toimineet. Unohduksiakin on matkan varrelle sattunut. Ja sitten on ollut joitakin helmiä, jotka ovat saaneet nauramaan kippurassa.
Vointi tänään sellainen perusok.
perjantai 2. elokuuta 2013
Lepopäivä
Vähän vaisu päivä, rauhassa on tässä pyritty olemaan ja palautumaan hektisestä viikosta.
Rallissa on ollut tapahtumarikas päivä. Autopeleissä kolareista selviää yleensä sillä, että hurjimmankin pyörähdyksen jälkeen meno jatkuu keula kohti menosuuntaa. Mikko Hirvonen teki vastaavan ihan reaalimaailmassa. Auto spinnasi tiellä täydessä vauhdissa ja pomppasi ihmeellisesti takaisin tielle ja pääsi jatkamaan melkein täydestä vauhdista.
Melkoinen pommi oli Matti Mattsonin pronssi uinnin MM-kisoissa. Suomalainen miesuimari pystynyt mitaliin vuonna 1994 edellisen kerran.
Taso on uinnissa kova. Jani Sievinen voitti tuolloin 1994 200 m sekauinnin legendaarisella ajalla 1.58.16. Tuo aika oli maailmanennätys peräti yhdeksän vuotta. Sievinen voitti kaikki kilpailut Barcelonan ja Atlantan olympialaisten välillä. Atlantan finaalissa lasit putosivat hypyssä silmiltä ja ylivoimaisen suosikin oli tyydyttävä hopeaan.
Sittemmin lajia on kehittänyt Michael Phelps, joka parantanut ennätystä kahdeksan kertaa. 2013-kisoissa Sievisen aika olisi finaalissa riittänyt seitsemänteen sijaan. Voittaja Ryan Lochte voitti ajalla 1.54.98. ME-aika on 1.54.00, mihin Sievinen ei pystynyt edes lyhyellä radalla. Paljon on laji kehittynyt ilman merkittävää välinekehitystä.
Muuttoremakan jälkeen on tavarat siellä täällä hukassa. Mutta jotakin on löytynyt, josta on tullut valtavasti iloa. 5-vuotias löysi vanhoja saatuja kortteja. Vauva-onnitteluja, joulukortteja, synttärikortteja. Jokainen pitää lukea ääneen ja jokaisesta on riemua. Pieni riemuitsee niin vilpittömästi omasta syntymästään. Aiemmin ei ole tullut ajateltua, miten pitkään ja tuoreina lämpimät ajatukset säilyvät onnittelukorteissa.
Rallissa on ollut tapahtumarikas päivä. Autopeleissä kolareista selviää yleensä sillä, että hurjimmankin pyörähdyksen jälkeen meno jatkuu keula kohti menosuuntaa. Mikko Hirvonen teki vastaavan ihan reaalimaailmassa. Auto spinnasi tiellä täydessä vauhdissa ja pomppasi ihmeellisesti takaisin tielle ja pääsi jatkamaan melkein täydestä vauhdista.
Melkoinen pommi oli Matti Mattsonin pronssi uinnin MM-kisoissa. Suomalainen miesuimari pystynyt mitaliin vuonna 1994 edellisen kerran.
Taso on uinnissa kova. Jani Sievinen voitti tuolloin 1994 200 m sekauinnin legendaarisella ajalla 1.58.16. Tuo aika oli maailmanennätys peräti yhdeksän vuotta. Sievinen voitti kaikki kilpailut Barcelonan ja Atlantan olympialaisten välillä. Atlantan finaalissa lasit putosivat hypyssä silmiltä ja ylivoimaisen suosikin oli tyydyttävä hopeaan.
Sittemmin lajia on kehittänyt Michael Phelps, joka parantanut ennätystä kahdeksan kertaa. 2013-kisoissa Sievisen aika olisi finaalissa riittänyt seitsemänteen sijaan. Voittaja Ryan Lochte voitti ajalla 1.54.98. ME-aika on 1.54.00, mihin Sievinen ei pystynyt edes lyhyellä radalla. Paljon on laji kehittynyt ilman merkittävää välinekehitystä.
Muuttoremakan jälkeen on tavarat siellä täällä hukassa. Mutta jotakin on löytynyt, josta on tullut valtavasti iloa. 5-vuotias löysi vanhoja saatuja kortteja. Vauva-onnitteluja, joulukortteja, synttärikortteja. Jokainen pitää lukea ääneen ja jokaisesta on riemua. Pieni riemuitsee niin vilpittömästi omasta syntymästään. Aiemmin ei ole tullut ajateltua, miten pitkään ja tuoreina lämpimät ajatukset säilyvät onnittelukorteissa.
torstai 1. elokuuta 2013
Tehopäivä
Ottaa kyllä monen luonnolle, kun ranskalaiset hallitsevat Suomen MM-rallia. Latvalasta ei vissiin ikinä kehity luotettavaa kuskia eikä Hirvosesta nopeaa. Kaluston puolesta molemmilla on ollut valtavasti tilaisuuksia näyttää osaamistaan. Ei siitä valtavan pitkä aika ole, kun suomalaiset ovat voittivat puolet ralleista. Ei voita enää, muutkin ovat yhtä rohkeita ja taitavia. Muut näyttävät viisaammilta, pystyvät säätelemään suomalaisia paremmin nopeutta tilanteen mukaan. Grönholm on viimeinen suomalainen mestarien sarjassa.
Formuloissa huhutaan, että Räikkönen olisi saanut tarjouksen Ferrarilta. Formulakuskin suurin unelma on Maranellon punainen ori, mutta siitä olen varma että Räikköstä ei Ferrarilla nähdä. 2009 hänet nolattiin aika lailla, kun hänet ajettiin ulos tallista Alonson tieltä. Sen verran kova oli kolaus Räikköselle, että en millään usko häntä siellä enää nähtävän.
Päivä oli aktiivinen ja monella lailla hyvä, mutta raskas. Huominen toivottavasti kevyempi.
Formuloissa huhutaan, että Räikkönen olisi saanut tarjouksen Ferrarilta. Formulakuskin suurin unelma on Maranellon punainen ori, mutta siitä olen varma että Räikköstä ei Ferrarilla nähdä. 2009 hänet nolattiin aika lailla, kun hänet ajettiin ulos tallista Alonson tieltä. Sen verran kova oli kolaus Räikköselle, että en millään usko häntä siellä enää nähtävän.
Päivä oli aktiivinen ja monella lailla hyvä, mutta raskas. Huominen toivottavasti kevyempi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)