Hieno olo

Mahtava endorfiiniolo pikku pyörälenkin jälkeen. Väsyttääkin jo oikein mukavasti.

Tänään tuli testattua uusi katsastuspaikka. Hyvää palvelua oli. Tosi tärkeää, että katsastusmiehellä riittää muutama mukava sana asiakkaalle oli tilanne auton kanssa mikä tahansa. No, paljastettakoon, että autossa ei ollut huomautettavaa tällä kerralla.  Eikä ollut kyllä oma autokaan. Muoreilla ne autot kunnossa parhaiten pysyvät.

Rullahiihtokisat jatkuivat. Ampumahiihtäjät osallistuivat omaan kisaansa tänään. Kaisa oli kuudes omassa lajissaan. Eilen hän oli kaikista hiihtäjistä toinen. Hmm. Miksi vuodesta toiseen näin?

Taloustietäjien haasteet ja hiihtäjien yllätykset

Pienen pyöräilyn sain tehtyä. GPS-tietojen (huvittavaa) perusteella kunto oli noussut selkeästi viime viikosta. Vielä on viikko aikaa nostaa kuntoa ennen uutta myrkkykuuria.

Talousfilosofioita on tullut mietittyä. Keynes, Krugman, Zizek vai kuka ymmärtää parhaiten tieteen nimeltään kansantalous? Miten huteraa taloustieteilijöiden tietäminen onkaan? Vähän kuin sääennusteiden laatimista. Viikon päähän tehtyjen ennusteiden ainoa yhteinen piirre on yleensä pieleen meneminen. Parhaimmillaankin se on hyvä yritys. Vika ei sinänsä ole meteorolgeissa tai taloustieteilijöissä. Ilmiömaailma jossa liikutaan, on niin kaoottinen, että varsinkin ennustaminen on hankalaa.

Seuraan mielenkiinnolla yhteiskuntasopimuksesta käytyä keskustelua. Vaikea uskoa siitä seuraavan mitään mainittavan valmista. Palkkojen laskeminen lisäämällä työaikaa kuulostaa vaikealta toteuttaa käytännössä. Mikä takaa sen, että lisääntynyt työaika oikeasti muuttuu tehokkuudeksi.
---
Mitä ihmettä tapahtuu hiihdon puolella? Perinteisessä Lysbotn Opp-kisassa kokoontuivat samaan mäkikilpailuun maailman parhaat hiihtäjät ja ampumahiihtäjät. Miesten puolella voiton vei Matti Heikkinen ja naisissa Kaisa Mäkäräinen oli toinen Wengin jälkeen. Kaisa voitti minuuttitolkulla muita naisia, joista kolme seuraavaakin oli suomalaisia.

Miesten puolella Heikkinen teki reittiennätyksen  ja voitti parasta norjalaista lähes minuutin. Pakko mainita, ettei alussa kärjessä hiihtänyt Petter jr. mahtunut 70 parhaan joukkoon. Mistähän suomalaiset ovat noin paljon vauhtia saaneet?

Tulokset täältä

Lähetys täältä

Kotona takaisin

Reisu on nyt tehty ja matka nähty. Yli 2000 km oli automatkaa ja reilu 500 km merellä. Kolmeen ja puoleen vuoteen pääsin ensimmäisen kerran kurkistamaan maailmaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Hyväähän tuo teki. Olen aina kokenut olevani paitsi suomalainen, myös skandinaavi. Tämä viimeksi mainittu puoli on vahvistunut minussa. Koen olevani kotona vuonojen, vuorten ja niittyjen äärellä. Skandinaavinen mielenmaisema ja maisemat muutenkin tuntuvat omilta.

Tämä pikkumatka oli rohkaiseva siinä mielessä, että sai luottamusta omaan kuntoon. Varsinkin nyt kun ollaan sytostaattivapaalla, kunto on kohtuullisen hyvä. Toki laivassa kiipeäminen kerroksesta kolme kerrokseen yhdeksän sai hengityksen viheltämään aika lailla. Hissi kyllä olisi ollut käytössä, mutta pienelle uholle pitää aina olla sijaa.

Sanotaan, että matkailu avartaa. Seuraava matka onkin jo suunnitteilla ja toteutumassa ehkä jopa pienellä aikavälillä. Toki vielä pitää vähän tuumata ja mahdollista matkaseuraa haastatella.

Erilainen havainto liikenteestä. Parin tuhannen ajokilometrin aikana tuli tehtyä yksi ohitus (jonka muistamme). Keskikaiteet ja ohituskaistat sekä sopiva ruuhka vähensivät ohitukset minimiin.Polttoaineen kulutus olikin välillä toista litraa alle normaalin. Kun tilaa, ei ollut liikennevirta oli hitaanpuoleista.

Vointi on kaikkiaan ollut hyvä, rohkaisevan hyvä. Joku aika sitten en olisi uskonut tällaisen matkan olevan mitenkään mahdollisten asioiden joukossa. Pieni katko sytostaateista varmasti vaikuttaa asiaan.
Nyt uskaltaa ajatella pidemmälle. Camino, varo vain, your Pilgrim is preparing for a serious walk!

Hyvin menee toistaiseksi.

Päivä meni ajaessa Ruotsin läpi. Matka sujui ongelmitta ja Ruotsissa saimme ajaa auton laivaan. Huomenna sitten ylevästi neljäs olympiakaupunki vuorossa, kun Helsinki vuorossa.

Olympiakaupungista toiseen

Lillehammerin olympiamaisemilla aloitettiin päivä. Hotellihan oli aivan kylän juna-asemalla. Joitakin urhoja oli harjoittelemassa pikkumäessä. Sää oli sen verran lämmin, että nopeasti lähti hyppääjiltä hyppyhaalarin yläosa ja kalsaripaita hyppyjen jälkeen pois. Mutta kesälläkin treenataan, jos talvella mielii pärjätä.

Matka jatkui pari sataa kilometriä etelän suuntaan Osloa kohti.Tiet senkun suurenivat ja parhaimmillaan oli kahdeksan kaistaa rinnakkain, jos vastaantulevatkin lasketaan mukaan.

Iltapäivällä sain ottaa huilin. Mahdollisuus olisi ollut sen jälkeen mennä katsomaan klassikkoa Vålerenga-Lilleström Ullevaalille, Norjan kansallisstadionille. Seuraa ei kuitenkaan ollut, kun tuo naisväki ei oikein kuningaslajin päälle ymmärrä. Yksin en viitsinyt lähteä.

Vointikaan ei aivan paras, ottelu jäi väliin. 2-0 kotivoittoa oli seuraamassa 15600 katsojaa, joten tunnelma oli varmasti korkealla. Omalla väellä oltiin syömässä ravintolassa, jossa oli kolmen ottelun tarjonta noin viidellätoista ruudulla. Kaksi oli Ruotsin liigaa ja sitten tämä em. peli.

Hiukan hermostuin puhelimen HERE-navigaattoriin, jolla tarkoitus oli päästä kävellen hotellilta keskustaan. Mitä vielä, se alkoi kierrättää jotakin maisemareittiä meikäläistä kompuraa. Tuplamatka tuli kierrettyä ja jouduin sellaiselle alueelle, jossa esiintyivät näkyvästi aivan kaikki perussuomalaisten vastustamat asiat. Huumeissakin näytti väki kovasti olevan. Ei tullut Oslon iltaelämästä mitään niin kauhean hienoa kuvaa. Väkeä kyllä oli kovasti liikkeellä asiallisemmillakin alueilla. Sää oli suosiollinen ja sikäli ilta hieno.

Havaintoja naapureiden liikenteestä

Aamulla päästiin kahdeksalta liikkeelle ja avainten palauttamisen jälkeen keula kääntyi kohti länttä. Päivän reitti jatkui Åresta Trondheimiin ja siitä etelään Lillehammeriin. Taivas oli harmaa ja sää ihanteellinen automatkailuun. Ensimmäisenä pysähdyspaikkana oli Tronjäm, kuten paikalliset sanovat. Sunnuntaina täällä ovat kaupat kiinni, joten aika rauhallista oli kaupungilla. Itse sain ensin nukkua kunnon päivänunet autossa ja sitten koko porukalla käytiin syömässä.

Pitseriassa menin valittamaan juomien hinnasta, joita oli laskutettu yksi liikaa. Myyjälle tuo ei ollut suurempi ongelma, hän otti kassasta muitta mutkitta rahan ja antoi käteen. Ihmettelen kyllä hiukan sitä, että miten kassa on tasan päivän päätteeksi, mutta mitäpä tuo minun ongelma on.

Jatkomme matkaa etelää kohti Oppdalin kautta. Lillehammeriin on noin 350 kilometriä.  Norjan puolella tiet ovat tosi hitaita, mutkaisia ja mäkisiä nyt tietenkin. Suurin osa reittimme teistä oli 70 km/h-nopeusrajoituksella. Osa oli toki 90-km/h- teitä. Usein mentiin viittä tai kuuttakymppiä kiltisti nopeusrajoitusten mukaan. Satasta ei taidettu kokeilla koko päivänä.

Automaattista nopeusvalvontaa käytetään täällä tosi paljon. Nämä peltipoliisit ovat Suomen vastaavia älykkäämpiä ja pitkämuistisempia, sillä täällä käytetään keskinopeusvalvontaa. Kyltillä ilmoitetaan mittauksesta ensin. Sitten muutaman kilometrin välein on mittauspisteet. Näyttää vaikuttavan liikennevirtaan tosi tehokkaasti. Norjahan on ollut tunnettu kovista ylinopeus- ja rattijuopumussakoista. Suomessa nopeusvalvontasysteemin käyttöönottoa on siirretty teknillisiin puutteisiin vedoten.

Ruotsissa puolestaan keskikaide on runsaassa käytössä. Siellä nopeusrajoitukset ovat usein korkeita olosuhteisiin nähden. Keskikaide ja niihin liittyvät ohituskaistat vähentävät vaarallisia ohituksia luultavasti aika paljon. Myös rekkamiesten tabut, eli tarkoitukselliset kohtaamisonnettumuudet vähenevät taatusti paljon, kun on pakko pysyä omalla kaistalla.

Oma vointi on ollut enimmäkseen oikein hyvä. Päiväunet ovat välttämättömät, mutta muuten on jaksanut ajaa keskittyneesti. Maisemat ovat melkoista sielunravintoa. Vuoret, tunturit, vuonot ja virtaava vesi ovat moninaisuudessaan ja runsaudessaan suorastaan terapauttisia.

Jämtlandissa

Vastaus eiliseen kysmykseen oli Ruotsin Åre. Takaperin se on suunnilleen niinkin dramaattista kuin ero. Yksi oikea vastaus tuli: Hyvä Elina R.!!

Matkalla sinänsä ei ole ollut  mitään dramaattista, vaan kaikki on mennyt hyvin.
Päivä on keräilty voimia ja huomenna on tarkoitus jatkaa matkaa vuonojen maahan. Aivan tarkkaa suunnitelmaa ei ole, vaan tarkoitus on vanhan piispan sanoin "antaa tilaa pyhälle inspiraatiolle." Toivottavasti huomenna pääsee parempien nettiyhteyksien ääreen. Ihmetyttää, miten ennen elämä oli mahdollista ilman internetiä.

Megapäivä

Loistava päivä! Vointi ollut tosi hyvä ja on ollut paljon elämyksiä. Ai että missä olen? Vinkkinä, että auton mittariin tuli 560 km ja paikan nimi käänteisenä voisi esittää kutakuinkin parisuhteen dramaattista asiaa. Nettiyhteys huono, joten päivän kirjoittelu taitaa jäädä vähemmälle tällä kerralla. Kommenttilaatikkoon viestiä, kuka keksii missä ollaan.

...matkoille...

Rohkaiseva olo houkutti paikallisen matkatoimiston suunnittelemaan ulkomaan matkaa. Ja totta tosiaan, tuumasta toimeen. Huomenna aamulla on lähtö reissuun. Riskiä on pelissä tietenkin aina mukana kun tällainen spitaalisrampa lähtee liikkeelle, joten toivottavasti kaikki menee hyvin. Enempää en suunnitelmista tässä vaiheessa uskalla kertoa, jos vaikka pitää vielä pyörtää suunnitelmat. Huomenna toivottavasti on jotakin kerrottavaa.

Viime yö oli uneltaan aika heikko, joten päivällä oli kovasti väsyä. Tänään pitääkin saada nukuttua ajoissa. 

Mukava lääkärireissu

Lääkärikäynti oli ohjelmassa tänään. Kysymyksessä oli ylimääräinen käynti, koska munuaisarvot olivat olleet koholla joku viikko sitten. Munuaiset tutkittiin viime viikolla uudestaan ja uudet veriarvot otettiin. Uutiset olivat erinomaisia. Sisäelimet ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa ja tuumorin aktiivisuus varsin pientä. Lisäksi sain kahden viikon lisäloman sytostaateista, mikä tuntuu hyvältä. Kuurien loput ovat tuntuneet viime kerroilla rankoilta, joten pieni tauko on kovasti paikallaan.

Olonkin parannuttua ja hoitotauon ansiosta uskaltaa taas suunnitella vähän kesälomaa. Saas nähdä, mitä huominen tuo tullessaan...

HJK pääsi jatkoon

HJK vie hienosti suomalaista jalkapalloilua eteenpäin etenemällä UEFA CHL-karsinnoissa, vai onko sittenkään niin? Avauskokoonpanosta löytyy kolme yhden passin suomalaispalaajaa. Voidaanko silloin edes puhua suomalaisjoukkueesta, jos asiakirjojen perusteella vain vajaa kolmannes on suomalaisia?

En tiedä vastausta. Ja onko sillä edes väliä huipputasolla. Nykyään raha ratkaisee. Rikkaimmat seurat imevät parhaat osaajat ja kokoavat heistä joukkueensa. Ennen Bosman-päätöstä tilanne oli toinen. Työvoiman vapaa liikkuvuus on muuttanut tilanteen. Onko kansainvälisessä maailmassa kansallisuudella enää väliä? Pääasia on, että pelataan hyvin. Tämä on kai se "oikea" vastaus, joka pitää haikeuttakin sisällään.

Kreikka yrittää myydä saariaan ja saada rahaa kassaan sitä kautta. Esimerkin saaren hinta oli 57 milj.euroa. Tällähän saadaan mukavasti kassaan tavaraa. Kreikan velka taitaa vaan olla sitä luokkaa, että velkoihin tuskin riittää vaikka kaikki saaret myytäisiin.

1000

Tämän blogin tuhannes päivitys on tässä. Tuntuu yhtäkkiä ajateltuna paljolta. Tuona aikana on ehtinyt tapahtua paljon ja monenlaisten  maisemien läpi on tullut kuljettua. Mukavaa on se, että lukijoita on riittänyt sopivasti.

Eurooppaan saapuvien pakolaisten jaosta on sovittu tänään. Suomeenkin osoitetaan paikka päivän teeman mukaan lähes tuhannelle pakolaiselle kahdessa vuodessa. Tuntuu hiukan kestämättömältä ratkaisulta, koska todellisuudessa tulijoita olisi niin paljon, ettei minkään maan resurssit riitä. Miten ihmisiä voisi auttaa paikan päällä? Miten vastuuton, rikollinen ihmisten salakuljettaminen saataisiin loppumaan?

Ranskan ympäriajosta on jäljellä noin viikko eli kaiketi noin tuhat kilometriä. Froome on hallinnut kisaa ja tekee apuajajineen juuri sen verran kuin tarvitaan. Rajuja kolareita on nähty useita. Osassa on kysymys pääjoukon joukkokolareista, jossa kymmenet pyöräilijät törmäilevät ja takertuvat toisiinsa. Lajiin kuuluu riskinotto ja onhan keltainen paita vaihtanut omistajaa pariinkin kertaan onnettomuuden vuoksi. Ylämäet ratkaisevat, mutta myös alamäet. Kilpailijat ajavat kovalla riskillä rajuja alamäkiä yli sataa. Oikeastaan ihmetyttää, miten vakavammilta onnettomuuksilta on onnistuttu välttymään. Tänäänkin kilpailija syöksyi pää edellä tolppaan. Kypärä suojasi ja homma jatkui. Sinänsä itse kilpailut ovat mielenkiintoisia huikeasta kestostaan huolimatta.

Päivä oli oikein uninen, mikä johtui huonosti nukutusta yöstä.

Päivien kummallinen kulku

Siinähän tuokin päivä mennä mulahti. Aikaa ei näytä mikään pysäyttävän, mikä lienee häkellyttävän terävä havainto. Tuttava pohti miten traagista on, että nelikymppisellä on odotettavissa olevaa elinaikaa jäljellä noin neljäkymmentä vuotta. Omasta puolestani en olisi kovinkaan pahoillani, jos tuollaista säkillistä vuosia annettaisiin tarjolle. Mutta kun näitä asioita ei niin vain valita. Itse asiassa kenellekään ei ole vielä huomista annettu, ei yhdellekään.

Fyysiset voimat olivat aivan hyvät tänään. Eteenpäin on menty. Henkisesti rankimpia ovat usein ne päivät, jotka fyysisesti kulkevat paremmin. Niin nytkin, vaikka ilonhetkensä oli tässäkin päivässä.

Huomenna onkin tiedossa pientä juhlaa blogissa, muttei enempää vielä siitä.

Lauantai

80-luvun suomalaista musiikkia muisteltiin tänään. Kake Randelin, Mikko Alatalo, Riki Sorsa, Juice Leskinen. Kerrassaan hirveän kuuloista. Ruotsalaisilla alkoivat olla esillä sellaiset nimet kuin Europe, Eva Dahlgran ja Roxette, jotka kuulostivat jo aidosti kansainvälisiltä. 90-luvulla tilanne olikin sitten jo toinen, suomalaiset eivät hävenneet kenellekään.

Päivä on ollut vähän ikävystyttävä, voinniltaan vähän väsynytkin.

Osataanko meillä kuitenkaan?

Hyvä päivä oli. Paras pyörälenkki tähän asti. Sää oli aivan parhaimmillaan.

Suomea pidetään koulutuksen mallimaana kansainvälisesti. Silti yliopistovertailuissa Suomi saa vain kolme yliopistoa neljän sadan parhaan joukkoon.  Helsingin yliopisto oli paras, sijoitus vasta 111. Mistä tämä kertoo? Osataanko meillä kuitenkaan niin erinomaisesti?

Piristävä päivä

Päivä oli poikkeuksellisen mukava. Hyviä uutisia tuli sairaalasta ultraäänikuvauksista. Munuaiset ja maksa eivät ole sökönä. Pari ikävää rästihommaa tuli tehtyä. Tuli nähtyä mukavia ihmisiä ja illan kruunasi konsertti. Olin katsomassa bändiä, jonka olen nähnyt edellisen kerran 27 vuotta sitten. Bändin edellinen keikka oli 25 vuotta sitten. Aika vähän tauko näkyi soittamisessa. Kuulosti siis hyvältä. Välispiikeissä sen sijaan oli parantamisen varaa. Laulaja kertoi ainakin neljä kertaa, miten oli vastustanut tätä paluukeikkaa. En ole moista ennen kokenut. Tuli melkein syyllinen olo.

Voinnissa mentiin parempaan suuntaan. Ylimääräiset taukopäivät sytostaateista ovat olleet hyväksi. Näyttää siltä, että saan vielä toisen viikon ekstraa.

Normipäiviä

Monenlaista tapahtumaa taas kuului tähän päivään. Itse asiassa päivätkin meinasivat mennä vähän sekaisin ja väsyäkin vielä riitti. Muuten vointi oli ok.

Kreikan tilanne on tiivistymässä. Ratkaiseva äänestys on nyt takana. Kreikan parlamentti hyväksyi kovat ehdot. Nyt sitten nähdään päästäänkö lopputulokseen Kreikan rahoittamisesta. Kaikki vaihtoehdot vaikuttavat erittäin huonoilta.

Luonteen huvit ja hyveet

Löysin vanhan kirjan, joka aikanaan oli omiaan innostamaan psykologian opiskeluun. Kysymyksessä oli Tim LaHayen "Luonteesi ja sen mahdollisuudet". Sain sen joululahjaksi lukion ekalla. Syvennyin kirjaan silloin ja kiinnostuin psykologiasta. Myöhemmin olen palannut kirjan moneen kertaan, kenties kymmeniä kertoja. Tälläkin kerralla sisäisen hirnahtelun määrä oli rajaton. Luonnekuvaukset Hippokrateen pohjalta ovat hyvin osuvia ja toimivia. Itsensäkin näistä aina löytää, mikä on enimmäkseen huvittavaa ja osittain piinallista. Suosittelen tarttumaan kirjaan, jos sellainen kirjahyllystä löytyy. Luonnetyypit ovat omiaan selittämään ihmisten joskua merkillistäkin käyttäytymistä. Ne auttavat myös ymmärtämään ihmisten käsittelyä. Miksi eri ihmisten kanssa tulee menetellä eri tavoin? Toiset esimerkiksi vaativat enemmän ulkopuolista patistusta kuin toiset tarvitsevat enemmän itsenäisyyttä. Selitys on usein luonteessa.

Päivä oli voinniltaan hyvä ja monen asian täyttämä. Nyt on taas viitteitä kunnon paranemisesta.

Kesäyön aurinko on hurmaava. Kurkista video.

Kreikkaaaaaa

Kreikkaa, Kreikkaa, Kreikkaa; tuutin täydeltä Kreikkaa. Tämä viikko muistuttaa edellisiä. Jonkinlaista luottamuksen rakentamista on nyt saatu aikaiseksi. Pallo on nyt Kreikalla ja ehdot aiempaa kovemmat. Parlamentin täytyy vielä hyväksyä tiukat ennakkoehdot. Ja kohta lapioidaan etelän Molokin kitaan euroja, kuten eräs poliitikko on sanonut. Muita vaihtoehtoja olisi pidetty huonompina. Pörssit lähtivät nousuun. Suomi oli kriittisimmästä päästä hyväksymässä näitä saaden paljon kielteistä julkisuutta. Enkä tiedä onko se aivan oikein, että 1,6 % osuudella pystyy halutessaan kaatamaan koko projekti. Pian nähtäneen sama näytelmä uudelleen, kun seuraava avustuspaketti on syöty. Tuskin kukaan vakavissaan puhuu, että Kreikka maksaisi jotakin takaisin veloistaan. Hinta Euroopan yhtenäisyydestä on kova.

Alex Stubb esiintyi laajasti CNN:lla, edukseen jälleen. Kielitaito kannattaa.
---
Vointi oli kohtuullisen hyvä vaikka vuorokausirytmi  meinaa keikahtaa. Perusunisuutta oli joka  tapauksessa vähemmän. Sytostaattihoito on nyt  keskeytetty toistaiseksi lisätutkimuksia varten.

Veikkausliigaa

Kaverin ansiosta pääsin paikan päälle katsomaan jalkapalloliigaa. Tämäkin laji on livenä parhaimmillaan. Toppatakki oli päällä, eikä kuuma yllättänyt. Itse ottelussa eurocupin jäljiltä reissuväsynyt kotijoukkue väänsi draaman kaaren mukaisesti viime hetken voiton. Siinä mielessä peli oli jännittävä. Kovin korkeaksi taso ei silti noussut, mikä ymmärrettävää olikin. Aina ei millään voi olla parhaimmillaan.

Tangot tangottu

Tangofinaali on ratkeamassa tätä kirjoitettaessa. Omasta mielestäni superfinalistit menivät aivan oikein. Puheosuudet sen sijaan aiheuttivat suurta myötähäpeää. Esiintyjille pitäisi ehkää antaa enemmän esiintymiskoulutusta haastatteluihin, niin sammakot pysyisivät paremmin suussa. Tangokuningatar sen sijaan esiintyi mielestäni oikein tyylikkäästi tänäänkin.

Päivässä on ollut omat haasteensa ja hienoutensa. Olo ei aivan paras mahdollinen. Mutta kyllä tämä tästä.

Kreikka taas jaksaa puhuttaa. Jopa Suomen hallitus on ollut vaarassa hajota. Oliskohan huomenna jotakin kerrottavaa muutakin kuin, että aika on käymässä vähiin.

Myrskyn jälkeen...

Kymmenen päivän poikaleiri päättyi tänään. Otti voimille kaikin tavoin. Romahdin ja tuntui ettei sydän enää jaksa lyödä kertaakaan. Siitä se olo sitten kuitenkin lähti tokenemaan levolla ja laivamatkalla. Toki lääkkeilläkin oli oma osuutensa.

Patrik Niklas-Salminen oli varmaan useimmille meistä täysin vieras nimi vielä viikko sitten. Tänään hän taisteli tiukasti Wimbledonin poikien finaalipaikasta. Jarkko Niemiselle näyttää sittenkin olevan varteenotettava seuraaja Suomi-tenniksen huipulla. 18-vuotiaasta vasenkätisestä Niklas-Salmisesta kuulemme vielä.

Salamat välkkyivät

Suomen kesä näytti hurjempaa puoltaan, kun ukkonen räiskyi ja vettä tuli kaatamalla. Salamat räiskyivät muutenkin, kun tänään valittiin tangokuningatar. Se kisa onneksi käytiin sisätiloissa. Upeita lauluesityksiä oli. Jännittävää, että vuosien takaisen finalistit osallistuvat yhä uudelleen kisaan. Ilmeisesti juuri tällä kisalla on nostetta hiipuvalle uralle...

Vointi oli tänään tavallista tasaisempi, takapakkeja ei tullut mainittavammin. Portaiden kiipeäminen hengästytti kyllä hirmuisesti.

Miksei grexitiä näytä tulevan.

Kreikasta puhutaan aina vaan.  Tavallista kulkijaa ihmetyttää, miksi Kreikkaa ei potkaista ulos rahaliitosta ja koko Unionista, koska sen se ansaitsisi.

Amerikkalainen unelma on tuttu käsite useimmille. Se on peräisin 1600-luvun uudisraivaajien maailmasta. Hyvä elämä on nykyään muotoa "komia akka, komia taloo ja komia auto." Kaikki on omalla työllä ja vaivalla hankittuja. Jumala on ahkeran takuumiehenä, dollarissakin lukee "in God we thrust." Kääntöpuolena on se, jos ei jostain syystä pärjääkään, se on oma vika. Köyhien siis oikeastaan kuuluukin olla köyhiä.

Eurooppalainen unelma on seurausta kahdesta järkyttävästä maailmansodasta, jotka vaativat kymmeniä miljoonia uhreja. Miten saataisiin jatkuva sotiminen loppumaan? Vastauksena on ollut demokratia ja taloudellinen yhteistyö, jonka yhtenä huipentumana on ollut euro.

Rauhanprojektina EU on ollut menestys. Valtiot ovat olleet lojaaleja toisilleen. On syntynyt myönteistä kansainvälisyyttä kansakuntien ja yksilöiden välillä. Euroopan Unioniin on syntynyt myös valuvikoja, joista on vaikea päästä eroon. Yksi on pohjoisen ja etelän epätahtisuuden huomioiminen taloudessa. Saksa hyötyy valtavasti nykyisestä mallista, koska sen oma talous on tavattoman vahva suhteessa muihin. Sitten on tämä murheenkryyni Kreikka, joka ei millään meinaa pysyä mukana.

Kreikan tapaus haastaa eurooppalaisen unelman. Miltä USA näyttäisi, jos se alkaisi murenemaan pala palalta? Ei hyvältä. Eurooppalaisesta unelmasta ei haluta luopua, koska se näyttäisi epäonnistumiselta. Hallitsematon dominoefekti voisi johtaa todella arvaamattomiin seurauksiin, koska perässä seuraisi ehkä muitakin.

Tämän tilanteen Kreikan pelimiehet ovat ymmärtäneet. Heille ero olisi katastorofi, mutta niin se olisi muillekin.  Kreikka tietää olevansa asemassa, jossa he pystyvät eurooppalaisella unelmalla kiristämään rahaa ja "avustuspaketteja" näköjään loputtomasti.
---
Vointi oli tapansa mukaan vaihteleva. Vähän pääsi pyöräilemään.

Kauppa kävi kehnosti

Vaihteleva oli päivä. Aamu vaikea, ilta hyvä. Tuli kuitenkin reissattua Kyläkaupalle asti. Innostus asiaan nousi eräästä tv-ohjelmasta, joka on kuvattu tuossa kyseisessä paikassa. Kerrassaan erinomaisen tehokas mainos koko ohjelma. Ohjelma kuvaa yksittäistä ihmisten kauppareissua tarinana, johon liittyy kaikenlaista toimintaa ja kommellusta. Valtava massatoiminta on saatu kuvattua inhimillisesti ja pienen ihmisen näkökulmasta. Onnittelut käsikirjoittajalle!

Omat ostokset jäivät vaatimattomiksi, tietokonepelejä kolmella eurolla ja vähän evästä paluumatkalle.  Maiseman vaihtona meni aivan hyvin. Oli kiva reissu.
---
Eilen koputti ovelle ulkomaalainen rihkamakauppias. Minäkin röhnystin paikalle. Otin videokameran käteen ja avasin luukun. Kysyin mieheltä jotakin englanniksi, mutta hän ei näyttänyt ymmärtävän sanaakaan. Videokamerasta hän sen sijaan taisi ymmärtää ja lähti kävelemään kovaa kansainvälistä kyytiä  lipettiin. Naapureista hän ei näyttänyt olevan ollenkaan kiinnostunut.

En tiedä mikä näiden taulukauppiaiden yhteys on järjestelmälliseen rikollisuuteen on, mutta fakta on se että edellisillä kerroilla on pian kadonnut polkupyöriä pihasta. Toki reaktio videokameraan on omiaan herättämään kysymyksiä touhun rehellisyydestä. Onko kaupustelu vain tekosyy kartoittaa irrallaan olevaa kiinnostavaa omaisuutta naapurustossa?

Jumis

Kaksijakoinen päivä. Aamu ja päivä menivät vimmalla suihkien. Jotain tuli valmistakin. Iltapäivällä ja illalla oli vaikeampaa. 31 minuuttia kesti nousta ylös sängystä, kun oli jumissa ja kaikki paikat kipeänä. Vielä kun valoarkuus tuntuu iskevän tehden päänsärkyä ja olo on kuumeinen, niin enempää purnattavaa en keksi tähän hätään.

Riski ei kannata; Nukahdin "rattiin"

Kesäilta on kaunis ja katsomisen arvoinen. Pelloista puskee vihreää kohti taivaan sinistä. Kuvia täytyi ottaa muutama varastoon asti. Tuoksunkin olisi voinut ottaa mukaan, mutta sitä ominaisuutta ei minun puhelimessani vielä ole.

Formuloissa Kimi on  melkoinen Aku Ankka. Nyt ajo meni hyvin, mutta renkaanvaihto tapahtui väärään aikaan ja kisa meni siinä pieleen.  Riski ei kannattanut ollenkaan.

Kreikka pelaa myös erittäin kovalla riskillä. Nyt Tsipras ja Varoufakis pullistelevat vaalivoitolla ja kuvittelevat yksipuolisesti voivansa aloittaa neuvottelut puhtaalta pöydällä, mikä saisi monet ihmettelemään.  Vielä emme tiedä kannattiko riski. Pahoin pelkään, että Kreikka sumuttaa Eurooppaa toisenkin kerran. Saas nähdä.

Hengästyminen syntyy jo melkein kävelyn ajattelemisestakin. Ajoittain henki rohisee kovasti. Vointi muuten aivan hyvä. Selkä ei nyt vaivaa yhtään. Viikon saa vielä huilata ennen seuraavia  solumyrkkyjä. Tauko tuli tarpeeseen, nyt senewwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwww huomaa.

Joo tuo äskeinen oli rattiin nukahtaminen ja taas ihmettelen miksi "w" on juuri se kirjain jonka päälle melkein aina romahdan nukahtaessani.

Voi pöhkö, kerroin eilen naisten MM-finaalista. Kysymys oli tietenkin pronssifinaalista, ja isofinaali on vasta alkamassa tänään. Copa Amerikassa sentään osuin oikeaan. Messille ei maajoukkue näköjään  mestaruuksia tarjoa. Ei nytkään. Rangaistuspotkuilla Chile vei pytyn. Ottelu oli kova ja hieno taistelu, vaikkei maaleilla niin juhlittu.

PS Anteeksi myös siitä, jos tekstin otsikko oli harhaan johtava. Halusin sillä testata, vaikuttaako lukijamääriin. Tietysti on joitakin avainsanoja, joilla klikkauksia tulee paljon. Niitä en kuitenkaan lähde testaamaan.

Finaalien ilta

Kummallista ja oikeastaan harmillistsa, että kaksi tämän vuoden kaksi merkittävintä jalkapallo-ottelua maajoukkuetasolla pelataan samaan aikaan. Eli Copa American ja FIFA:n naisten MM-finaali alkoivat samalla minuutilla. Tässä kohtaa feministien räksytys voisi olla aivan paikallaan. Naisten kisat ovat sitä paitsi saaneet paljon myönteistä julkisuutta. Peli on parantunut tosi paljon ja finaalijoukkueissa tietenkin on loistavat pelaajat. Naiset jättävät koiruudet vähemmälle ja tuomarille mussuttaminen on paljon vähäisempää. Miehet saisivat ottaa oppia käytöstavoista. Naisten kisoissa on ollut mukavasti yleisöä. Monissa otteluissa katsomot ovat olleet miltei täynnä.

Vointi on ollut tänään aivan positiivinen. Henki rohisee ikävästi. Välillä heräilee rohinaan ja pihinään. Mutta oikeastaan voi olla hyväkin niin. Tietääpähän olevan elossa.

Varikkokäyntejä helteella.

Helle sen kun jatkui. Poskia kuumottaa vieläkin. Pyörälenkillä tuli niin jano, että jouduin kahteen kertaan poikkeamaan taloon juomaan vettä.  Olo on vahvistumaan päin. Reilu viikko on vielä toipumisaikaa ennen seuraavaa kuuria.

Suomi on saanut kovasti huomiota Venäjällä, kun ei ottanut tiettyjä EU:n listalla olevia  henkilöitä ETYJ:n kokoukseen. Kovasti tuntui asia ottavan Venäjän Duumaa nuppiin. Asia on ymmärrettävissä siten, että Venäjä ei ole tottunut ottamaan vastaan pieneltä sisukkaalta Suomelta, joka on yleensä ollut paremminkin mukava myötäeläjä. Nyt se istui ison EU selkärepussa ja paukutti Venäjän karhua nenään niin, että tuntui.

Suomen kantilta vaihtoehtoja ei ollut, koska ollaan mukana EU:n asettamissa pakotteissa. Uskottavuus menisi EU:n suuntaan, jos nyt annettaisiin myönnytyksiä.

Ja toisaalta venäläiset käyttävät tilaisuutta olla aggressiivisia ainakin puheissaan ja kuvittelevat pelottelevansa Suomen nöyrään asentoon. Isossa kuvassa suhteessa Suomeen venäläiset haluavat välttää Naton tulemisen Suomen maaperälle. Se olisi heille suurinta myrkkyä. Tosin keinot ovat väärin valitut. Luulen, että Venäjän uhittelu pahiten/ parhaiten lisää Suomen NATO-intoa.

Hellepäivä, jiihuu!

Ihmettelin ääneen virhettä lämpömittarissa naapurin isännnälle. -"Ei se oo virhe", tuumasi naapuri lukemasta 27,3 C. Autossa lukema oli 28 C, joten ensimmäinen hellepäiviä oli totisinta totta. Eihän se hullummalta tuntunut päästä terassille.

Onnellisuudesta on julkaistu tanskalaistutkimus ja arvatkaapa tulos; Suomessa onnellisuus on jakautunut kaikkein tasaisimmin koko Euroopassa. Muita korkealle sijoittuneita maita olivat Norja, Tanska ja Hollanti.  En vielä päässyt tarkemmin tutustumaan tutkimukseen, mutta lopputuloksesta voisi päätellä jotakin.  Liberaalit demokratiat, joissa ihmisarvoa arvostetaan varakkuutta enemmän,, tuottavat enemmän onnellisuutta.

Tätä kirjoitettaessa katson toisella silmällä Diiliä, jossa pohditaan sitä kenen tulee saada potkut ja millä perusteella. Annetaanko ne rahankeruun epäonnistumiseen perusteella, vai riittäisikö syyksi pelkkä tyypin omituisuus? Päätösten vaikeus nousee esiin. USA;ssa raha usein ratkaisee. Rikastuminen kovalla työllä edustaa usein amerikkalaista unelmaa, sitä virallista forrestgumpien tarinaa jota virallisesti ihaillaan. Raha on tavallaan aika objektiivinen mittari ja antaa selkeitä vastauksia lukuina, mutta raha selittää onnellisuudesta hyvin pienen osan. Sääkin selittää paljon, jiihuu.

Retki Amerikkaan

Päivä alkoi oikein takkuisesti. Huimasi, heikotti ja päätä särki. Siitä päivä lähti paranemaan pikku hiljaa ja voimat riittivät kummasti iltaan asti. Tuli mm.käytyä Koskenkorvan Amerikassa, missä pohjalaisten parhaat puolet eli huumori ja yrittäjyys pääsevät oikeuksiinsa. Koskenkorvan sheriffistä löytyy filmimateriaalia TÄÄLTÄ. Paikassa myydään paljon kaikenlaista amerikkatavaraa ja varaosia amerikanrautoihin. Tämä on mielestäni myös parasta amerikkalaisuutta, reteetä ja itseensä loputtomasti luottavaa.  Vielä kun sääkin oli parhaimmillaan, niin mikäs tuossa oli retkeillä kaverin avoautossa.

Moni on ollut äimän käkenä Pyhäjoen ydinvoimalan kanssa, joka on saamassa rahoitusta täysin tuntemattomalta kroatialaisyritykseltä. Oma huumorini kesti aikanaan vielä venäläisen Rossatomin mukaantulon, mutta tämä taitaa olla jo piirun verran liikaa. Nyt olisi aika viheltää Fennovoiman hankkeen osalta peli poikki, mikäli löytyy pikkuisenkaan  todisteita siihen suuntaan, että taustalla häärii oikeasti venäläistahot. Suomen ei kuulu olla mikään Venäjän etupiiriin kuuluva venäläisiä tuotteita länteen mainostava näyteikkuna. Jokereiden KHL-siirtyminenkin tekee vielä vähän kipeää.