Goldfish nukkui pois

Goldfish nukkui pois tiistaina 17.1.2017 aamulla klo 6.20 rauhallisesti ja levolliesti ilman kipuja Vaasan keskussairaalassa. Jäämme syvästi kaipaamma häntä.

X-ray II

Sädehoito jatkui nyt toisella hoitokerralla. Kova kiire tuntuu laitteissa olevan. Päivässä menee lähes. sata potilasta koneista läpi. Minäkin osani sain ja kokemus oli suorastaan hyrisevä, kylmä ja suuta kuivaava. Kaikesta kuinkin tuntuu selviävän

Lasareetissa tapahtuu

Lasareetissa tapahtuu paljon silloin kun on tapahtuakseen. Sädehoidon suunnittelu saatiin valmiin puolelle tänä päivänä. Siitä kuluikin hätinä tunnin mitta, kun sairaalasängyt kurvailivat lähtöruutuihinsa paikoilleen potilastkyytejään hakemaan.Yksinkertaisia eivät heidänkään kuvionsa ole. Toisaalta pitäisi jo osata yhtä ja toista ja toista. Kuljetuksissa on kylmä  eikä happiviikset millään meinaa pysyä paikallaan

Lukukausi on vasta alkanut. Monille lukukausien alku on unelmien täyttymys.  Opiskelijat soosaavat seassa sen, kun ikinä kerkeävät.

Sädehoitoa odotellaan

Päivää kerrallaan on opeteltu elämään täällä Vaasan päässsä.....ja elämystähän se tämäkin on ollut. Vielä ei ole selkeitä merkkejä näkvillä, mutta huomenna pitäisi jotakin tapahtua ainakin sädehoitojen kohdalla. Kielitaito sen verran huono ettei ainakaan kieltenmaikaiksi luule. Itse asiassa täällä, kuten muuallakin on aina luultu matikan ja fysiikan maikaksi. Aivan yhtä pieleen ovat menneet arviot kaikkialla.

Vaikea sanoa jatkossa, miten pystyy blokia ylläpitämään. Nyt ainakin meinaa silmät mennä kiinni, Hyvä yötä teillee kaikille lukijoille!

Rentouttavaa olemista

Huone, jossa asun on varsin miellyttävä, oikeastaan miellyttävä yllätys. Henkilökunta on kohteliasta ja avuliasta. Jokunen tuossa saattaa olla vähän kiukkuisemmalla jalalla liikkeellä, mikä lienee normaalia kaikilla työpaikoilla. Varsinkin nuoremman polven hoitajat puhuvat mielellään ruotsia, mikä tuo mukavaa haastetta ja vaihtelua itselle. Vanhemmat jotenkin häpeilevät ruotsiaan, mikä tietenkin on täysin turhaa.

Mielen hallinta on ykköshaaste itselle tällä hetkellä. Lääkettä taas käytiin lupaamassa, mutta mieluummin käyn läpi ensin pehmeitä keinoja, kuten musiikkia ja kännykkäpelejä. Wordament on tähän asti yksi parhaista hoitokeinoista. Se on siis kännykkäpeli, jossa keksitään annetuista sekalaisista kirjaimista sanoja määräajassa. Toimii myös täällä sairaalassa. Kotona on suihku ja sauna käytyssä.

Telkkari pelaa täälläkin ruotsin kanavilla vahvistettuna. Kyllä näillä pitäisi pienet keski-ikäangstit saada pysymään kasassa. Tour de Ski on ratkaisuvaiheessa ja ampumahiihdossa kilpaillaan. Kyllä näillä pitäisi viihtyä

Trettondagen

Loppiainen kuluu paukkupakkasessa

Nyt on siis vuorossa trettondagen. Joulunajasta astutaan ulos ja katse kääntyy kohti uutta valoa. Näistä Suomen vuodenajoista saa olla kiitollinen, monessa muussa paikassa ei vastaavaa  showta ole tarjolla. Pian jo jäät sulavat ja oraat vihertävät.

Päivän aikana on ehtinyt tapahtua paljon, vaikka pyhäpäivä onkin. Aivan ajamaan en viitsisi lähteä ensimmäisten joukossa, sen verran on lääkitystä joutunut tehostamaan tänäänkin. Tosin eilen syy oli aivan täysin toinen, kun keuhkon uudelleenkäyttöönotto vaati oman veronsa.

Eilen olin tosi huolissani kyljestä, joka otti itseensä aivastaessa ja hikan tullessa. Aamulla tilanne oli onneksi jo tosi paljon helpompi. Kello on nyt 19.10, joten kylki varmasti jo luovuttaa oman kiusansa.

Miksi lääkärit ovat tuontitavaraa?

Päivään mahtui vielä paljon asiaa. Mukavaa oli se, että kotijoukoista löytyi vierailijoita kovassa pakkaskelissäkin.

Ovatko suomalaiset jotenkin laiskoja lukemaan lääkäreiksi, vai onko kysymys siitä että valmiit lääkärit menevät mieluummin muualle kuin terveyskeskuksiin ja sairaaloihin töihin?  Kahden päivän aikana minua ovat hoitaneet kaksi intialaista lääkäriä, yksi virolainen, venäläinen ja suomalainen lääkäri. Koulutuspaikkoja on ymmärtääkseni lisätty viime aikoina, joten suoranaisesti määrästä ei pitäisi olla kysymys

Keuhkoistani poistettiin reilusti nestettä. Se olikin isompi juttu kuin annettiin ymmärtää. Vähän sama oli viikonloppuvapaan kanssa. Eilen, kun lääkärin kanssa juteltiin hoitosuunnitelmasta oli aivan selvää, että pääsen viikonlopuksi kotiin. Tänään sitten selvisi, ettei se olekaan mahdollista, vaan saan viettää täällä viikonlopunkin. Kines iski, noin miesten kielellä. Melkoista vilinää oli tämäkin päivä.