sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Instituution häpäisy?

 HIFK ei ole voittanut huhtikuun jälkeen Veikkausliigassa, joten seura päätyi vaihtamaan valmentajaa. Niinpä Antti Muurinen, suurin suosikkini suomalaisista jalkapallovalmentajista debytoi tänään HIFK:n peräisimessa  SJK:ta vastaan. Muurisen HIFK pelasi mielestäni upeaa vastahyökkäyspeliä. Riiston jälkeen tulivat kuin tuulispäät ja paremmalla viimeistelyllä toisenlainenkin lopputulos(1-1) olisi ollut mahdollinen.  Tuollaisilla otteilla putoamista tuskin tarvitsee pelätä. Sen sijaan joillakin HIFK-faneilla voi olla ongelmia sulattaa uusi valmentaja, koska hän on arkkivihollisen HJK:n ikoni ja voittanut heidän kanssaan 5 mestaruutta.
---
Olen aamutelkkarin suurkuluttaja. Aamutelevisio aloitti Suomessa 1990-luvun taitteessa. Ensimmäisenä liikkeellä oli MTV-3, jonka aamuohjelma "Huomenta Suomi" eli kukoistuskauttaan 1990-luvulla.   Ruotsi sai oman aamutelkkarinsa vasta vuonna 1992. USA:ssa NBC oli ollut liikkeellä jo vuonna 1952.

Alkuvuosina aamutv henkilöityi ennen kaikkea Lauri Karhuvaaran persoonaan. Hän on innostunut ja taitava haastattelija, joka laittaa aina kaiken peliin. Hän antaa tilaa haastateltavalle ja suhtautuu heihin myönteisessä hengessä, ei kiduttaen eikä omaa itseään korostaen. Näin katsojalle syntyy mukava ja luottavainen olo. Karhuvaara maistuu rehdille suomalaiselle ruisleivälle, jonka päällä on pari-kolme viipaletta lauantaimakkaraa.

Kerron omakohtaisen esimerkin Karhuvaaran uskottavuudesta. Muistan päivän ja melkein minuutinkin. Oli 1. huhtikuuta 1995 noin klo 7.12. Olin juuri herännyt ja vielä makoilin. Televio oli jo päällä ja Karhuvaara haastatteli suomalaista avaruustutkjaa. Innostuneeseen tyyliinsä hän esitti kysymyksiä uudesta valokuvaan perustuvasta todisteesta, jonka mukaan Marsissa muka on elämää. Puhelinhaastattelu eteni niin uskottavissa merkeissä, että itse menin täysin lankaan.Vähäsen toki ihmettelin, koska en ollut moisesta aiemmin kuullut. Aamulla herätessään ihminen ei ensimmäisenä pohdi, onko aprillipäivä eikä varsinkaan kyseenalaista Lauri Karhuvaaran uskottavuutta. Pila meni minuun aivan täydestä.

Nyt hiljattain on tullut tieto siiä, että Lauri Karhuvaaran työsuhde lopetetaan. Tuntuu, että niin ei voi eikä saa tapahtua, koska Lauri Karhuvaara on elävä instituutio, Instituutiota täytyy kohdella kunnioittaen. Hän on 58-vuotias, uransa huipulla oleva toimittaja, jolla on vyöllään 20000 haastattelua. Miten sellainen työntekijä voidaan pistää pihalle? Onko kenenkään työ enää turvattua?

Olen siis aamutelkkarin suurkuluttaja. Nykyään katson 97 % Ylen oljelmaa. Yle aloitti omansa vasta 1997 ja alku oli melkoista hapuilua ammattimaisen suorastaan ylvään Maikkarin rinnalla. Nyt asiat ovat päin vastoin. Yle on omaa luokkaansa, viikottainen ohjelmakaavio toimiii ja oikein odotan tiettyjä juttuja kuten maanantaista "Jälkihikeä" ja perjantaista "Jälkiviisaita." Maikkarin Huomenta Suomi on jotenkin kuin nukkavieru vaivaisukko, jonka tarinat vielä jotenkin toimivat, mutta vaatteet ovat  kuluneet ja käyneet risaisiksi.
---
Vointi oli aamupäivällä paljon huonompi kuin iltapäivällä.


lauantai 30. heinäkuuta 2016

Lepakkojuttu

Ovia on iltaisin pidetty auki huoneiston viilentymisen toivossa. Niin tänäänkin, mutta yllätykseksemme kotiimme tuli kutsumaton vieras: lepakko. Lepakkojen käsittelykurssia ei vielä ole kansalaisopisto tietääksen järjestänyt, joten hyvä neuvot olivat nyt tarpeen Siitä lähdettiiin liikkeelle, että lepakkoa ei vahingoiteta. Perhoshaavi oli työkaluna, mutta pahasti epäkunnossa. Sekin todettiin, että lepakko ei ole samalla lailla kiinnostunut valosta kuin linnut ja hyönteiset. Huoneiden ovet laitettiin kiinni ja valoa tarjoiltiin mahdollisimman vähän. Ulkoovet avattiin ja  seurattiin tilannetta puoli tuntia ja kas, kaiketi kävi niin, että lepakko löysi tiensä ulos. Aivan varmaa tietoa tämä ei vielä ole.

Vointi ei mikään mahtava tänäänkään.

perjantai 29. heinäkuuta 2016

Ylämäkeen täysillä

Lysbottenin ylämäkikilpailut rullasuksilla on jokavuotinen omaperäinen kansainvälinen kilpailutapahtuma upeissa maisemissa. Se on erittäin mukava kilpailu katsoa; 7.5 km kovaa 10% serpentiininousua, johon kokonaisnousua tulee 640 metriä. Mutkia on 27. Mukana on suurin osa maailman parhaimmistosta; myös ampumahiihtäjistä. Suomalaiset ovat pärjänneet täällä usein hyvin. Viime vuonna Heikkinen voitti ja Mäkäräinen oli toinen.

Lysbotten antaa jotakin vinkkiä talvea varten. Suomalaisilla on Lahden MM-hiihdot tiedossa, joten kauteen valmistautuminen on äärimmäisen tärkeää. Ylämäkikilpailu kertoo "koneen" kapasiteetista eli puhtaasta hapenottokyvystä paljon. Ilman hyvää hapenottoa ei talvellakaan onnistu.

Naisten puolella Johaug oli pelottavan ylivoimainen. Kaisa ei ollut mukana. Seitsemänneksi sijoittunut paras suomalainen, Kerttu Niskanen, hävisi neljä ja puoli minuutta. Tuo tarkoittaa, että kilometrillä eroa tulee yli puoli minuuttia. Se on aika paljon se.

Miesten puolella lähtijöitä oli reilusti yli 100. Mahtavinta oli se, että voitto meni ylivoimaiseen tapaan "Happoheikkiselle". Eroa tuli 53 s. ampumahiihtäjä Tarjei Bö:hön. Sellaiset viime vuosien huippunimet kuin Cologna ja Legkov jäivät Matille toista minuuttia. Tämä oli varmasti mukava uutinen Lahteen valmistautuvalle suomalaiselle hiihtoväelle. Harmi, että naishiihtäjät eivät olleet runsaslukuisemmin mukana Lysbottenissa.
___
HJK teki myös harvinaisen tempun Eurooppaliigassa; se otti 1-2 vierasvoiton takavuosien jättiläisestä IFK Göteborgista. Ensi viikolla Helsingissä Klubi voi varmistaa jatkopaikan, mikä on harvinainen saavutus suomalaisille.
---
Barack Obama piti viimeisen ison puheensa Philadelphian puoluekokouksessa. Huikea puhuja, kertoi saavutuksistaan ja puhui Hillaryn puolesta. Mutta riittääkö se viemään Hillaryä voittoon? Hillaryllä on kannatuksen kanssa vaikeuksia esimerkiksi nuorten joukossa.
---
Nukahdin television ääreen ja heräsin hikisenä ja kauhuissani tai oikeastaan erittäin helpottuneena. Näin unta, jossa asiat olivat menneet siihen malliin, että minut oli valittu USA:n presidentiksi. Olin matkalla kotiin Suomeen ja olo oli erittäin kiusallinen. En oikein käsittänyt, miten näin oli päässyt käymään, ainakaan en yhtään halunnut kyseistä tehtävää, mutten voinut sitä kenellekään sanoa. Toki huomasin ihmisissä jupinaa, jonka tulkitsin tyytymättömyydeksi valintaani kohtaa. Mediaa pakoilin kaikin keinoin. Lopulta herääminen ja havahtuminen siihen, että kaikki olikin vain unta oli valtava helpotus.
---
Päivän vointi ei nyt aivan kehuttava ollut.

torstai 28. heinäkuuta 2016

Leijonien hampaissa

Olen usein toisella silmällä katsonut  "Leijonien luola USA"- sarjaa. Aluksi pidin ohjelmaa liian tylynä viihteenä enkä siitä innostunut. Viime aikoina olen kuitenkin kiinnostunut huomatessani, että sarja tuottaa myös paljon naurua, huumoria ja sisältää ihan oikeaa bisness-ajatelua.

Ohjelman idea on se, että aloittelevat yrittäjät esittelevät kehittelemiään tuotteita ja pyrkivät saamaan rahoitusta tuotteidensa kehittelyyn, valmistukseen ja jakeluun. Vastapuolella on viisi upporikasta eri alojen monimiljonääriä "leijonaa", jotka ovat onnistuneet poikkeuksellisen hyvin omissa bisneksissään.

Yrittäjät ovat hioneet myyntipuheensa huippunsa ja varautuneet vastaamaan yrityksensä keskeisiin liiketaloudellisiin kysymyksiin. Tarkat tiedot liikevaihdosta ja katteista tulevat kuin apteekin hyllyltä. Yleensä heillä on näytetuote mukanaan ja "leijonat" pääsevät niitä testaamaan.

Ohjelmassa on monta mielenkiintoista puolta. Siinä pääsee ensiksikin seuraamaan huippuliikemiesten bisnessvaistoa, miten he arvioivat lyhyessä ajassa sijoituskohteen kannattavuuden ja yrittäjän menestymismahdollisuudet. Leijonilla ei kauaa kestä, kun he tekevät omat päätöksensä. He sijoittavat omaa rahaansa, joten siinä mielessä heillä on aidosti vastuuta pelissä. Sijoitussummat ovat usein sadan ja viidensadantuhannen välillä. Tavalliselle tallaajalle olisi vaikea päättää minuuteissa noin suurista summista.

Luovuus on iso juttu. On mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea ihmiset keksivät. Monet ideat nousevat käytännön arjesta ja vuosien kehittely yhdistettynä rikastumishaluun luo usein uskomattoman hienoja kehitelmiä. Yleensä kysymys on varsin pienistä tuotteista, kuten huulirasvasta tai leivontatarvikkeista, joiden kannattavuus haetaan volyymistä. Silloin tulee ajatelleeksi, miten keskeinen voimavara luovuus on yhdistettynä vapaaseen kilpailuun. Myönnän, että nyt puhun kapitalismin äänellä, mutta Neuvostoliitto ja Itäblokki kertoivat omana aikanaan karua kieltään suljettujen sisämarkkinoiden huonosta toimivuudesta.  Tuotteet olivat huonoja eikä niitä ollut tarpeeksi.

Myyminen on suomalaisille perinteisesti vaikeaa ja vastenmielistä, näin ainakin väitetään. Amerikkalaiset ovat tässä asiassa huomattavasti rohkeampia ja taitavampia. Myyminen on keskeinen osa yrittäjyyttä. Yrittäjä joutuu ensin myymään itsensä leijonien edessä ennen kuin hän voi myydä tuotettaan. Usein tilanne kääntyy vieläpä hauskasti toisinpäin. Leijonat kilpailevat keskenään siitä, kuka saa sopimuksen. Leijonien luola on näin myös hyvä muistutus ja oppitunti myymisen merkityksestä.
---
Vointi oli kohtuullinen tänään, paljon parempi kuin eilen.

 


keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Puoluekokouksessa kärpäsenä katossa

Demokraatit ovat nyt virallisesti valitsemassa presidenttiehdokastaan. Hillary Clinton on valtavan pitkän kampanjan jälkeen saamassa ehdokkuuden itselleen ensimmäisenä naisena koskaan. Suora lähetys on jatkunut jo monta tuntia. Itse Bill Clintonin nimi on puhujaluettelossa.

Hengennostatuksessa käytetään ansioituneita demokraatteja. Tällaisia ovat esimerkiksi entiset presidentit. Näitä on vielä elossa kaksi, Jimmy Carter ja Bill Clinton. Syöpää sairastava 91-vuotias Carter oli lähettänyt videoterveydyksen kokoukseen. Siitä tulikin mieleen, että ensimmäisen kerran seurasin USA:n presindentinvaaleja vuonna 1980.

Olin tuolloin 7-vuotias, ja vaaleista puhuttiin yleisesti paljon silloinkin.Georgialainen maapähkinäfarmari Carter kilpaili Ronald Reagania vastaan. Hyvin muistan tappion tunnelmat tuolloin. En tiedä miksi asia oli pikkupojalle niinkin tärkeä. Regania pidettiin uhkarohkeana "sotahulluna". Ehkä häneen liitettiin enemmänkin juuri niitä samoja pelkoja, mitä Trumpiin nykyään nostaa esiin. On hyvä muistaa, että Reaganin valtakausi jäi historiaan hyvin menestyksekkäänä. Länsi voitti kylmän sodan. Saksa yhdistyi ja Neuvostoliiton kontrolli Itä-Euroopasta lipesi. Carterin mittavat saavutukset presidenttikauden jälkeen olivat hyvänstekeväisyys- ja ihmisoikeushankkeiden puolella. Nobelin rauhanpalkinnon hän sai vuonna 2002.

Onkohan USA vielä valmis naispresidenttiin vai turvaudutaanko turvattomana aikana miehiin? Trump tulee kovalla vauhdilla  ja on juuri ohittanut gallupeissa Clintonin. Tuttavapiirisäkin jo moni uskoo Trumpin voittoon. Toki se olisi loogista jatkoa tähänastiselle huimalle voittokululle. Puoluetoimistoissa lasketaan kovasti, että mihinkä ihmisryhmiin kannattaisi nyt panostaa. Myös äänestysprosentti ratkaisee paljon. Mielenkiintoinen kamppailu on joka tapauksessa tiedossa.

                                                                                                                                                                      ---
Carterin lapsenlapsi käytti isoisänsä syöpätaistelusta ilmaisua:" Miracle of sciense and power of prayer." Se oli pysäyttävästi sanottu.

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Helteestä ja d-vitamiinista

Mahtava sää siunasi tätäkin päivää. Kirkas taivas ja 26 c lämmintä, ei moittimista, ei sitten yhtään.

Illalla tuli tehtyä parin kilometrin kävely. Myönnetään, että Pokemonit tietenkin tuli kerättyä talteen. Huvittavaa oli se, että lähes kaikki muutkin liikkeelläolijat olivat selvästikin samalla asialla. Siis valtaosa kylänraitilla liikkujista oli etsimässä näkymättömiä kuvitteellisia otuksia kännyköillään! Kyllä siinä isoisä ihmettelisi, että mitä ihmettä tälle maailmalle oikein on tapahtunut.
---
D-vitamiinista eli dopingista puhuttiin tänäänkin. Koko Venäjän joukkuetta sentään ei hyllätty olympialaisista. Mielestäni hyvä näin. Painonnostajat ja yleisurheilijat jäivät ulos. Kaikkien ulos jättäminen olisi ollut kohtuuton tuomio, koska ei tässä muidenkaan viattomuutta ole todistettu. Pääasia oli se, että nyt vastuu ei jäänyt yksin urheilijoiden päälle, vaan järjestelmää rangaistiin. Näin ei ole kaiketi ennen tapahtunut.
---
Norjan hiihdon  doping-juttu meni jotenkin kummallisesti.  Ykköstähti Sundby jäi puolitoista vuotta sitten kiinni sallitun astmalääkkeen väärästä käytöstä. Lääkäri oli määrännyt käytettäväksi Ventolinea oikean määrän, mutta liian pienessä ajassa. Juttu on sinänsä pieni, koska urheilijalla on todettu astma jo lapsena ja lääke on sellainen, mitä monella löytyy aivan omasta kotiapteekistakin.

Kummalliseksi asiasta tekee hiihtoliiton touhu asian ympärillä. Liitto otti kaiken vastuun niin perusteellisesti, että se korvaa urheilijalle jopa menetetyt palkintorahat, 100 000 euroa. Monella varmasti heräsi kysymys, että mitä kaikkea muuta voisi kaapin pohjalta vielä löytyä, jos on noin "asiantunteva" lääkäri puhumattakaan liiton halusta ja kyvystä salata asia .
---
Suomalaisina meidän ei pitäisi neuvoa muita ainakaan kovin suurella äänellä. Egyptin keihäskomeetta Abdelrahmani jäi kiinni kahdenlaisesta synteettisestä testosteronista. Valmentajana on Suomen vuoden valmentajaksi valittu Petteri Piiroinen, joka "yllättäen" ei tiennyt asiasta yhtään mitään. Eli tässä on se mainittu tilanne, jossa käryn käydessä kukaan muu kuin urheilija ei ota mitään vastuuta mistään. Ei tosin urheilijakaan asiaa tunnustanut.

En tiedä, miten tiiviistä valmennussuhteesta on kysymys. Erikoista kuitenkin on, jos valmentaja ei tietäisi kaikkea urheilijan ravinnosta, kuntoutuksista, lääkityksistä jne. Sitäkin voi tietenkin spekuloida, että mitä jos Piiroinen olisi oikeasti asian takana. Mitä hän voisi tehdä heittäjän jäätyä kiinni? Tunnustaisi ja kertoisi, että näin on aina meillä tavattu tehdä?  Silloin hän upottaisi paitsi itsensä, urheilijansa, ja maansa. Eihän se tietenkään niinkään toimisi.
---
Tätä kirjoitusta lopeteltaessa tapahtui se, mitä  jo valitettavasti osaa odottaa,  tieto väkivaltaisesta teosta. Ensitietojen mukaan 15 ihmistä on puukotettu kuoliaaksi Tokiossa. 45 on loukkaantunut hyökkäyksessä. Maailma on rikki.
---
Vointi ei ollut kovin vahva. Hiukan joutui tsemppailemaan yli voimiensa. Hauskaa oli se, että enemmän tuli puhuttua Ruotsia kuin Suomea tänään. Sellaista omalle kohdalle ei satu usein, joten virkistävää oli.  Hoitosuunnitelma saatiin viritettyä lääkärin kanssa, joten sillä suunnalla askelmerkit ovat vihdoin kunnossa. Niin ja mitä ihmeellisintä,  pääsin, jos en aivan kyytiin, niin Harley-Davidsonin selkään ainakin. Hetken oli miehekäs olo!



sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Kalevan kisojen saldoa

Kalevan kisat päättyivät tänään. Monelle hyvälle urheilijalle tämä oli kesän paras tilaisuus näyttää osaamistaan.

Kisojen urheilijoista kenties erikoisin ura on keihäänheittäjä Harri Haataisella. Repivän lajin edustajalla on viisi arvokisaedustusta, mutta koskaan hän ei ole yltänyt mitaleille Kalevan kisoissa, tänäänkin tuli lopulta neljäs tila. Yrityksiä kuitenkin on ollut. Vuonna 1995 Haatainen heitti junioreiden ME-tuloksen ja siitä lähtien mies on ollut mukana. Saa nähdä suodaanko sitkeälle lapualaiselle mitalia koskaan. Fakta on kuitenkin se, että tällä hetkellä keihäänheiton taso laskee nopeammin kuin Haataisen taso.

Tero Pitkämäki on myös jo pitkän uran omaava urheilija. 13 vuotta sitten hän ylitti ensimmäisen kerran 80 metriä Kalevan kisoissa ja nyt mestaruus oli seitsemäs. Eteläpohjalaiset ovat ilmeisesti siirtyneet puukkokansasta keihäskansaksi, kun Mannio nakkasi hopeaa ja taisipa viitostilakin mennä Alajärvelle.

Aina törmään yleisurheilun kohdalla samaan häiritsevään asiaan, sen kapeuteen eli siihen että se nimenomaan ei ole yleisurheilua. Erikoistuminen tapahtuu niin kovin pieniin asioihin kuten yhdellä jalalla eteenpäin hyppäämiseen tai kahdentoista ja puolen kierroksen juoksemiseen vastapäivään.

Kognitiiviset ja sosiaaliset taidot eivät korostu juuri ollenkaan yleisurheilussa, mikä on sen heikkous. Joukkuepeleissä sen sijaan kauttaaltaan tarvitaan sosiokognitiivisia taitoja, ongelmanratkaisua ja monipuolisia fyysisiä ominaisuuksia laajemmin. Esimerkiksi jalkapalloilijan täytyy olla fyysisiltä ominaisuuksiltaan käsittämättömän nopea, vahva, kestävä, älykäs ja lajiteknisesti taitava.  Usain Bolt kertoi jonkun olympiavoittonsa jälkeen haluavansa pelata Manchester Unitedissä  jalkapalloa. Siinä olisi miljoonasuoni tossunvalmistajalle, kansa olisi ollut hulluna kiinnostuksesta, mutta minkäköhän tähden idea ei koskaan toteutunut...

Yleisurheilussa nostaisin ylitse muiden moniottelut. Niissä kilpaileminen ja valmentautuminen on erityisen vaativaa tasapainottelua. Muutamalla harjoituksella ei  tulla hakemaan mitalia. Hiukan ihmettelen otteluiden arvon väheksymistä. Esimerkiksi Hollannin yleisurheilukuningatar Schippers oli vielä pari vuotta sitten 8täysverinen 7-ottelija, mutta vaihtoi sitten menestyksekkäästi sprintteriksi.
---
Kimi ajoi mahtavasti tänään, kuin nuoruutensa parhaina päivinä. Unkarin kapealla radalla nousu sijalta 14 sijalle 6 oli kenties kauden paras suoritus sekä kuskilta että tiimiltä. Mukava oli huomata että Kimi oli taisteluhammas terävänä. Silloin pitää autoon olla luottoa. Voitto on taas yhden osakilpailun lähempänä, sanoisi Litti.
---
Vointi puoliok, Pokemon liikutti pikkuisen.

Mestarin orastava nousu ja globaali leikki

SJK:n pelissä oli nyt oikein pelaamisen riemua uudella stadionilla. FC Lahti sai melkoista kyytiä välillä, varsinkin ensimmäisellä puoliajalla. Tuolla pelillä mitali on otettavissa tänäkin vuonna. Sitten oli mustia hetkiä, jolloin mikään ei oikein toimi, dominointi menetetään ja vastustaja vie miten tahtoo. Puolustuksessa tulee virheitä ja maalivahdin täytyy pelätä melkein omien purkuja enemmän kuin vastustajan vetoja, noin vähän liioitellusti.

SJK:n peli näyttäytyy siis vähän kaksijakoisena, mutta niin että se parempi itsevarma peli on korostunut enemmän viime peleissä. Lahti on ollut Veikkausliigan kaikkein vaikein vastus tähän mennessä. Kolmen pääsarjakauden aikana tämä oli ensimmäinen voitto joukkueesta ja vieläpä raikkaasti 4-1. Tekisi mieli sanoa vanhanaikaisesti, tästä on hyvä jatkaa!
---
Sää oli paras mahdollinen ainakin omaan makuun. Hiukan oli hellettä, muttei liian hiostavaa. Sopivan trooppinen pieni tuuli siihen, niin hienoa oli. Eikä tullut tänne kuivaan sisämaahan tyypillistä pätsihellettä.  Myös vointi oli tosi hyvä joidenkin vaikeiden päivien jälkeen.
---
Minäkin menin mukaan Pokemon Go-peliin, hassutukseen, josta kukaan ei juuri tiennyt mitään kymmenen päivää sitten. En tiedä määristä, mutta monilla se näyttäisi käyttäytymisestä päätellen olevan puhelimessa. Hämmästystä aiheuttaa tietenkin se, miten nopeasti tuollainen ilmiö voi levitä globaalisti.

Pelin idea on helppo, oikeaan lähimaastoon ilmestyy virtuaalisia Pokemon-hahmoja, joita kerätään kännykällä. Peli kannustaa liikkumaan ja tutustumaan lähiympäristöön. Haittana on se, että pelin vetovoima on niin vahva, että sitä helposti unohtaa seurata liikennettä ympärillään. Törmäilyjä peli onkin jo aiheuttanut, toivottavasti ei kuitenkaan mitään vakavampia onnettomuuksia.

Mielenkiintoista on nähdä, että kauanko tämä villitys kestää. Rubiikin kuutio oli hiukan samanlainen ilmiö 1980-luvun alussa. Sellainen tuli lähes jokaiseen taloon, vaikka aniharva sitä taisi koskaan ratkaista. Esine jäi kuitenkin sinne kaapin päälle pölyttymään ja löytyy varman vieläkin monesta kodista pienen hakemisen jälkeen.

 Arvelisi, että tällainen virtuaalivillitys katoaa muodista aika nopeasti. Kynnys kokeilla ja pelata on erittäin matala, mitä edesauttaa nopeaa leviämistä. Unohtaminenkin on helppoa, kun ei ole mitään konkreettista tavaraa, mikä jää sinne sekatavaralaatikon pohjalle (iso plussa!). Mitenkähän on vuoden päästä, jaksaakohan Pokemon Go kiinnostaa laajasti enää silloin. Onkohan kenties joku vastaava peli tullut tilalle. Joka tapauksessa tällaiset mukavat villitykset ovat nykyisessä synkähkössä maailmantilanteessa mukavia piristyksiä ja karkupaikkoja. Leikkivä lapsi on vahva elämän merkki, miksi ei myös leikkivä aikuinen?

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Isku jälleen viisi vuotta iskun jälkeen. (päivitetty)


Tänään tuli kuluneeksi viisi vuotta Utöian terrori-iskusta. Yksinäinen susi sai yllätettyä  kaikki huolellisesti valmistellulla  monivaiheisella iskulla, johon kukaan ei osannut varautua. Sen jälkeen maailma on muuttunut. Terrorista on tullut arkea, iskuja on lähes päivittäin. Uusi, kansainvälinen terrorismiaalto liittyy pitkälti raakalaismaisen ISIS;n toimiin. Sitten on nämä yksinäiset eristäytyneet sudet. Kukaan ei tiedä paljonko iskuja on vuosien varrella ennalta torjuttu. Määrä on moninkertainen joka tapauksessa.
---
Tätä kirjoitettaessa tuli tieto uudesta iskusta Saksassa. Yksinäinen susi oli nyt iskenyt Münchenissä. Silmitön ammuskelu johti yhdeksän ihmisten kuolemaan ja kymmenien loukkaantumiseen.

Länsimaalaisessa yhteiskunnassa ihmisten, tiedon ja tavaroiden vapaa liikkuminen on maksimoitu. Yhteiskunta rajoittaa ja valvoo jäsentensä elämää mahdollisimman vähän. Vapaus on keskeinen yhteiskunnan kulmakivi.

Mutta kauanko siedämme näitä jatkuvia iskuja? Viranomaiset tekevät parhaansa ja ovat ehkäisseet lukuisia iskuja. Jossakin vaiheessa tullaan vaatimaan lisää valtuuksia viranomaisille. Vapauden maksimoiminen on muuttunut vaaraksi itsellemme. Nyt pitäisi olla ajoissa viisas ja miettiä, miten hallitusti voitaisiin ryhtyä vähentämään yhteiskunnan haavoittuvuutta.
---
---
Ei ole pienintäkään epäilystä siitä, kumpi on hurjempaa touhua, formula vai kilpapyöräily. Tällainenkin asia tuli tänään mieleen molempia lajeja seuratessani. Formuloissa laitetaan heti sadekelin renkaat päälle ensimmäisten vesipisaroiden tipahdellessa. Suuremman sateen iskiessä turva-auto tuodaan pikaisesti radalle.

Toisin on kilpapyöräilyssä, eli tarkoitan nyt Ranskan ympäriajon vuoristoetappeja. Siellä ei tunneta turva-autoja eikä sadekelin renkaita. Jyrkän mutkaisen mäen laskeminen toista sataa kilometriä tunnissa kaatosateessa sileillä renkailla tiiviissä pyöräilijöiden  nipussa vaatii paljon (hullun-)rohkeutta. Onnettomuuksia on onneksi tapahtunut olosuhteisiin nähden yllättävän vähän.

torstai 21. heinäkuuta 2016

Pyhä Pinkka


Mitähän on tapahtumassa Suomen maanpuolustuskyvylle, kun niinkin keskeisestä alokastaidosta, kuin pinkanteosta (video) luovutaan uuden palvelusohjesäännön myötä. No vakavasti ottaen päiväpeitteen taittelu ei tietenkään ole sotilaan ydintaitoja. Se on paremminkin traditio, tietynlainen sotilaan harmiton sisäpiirijuttu. Onhan sillä toki yhteys siisteyden kanssa, joka on taas yhteydessä puhtauteen, järjestykseen ja viihtyvyyteen. Ja onhan se mainio simputustraditio. Vaatii vähän huumoria toki.
---
Huolestunut se sijaan olen Turkin ihmisoikeustilanteesta. Oppositiossa ei ole nyt helppo olla, kun puhdistukset ovat käynnissä. Vallankaappausyritystä käytetään häikäilemättömästi tekosyynä sensuurin ja otteiden kiristämiseen. Kannattaa pitää suu aika pienellä, kun melkein mitä tahansa voidaan pitää vastarinnan merkkinä. Näyttää valitettavasti siltä, että Turkki on taantumassa sekulaarista tasavallasta kohti islamilaista hallintoa. Sääli, sillä juuri nyt olisi valtava tilaus sillanrakentajille. Vielä synkempi vaihtoehto olisi sisällisota ja tuolla alueella se pian olisikin ilkeä rytinä.
---
Trump pitää linjapuheensa ensi yön puoluekokouksessa. Selvää on se, että maailma sydän syrjällään kuuntelee, mitä setä laukoo tulemaan. Trump on median kanssa äärimmäisen taitava. Siitä osoituksena on se, miten hän politiikan ulkopuolelta tulleena lyö republikaanikonkarit laudalta yksi toisensa jälkeen ja nyt tilanne on aikalailla tasan Clintonin kanssa. Tämän päivän kommentit Baltian ja Naton suhteesta oli omiaan sekoittamaan pakkaa Euroopassa. Näen mielessäni, miten Pieni Niekku Väliaikainen taputtelee käsiään, sillä muiden hämmennys on hänen vahvuutensa.
---
Venäjän dopingsanktiot mietityttävät. Nyt on kaiketi niin, että Riion olympiakisat saatetaan urheilla täysin ilman venäläisiä, yleisurhelijat ainakin ovat ulkona. Oikeuskäsityksellisesti tuo on vaikea juttu. Periaatteessa on oikein rankaista systeemiä, joka urheilijat on tuottanut. Tähän asti yksittäiset urheilijat ovat saaneet kantaa vastuun, mikä tietenkin on ollut kaksinaamaista. Sitten homma on jatkunut samanlaisena uusin urheilijoin. Tänään Usain Bolt kommentoi venäläisten tilannetta. Oli kiusallista katsottavaa.

Norjalaisetkin töppöilivät astmalääkkeen kanssa. Lääkäri ei tiennyt miten astmalääkettä käytetään sallitusti. Eikö luvat pitäisi niin ymmärtämättömältä lääkkäriltä ottaa pois, jos tietotaidosta oli kysymys. Inhottavaa oli sekin, että suomalainen hiihtäjä oli somessa ensimmäisten joukossa kommentoimassa. Suomalaisilla on niin vähän varaa esittää näinssä asioissa viisauksia. Tämänkin hiihtäjättären valmentaja vapautettiin vasta 2015 elinikäisestä toimitsijakiellosta.

---
Vointi oli jotenkin vieläkin keskeneräinen. Pokemoneja en päässyt vaivaamaan. Kuuden tunnin yöuneen pääsin, jota täydensi kahdet tunnin päiväunet. Tilanne on aika kohtuullinen vaikka sellaista vireyden kohoamista vähän kaipailin. Ehkä huomenna.




keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Yksinäisyys ja yhteys

Tänään oli melko tylsä päivä. Olin aika kipeä ja melkein koko päivän yksin. Sää oli hieno, mutta minusta ei ollut lähtemään Pokemon-jahtiin, joka on ollut viime päivien hitti. Ehkä huomenna sitten.

Seuraava pohdinta ei liity mitenkään tämän päivän omaan tylsyyteeni. Pohdin yksinäisyyttä yleisellä tasolla, pidetäänhän sitä jonkinlaisena hyvän elämän vastakohtana.

Yksinäisyys ja yksinolo ovat kaksi eri asiaa. Psykologisesta näkökulmasta katsottuna sopiva määrä yksinoloa on kokemuksellinen asia. Siksi se tarkoittaa yksilöille hyvinkin erilaisia asioita.  Jos kokee jäävänsä liian paljon ulkopuolelle ja yksin tai ihmissuhteita puuttuvan, niin silloin voi olla yksinäisyydestä kysymys.

Teologisessa mielessä yksinäisyys yhteyden vastakohtana nousee Raamatussa keskeisesti esiin. Alussa kerrotaan Jumalasta luojana. Luominen on sujunut suurelta arkkitehdiltä hienosti, mutta kaikki ei silti ole hyvin. Ihminen on yksin. Ihmiselle (!) luodaan nainen kumppaniksi, jottei tämän tarvitsisi olla yksin. Naisen ja miehen yhteys on siis eräs hyvän elämän peruspilari, toki aivan suvunjatkamisenkin näkökulmasta.

Toisessa ääripäässä on kadotus. Kadotuksen teologian aatehistoria on pitkä tarina, joten nyt tyydytään yksinkertaistukseen. Yksinkertaistettuna helvetti kuvataan tilaksi, josta Jumalan rakkaus ja läsnäolo puuttuvat täysin. Kysymys on siis äärimmäisestä yksinäisyydestä ja kivusta.

Paratiisi on ehjä yhteys ihmisten ja Jumalan välillä. Rakastuminen ja rakastaminen ovat pala paratiisia. Nyt siis puhutaan agape- eli lähimmäisenrakkaudesta, rakkauden korkeimmasta muodosta, joka toteuttaa Jumalan tahtoa.

Keskeistä hyvälle elämälle kristillisestä näkökulmasta on siis yksinäisyyden negaatio eli yhteys. Hyvän elämän kannalta yhteyden rakentaminen, ylläpito ja korjaaminen ovat keskeisiä taitoja. Moderneja ilmaisuja näille riittää vino pino, muutama esimerkki: vuorovaikutus, verkostoituminen, markkinointi, aktiivinen kuuntelu, tunneälykkyys, empaattisuus,  neuvottelutaidot, anteeksiantaminen, yhteistyö.

Ihmisen erottaa muista elävistä kehittynyt yhteistoiminta. En väheksy ollenkaan eläinten vaistoja ja yhteistoimintaa. Rationaalisuus ja käsitteellisyys joka tapauksessa erottavat ihmisten yhteiskunnat eläinten yhteysöistä. Yhteistoiminnalla ihminen on saavuttanut erittäin paljon.

Uutiset ovat täynnä kertomuksia yhteyden rikkoontumisista ja yrityksistä korjata välejä. Agapeta rikkoo synti. Jos syntiä ei olisi ei tarvittaisi CNN:ää eikä varmaan muitakaan uutiskanavia.
--
Aiemmassa blogitekstissä julistin, että tavoitteena oli saada tekstit valmiiksi klo 22 mennessä. Pari tuntia olen nyt myöhässä. Mitenkäs tämä näin. Joitakin keskeytyksiä on ollut, mutta sitä en voi syyttää. Ilmeisesti vain on niin, että pohtiminen ja asian tiivistäminen tekstiksi yksinkertaisesti on vain hidasta.

Suuri ja odotettu Ottelu

Blogi on myöhässä. Viime aikoina on unirytmi ollut aika lailla vinksallaan. Illalla uni tulee vastaansanomattomasti klo 20-21.30 ja herääminen tapahtuu usein välillä 23-01. Siinä sitten kuluu aikaa, vointi on yleensä tosi hyvä ja kunnollinen nukahtaminen joskus 3.30-4.30, jonka jälkeen 3-5 tunnin uset. Viime viikolla asia meni siihen malliin, paljolti maailmantapahtumista ja CNN:n jatkuvasta uutisvirrasta johtuen, että parina yönä unta tuli tuskin silmällistäkään. Aamun ja päivän vointiin tuon vaikutus ei ole ollut kovinkaan hyvä. Nuokkumiseksi menee ilman päiväunia. Kierre on valmis. Nyt olen kahtena iltana ottanut nukahtamista helpottavan lääkkeen. Ensimmäisenä yönä tuli 6½ tuntia yöunta ja viime yönä 7½ tuntia. Sinänsä hyvä kehitys, kun yhtenäinen uni on pidentynyt.
-
Eilen oli sitten se suuri ottelu. SJK-Bate Borisov, Vitrussland. Tupa oli täynnä ja puitteet 100 % kunnossa. Kaikki oli valmista suuren otteluelämyksen syntymiselle. Ensimmäinen puolituntia oli kuitenkin kotijoukkueelle vaikea. Halvoista pallonmenetyksistä vastustaja teki pari taitavaa maalia. Häviämistä vihaavana ihmisenä 0-2- tilanteessa aloin pohtia, että miltähän tämä juhla maistuu 0-4 tilanteessa. Mutta sitten kotijoukkueen peli parani selvästi ja SJK nousi tasoihin. Siihen maalitehtailu sitten jäikin.

Se on sanottava kotijoukkueen kunniaksi, että se pelasi rohkeasti ja aktiivisesti koko pelin ajan. Se yritti pitää palloa hallussaan ja rakentaa peliä oman systeeminsä mukaan. Ei sorruttu minkäänlaiseen roiskimiseen tai bussin parkkeeraamiseen. Paniikista ei ollut tietoakaan missään vaiheessa vaikka vastassa oli aivan toisen tason joukkue. Arpaonnea voi aina syyttää turhaankin, mutta tällä kertaa arpa oli ollut oikeasti tyly, mistä kertovat pelaajien arvot. SJK:n pelaajien yhteenlaskettu arvo on 4,04 milj. euroa, kun vastaavasti Bate Borisovin pelaajatalli on 18,04 milj. arvoinen.

Tällä, toisen puoliajan pelillä on hyvä nousta mitalitaistoon kotimaisessa liigassa. SJK on tällä hetkellä sijalla 7.

Syksyltä 2002 tuli mieleen eräs tilanne. Olin ensimmäistä kertaa katsomassa Seinäjoen Energia-liigaa. Kysymyksessä oli TP-Seinäjoen* järjestämä tiistaisin pelattava pikkujunnujen pelitapahtuma. Tuolloin pelattiin raviradan kuoppaisilla kentillä. Esikoinen oli kokeilemassa peliä. Muistan erään isän, joka innosta pistoksissa kiersi kenttää ja tuli minullekin ventovieraalle kertomaan, miten eskari-ikäinen poikansa juuri teki kauden maalinsa numero 34, kun hänen kauden maaliennätyksensä oli 33.

Eilen sitten tuli melkoinen de ja vu-ilmiö. Ottelun jälkeen autolle kävellessä kohtasin saman isän, samoissa tunnelmissa, aikaa välissä 14 vuotta, ympyrä sulkeutuu. Nyt poika pääsi kentalle pariksi kymmeneksi minuutiksi korkeimmalla mahdollisella seurajoukkuetasolla, kovimmista kovimpien joukossa, Mestarien liigan karsinnassa. Vielä ei maaliennätyksiä rikottu, mutta eiköhän sekin tapahdu kun aika on.
---
Blogi on siis selvästi myöhässä johtuen pidemmistä yöunista. Kirjoittaminen on meille useimmille hidasta puuhaa. Itse lukeudun prosessikirjoittajien joukkoon. Teksti syntyy kerroksittain kunnes siihen on riittävän tyytyväinen. Välillä hiotaan, jotakin kohtaa pitkäänkin, joskus tekstiä menee deletellä niputtain roskikseen. Saapa nähdä onnistuisinko saamaan aikaan säännöllisempää julkaisuaikataulua, esim. klo 22. Lukijalle se varmasti olisi mukavampi niin, oletan.


* tarkennuksena väärinkäsitysten välttämiseksi että tapahtuma on edelleen olemassa. Järjestäjän nimi on käsittääkseni SJK-juniorit.

tiistai 19. heinäkuuta 2016

Oikeaa oopperaa

Olisipa se nyt ollutkin, nimittäin se, että yhtenä iltana ei olisi kuolonuhreja vaatineita levottomuuksia jossain päin maailmaa. Nyt on saksalaisessa junassa loukkaantunut vähintään 21 henkilöä kirveellä huhtoneen nuorten miehen toimesta. Enempää palstatilaa en tähän uhraa. On myös tapahtunut paljon mielenkiintoista.
---
Olin tänään oopperakonsertissa, kun amerikkalainen tähti Erin Snell esiintyi seinäjokelaisessa hotellissa, vanhan koulukaverin Mari Taivalmaan säestäessä. Ammattilainen hänkin. Tupa saatiin täyteen ilmeisesti hyvinkin pikaisella somekampanjalla, koska konsertti taisi olla tekeillä olevan ruokakirjan tuottama sivuprojekti. Snell on parin ystävänsä kanssa tutkimassa suomalaista ruuanlaittoa ja he ovat tehneet pitkiä ja huolellisia kuvauspäiviä ruokaosaajien kodeissa.

Takaisin musiikkiin. Miten ihmeessä keho saadaan soimaan tuolla valtavalla voimalla ja puhtaudella? Vuosien kurinalainen työ realisoituu lähes täydelliseksi kehonhallinnaksi ja upeaksi äänenkäytöksi. Ammattilaisten tekemistä ja osaamista on mukava seurata. Vaikea edes kuvitella takana olevaa harjoitustuntien määrää.
---
Huomenna erittäin iso unelma toivottavasti toteutuu. Oma suosikki- ja lähijoukkue SJK saa mestarien liigan maagisen tunnusmusiikin soimaan ja pelaajat astelevat ylväinä kentälle. Telkkarista nykysysteemin pelejä on katsottu syksystä1992 alkaen. Satoja otteluita on tullut nähtyä. Ylivoimaisesti suurin hetki oli 16. syyskuuta 1998 Hollannin Eindhovenissa, kun HJK pelasi ensimmäistä lohkovaiheen ottelua PSV:tä vastaan ja Mika Kottila lensi ilmojen halki ja puski maalin. Sillä hetkellä tuntui, että kaikki on mahdollista.

Huomisen suhteen olen hyvin realistinen. Vuori on todella korkea kiivettäväksi tällä kerralla, mutta tämän päivän lehdistötilaisuudessa olin havaitsevinani pientä keskittymisen herpaantumista vastustajan valmentajan otteissa. Ehkä siellä kurkitaan jo seraavien kierrosten vastustajia ja sitäpaitsi koripalloilussa ja jääkiekossa on näyttöjä siitä, että idän temperamentille on vaikea pelata tappioasemassa. Pienellä onnella sellainen tilanne ei ole aivan mahdoton. Toisaalta, sama se jos voitto ei nyt ole tarjolla taistelunkaan jälkeen. Urheilun suurta juhlaa tullaan joka tapauksessa näkemään.
---
Ei vointi aivan mahdottoman huonoksi mennyt. Siitä olen oikein kiitollinen. Nyt teen poikkeuksen ja otan nukahtamislääkkeen. CNN ja muut maailman muurheet vissiinkin ovat rikkoneet unirytmin pahasti.

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Hyvät nuoret ja epäreilut säännöt

Nuoret suomalaisurheilijat toivat tänään menestystä laajalla rintamalla.

Koripallossa nuoret (maailmanranking nuorissa 39) voittivat erään koripallon suurvalloista, Espanjan (maailmanranking nuorissa 8.). Koriksessa näyttää olevan jääkiekkoilusta tuttua jessepuljujärvi-ilmiötä liikkeellä. Sankariksi nousi 211 cm pitkä,19-vuotias Lauri Markkanen, joka teki käsittämättömät 33 pistettä ja ratkaisi ottelun 2 s. ennen loppua. Markkasen odotetaan asiantuntijoiden mukaan nousevan NBA-pelaajaksi ja jopa -tähdeksi, jos hän kehittyy 1 vastaan 1-pelaamisessa.

Yleisurheilussa on nuorten EM-kisat käyty Georgiassa. Suomalaiset toivat sieltä mukavat seitsemän mitalia. Pistetilastoissa Suomi oli kuudes! Aikuisten kisoissa sijoitus oli 28. Edellä olivat vain Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Espanja ja Italia. Taakse jäivät puolat, turkit, kreikat ja ukrainat.

Kysymys on tietenkin seuraava. Suomi on nuorissa yleisurheilun suurvalta Euroopan tasolla.  Miksi aikuisissa ollaan yksi surkeimmista? Lahjakkuudesta ei voi olla kysymys. Hyvä perustyö nuorissa pitäisi näkyä myös aikuisissa. Mihin kehitys tyssää?

Tinkimätöntä työtä vaaditaan paljon. David Söderberg on Vöyriläinen moukarinheittäjä, joka on maksimaalisella työllä saavuttanut 11 arvokisaedustusta, joissa hän on kolme kertaa on edennyt loppukilpailuun.  Tänä vuonna 37 vuotta täyttävä heittäjä on tehnyt pitkän uran. Hän on moukarimieheksi aika pieni,  185 cm ja painaa 96 kg. Pituus on ok, mutta paino tapaa olla huippuheittäjillä 105-110 kg.  Toinen esimerkki on valko-venäläinen 39-vuotias Ivan Tihon. Pituutta on 185 ja painoa 105. Tihon on heittänyt nipun arvokisamitaleja ja ennätys on huikea 86,53 (Söderberg 78,83). Kahdella pitkän uran tehneellä heittäjällä on eroa 10 kg ja 8 m.

En väitä, että Söderbergillä olisi kaikki Tihonin urheilulliset lahjat tai osaamista, mutta 8 m on hirvittävän paljon. Tihon on todistettavasti käyttänyt säännöllisesti dopingia. Yleisurheilussa on käytännössä kahdet säännöt. Onko tämä syynä suomalaishuippujen puuttumiselle? Ei viitsitä laittaa kaikkea peliin, kun tietää toisilla olevan toiset lähtökohdat. Söderberg on hävinnyt monta kertaa tulosluettelossa toisilla säännöillä urheileville. Siitä huolimatta hän on jatkanut sinnikkäästi urheilua ja halunnut kehittyä. Useimmat nuorten mitalistit ovat tehneet toisin.

Kysymys on tietenkin myös rahasta. Tero Pitkämäki on tienannut paljon yleisurheilijaksi, koska hän on pitkän uransa urheillut absoluuttisella huipulla. Hän on hankkinut urheilulla leipänsä. Söderbergilla on varmasti aivan toiset liksat. Keskitason urheilijalle ei löydy elantoa urheilusta. Siksi lahjakkuudet lopettavat. Suomessa on niin hyvä koulutusjärjestelmä, että hyvän elintason saavuttaminen on helpompaa sitä kautta.

Homma pitäisi saada reiluksi. Keinot ovat aika itsestään selvät. Doping-kontrolli pitäisi ulottaa kaikkiin maihin yhtäläisenä. Tähän on pyritty varsin tehottomasti. Nythän monissa maissa ei varsinkaan harjoituskaudella testata ollenkaan. Ennätykset pitäisi nollata heti, kun kontrolli toimii kunnolla. Toinen vaihtoehto olisi kaiken salliminen, jos valvonta on mahdotonta. Se olisi aika kyyninen vaihtoehto, joka ainakin saisi monta lahjakkuutta lopettamaan.
---
Voinnissa ei mitään mainittavia muutoksia.

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Turkin napina.

Turkissa olikin sitten isompi kahina. Toisena yönä peräkkäin sai nukkua CNN auki. Aivan tyhjästä tuli tieto noin klo 22.00, että käynnissä on vallankaappaus. Presidentti sai kansan mobilisoitua nopeasti kadulle, jonka jälkeen selvisi, etteivät puoluejohtajat eikä armeija ole kaappauksen takana. Päivän valjettua valkeni, että kulissien takana on käyty verisiä taisteluja. Kuolonuhrien määräksi arvioitiin 260, joten aivan pienestä kahinasta ei ollutkaan kyse.

Turkki on iso maa sekä pinta-alaltaan että väestöltään. Väestö on samaa luokkaa (78 milj,) kuin Saksassa (81 milj.) ja bruttokansantuote on puolet Saksan bkt:sta. Turkki on silta Euroopan ja Arabimaailman välillä aivan konkreettisessakin mielessä Bosporin salmen myötä. Sen on länsimaisin muslimimaista eikä siellä sovelleta islamilaista  sharia-lakia.

USA:lle Turkki on erittäin tärkeä Nato-kumppani ja käyttää sen tukikohtia pommitusretkillään Lähi-itään. Olisi siis hyvä, jos Turkin kanssa säilyisi jonkinlaisissa väleissä. Pakolaiskysymys on oma problematiikkansa, joka tärkeydestään huolimatta painuu muiden kysymysten alle.

Lähipäivät kertovat, missä Turkki menee. Miten kapinayrityksestä selvittiin ja millaisiin toimiin kapinoitsijoita vastaan ryhdyttiin? Nykyinen presidentti on ristiriitainen hahmo, jolla on myös vastustajansa. Mitä heille käy? Onko kapina tekosyy demokratian nimissä kaventaa demokratiaa?
---
Vointi oli väsynyt osittain edellä ilmi tulleista asioista johtuen. Yöllä tuli nukuttua vähäisesti.

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Nizzalainen törkytempaus

Päivä ainoana uutisena käsiteltiin Nizzan julmaa terrori-iskua, jossa kuorma-auto ajoi kaasu kaakossa väkijoukkoon tehden mahdollisimman paljon vahinkoa kahden kilometrin matkalla. Pari vuotta sitten spekuloin sillä, että jatkossa saadaan luultavasti tottua jatkuviin terrori-iskuihin Euroopan kaupungeissa. Miten kaukaiselta se silloin tuntuikaan ja miten arkea se onkaan nyt! Viikottain, ei aivan vielä päivittäin, kuullaan karmeita terroriuutisia Euroopasta, USA:sta tai Lähi-idästä.

11.9.2001 oli merkittävä aikakauden muutos. Vuosia oli eletty suotuista aikaa taloudellisesti. Ihmisten "suuri" huoli oli millenium, jonka pelättiin pysäyttävän kaikki tietokoneet. Ei käynyt kuinkaan vielä silloin. Tosin se muistetaan harvemmin, että milleniumina astui valtaan eräs eurooppalainen väliaikainen johtaja, jonka nimeä en nyt muista mainita. 11.9. länsimaalainen elämäntapa yllätettiin täysin. Täydellinen isku siviililentokoneilla USA:n keskeisiin symboleihin kavensi olemisen vapautta monella tavalla.

14.7.2016 saattaa myös olla siirtymä, kun historiaa aikanaan kirjoitetaan. Terrorismin kanssa on pikku hiljaa tultu siihen pisteeseen, että sen kanssa on opittava elämään. Avointa yhteiskuntaa ei täysin voi suojata siltä. Torjuntatyötä on silti jatkettava, isistä on pommitettava. Yhteiskunnan haavt5oittuvuus tulee säilymään ja kenties jopa lisääntymään. Kenties turvallisuusajattelu täytyy kokonaisuudessaan laittaa uusiksi. Voihan olla niinkin, että kaikkia kelmejä temppuja ei ole vielä nähty. Rekalla väkijoukkoon on jo aika äärimmäistä touhua samoin kuin lentokoneella vuorenseinään. Voi olla, että lentokentille ja -koneisiin on jatkossa vaikea iskeä. Yleisötapahtumat olisivat pelotevaikutukseltaan kelmeille kiinnostava kohde.
---
Kuten eilen arvelin vointi oli tänään parempi.
---
PS Tätä kirjoitettaessa tuli viesti, että nyt kahina käy Istanbulissa. On vielä epäselvää, mistä kyse. Luultavasti ei mistään mukavasta.

Päivän kolme erikoista



Tämäkin päivä on ollut takkuinen, mutta huominen on parempi, jos omaa aavistusta kuuntelee. Muutaman päivän takapakki on seurausta viime viikon yli-innokkuudesta. Varovainen pitäisi muistaa olla -innostuneenakin.

Kolme erikoista tarinaa tältä päivältä.
---
1. Tour de Francessa oli ennenkuulumaton episodi, kun kokonaiskilpailun johtajan keltaista paitaa pitävä Chris Froome joutui maalia lähestyttäessä juoksemaan osan etapista ilman fillaria. Maaliin sentään on sääntöjen mukaan tultava pyörän selässä. Hänen pyöränsä oli särkynyt, kun oli törmännyt yleistötungoksessa hidastelleeseen toimitsijoiden moottoripyörään.

Tourilla on tänä vuonna kolissut enemmänkin, joten turvallisuus herättää isoja kysymyksiä. Onko kilpailu enää turvallinen? Päivän etappia oli lyhennetty turvallisuuteen vedoten kuusi km. Syynä oli sivutuuli. Ja mitä turvallisuuteen tulee on aika käsittämätöntä sekin, että kilpailulla on vain kolme kuolonuhria (pyöräilijää) yli satavuotisen historiansa aikana.

2. Boris Johnson on Britannian uusi ulkoministeri. Hän on ristiriitainen hahmo, joka oli johtamassa brexitiä. Häntä syytetään faktojen vääristelystä ja suoranaisesta valehtelusta liittyen brexitiin, Hänet kuvataan rääväsuuksi, joka on nimitellyt maailman johtajia aika arveluttavin sanakääntein, Nimityksen aikaansaamat kommentit Euroopan johtajilta olivat lievästi sanoen happamia. Uuden naispääministerin uskottavuus kesti 45 minuuttia Boris Johnsonin nimitykseen saakka, sanottiin jossakin.  

3. Vielä epävirallisten tietojen mukaan Donald Trump on valinnut varapresidenttiehdokkaakseen Mike Pencen. Pence on umpikonservatiivi ja teekutsuliikkeen kannattaja ja Indianan kuvernööri. Toisin kuin Trump itse, Pence on konservatiivien joukossa hyvinkin suosittu hahmo. Näin Trump varmasti saa selustatukea omasta puolueestaan, mutta mikä kummallisinta Trump ja Putin alkavat muistuttaa mahco-hahmojen arkkityyppeinä toinen toistaan. Osa voi olla tästä hyvinkin mielissään. Aina kekkosia kaivataan, kunhan ei satu olemaan heikko eikä mihinkään vähemmistöön kuuluva.

---
PS. Aivan tuore uutinen tulee Ranskasta Nizzasta. Kuorma-auto on ajanut tarkoituksellisesti suoraan väkijoukkoon ja ainakin 70 ihmisen pelätään kuolleen. Ihmiset olivat juhlimassa Ranskan itsenäisyyspäivää ja seuraamassa ilotulitusta. Pahuuden voimat näyttävät kovin suurilta. Periksi ei kuitenkaan saa antaa. Lopuksi hyvä voittaa.

torstai 14. heinäkuuta 2016

Porinaa Porista

SuomiAreena on keskustelutapahtuma, joka järjestetään vuosittain Porissa. Järjestäjinä ovat Porin kaupunki ja MTV.

Eri alojen merkkihenkilöt kokoontuvat kuuntelemaan alustuksia ja keskustelemaan kesäisissä merkeissä. Hieno mahdollisuus tuulettaa ajatuksiaan. Esikuvana ovat Olof Palmen puheet Visbyssä Almedalin puistossa vuonna 1968. Ruotsissa tästä on kehittynyt Almedalsveckan, joka on suora esikuva SuomiAreenalle.

SuomiAreenan tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia. Ohjelmaa katsoessani jäin miettimään, että oikeastaan tuolla olisi ollut mukava olla paikan päällä. Toki Maikkarilla tulee paljon ohjelmaa aamuin  illoin.

Vieraat ovat olleet mielenkiintoisia pääministeristä arkkipiispaan. Yksi on kuitenkin ollut ylitse muiden. Kuka voisi Suomessa aiheuttaa liikennekaaoksen ja täyttää esiintymistilan silmänräpäyksessä? Vastaus on Anneli Auer, joka tosiaankin sekoitti liikenteen tänään. Moni arvioi kriittisesti rikollisen kutsumista hyvien ihmisten pöytiin (hänellähän on voimassa oleva tuomio suhteestaan lapsiinsa). Auerin tapaus on rikoshistoriallisesti niin poikkeuksellinen ettei sitä voi viivata yli ja mediakiinnostus on taattu. Taisi tässä tulla Auerille vähän kirjanmyyntikillinkejäkin. Hänhän on kirjoittanut kirjan "Murhalesken muistelmat". Lisäksi miljoonakorvaukset odottavat turhasta vankilassa istumisesta.

Puolueet ja niiden puheenjohtajat ovat hyvin esillä. Halpapopulistmilta ei täysin voi välttyä, mutta oppisitiosta kuuluu rakentaviakin puheenvuoroja. Heinäluomakin on esiintynyt kuin valtiomies. Politiikan ulkopuolelta on otettu runsaasti esiin mielenkiintoisia teemoja, kuten teknologia, terveys, pelit, bisness ja teollisuus.
---
Britanniassa vaihtui valta. Theresa May, 59, saa tehtäväkseen luotsata brexit maaliin. Entinen päämisnisteri David Cameron piti parlamentille puhetta lähtevänä pääministerinä. Oli kerrassaan hervottoman hauska puhe. Puhetaidon puutteesta ei brexitissä näköjään ole kyse.
---
Vointi oli tänään vielä sellainen puolivaikea. Kotimaanmatkailua tuli harjoitettua ja maakuntarajat ylitettyä. Kohteena oli pirkanmaalainen kunta, jossa on noin 2000 asukasta. Eniten valtuustopaikkoja on perussuomalaisilla. Siinä pientä pähkinää.

keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Etiäpäin ku mummo lumessa

Aivan tuoreena tietona on se, että SJK otti pataan vain kahdella (0-2) maalilla Belaruksessa vai olisiko se Belarussiassa. Siitä pystyy lähtemään pelailemaan toista osa-ottelua. Kaksi maaliakin on paljon, mutta ei mahdottommasti. Pelkäsin paljon pahempaa nähtyäni SJK:n edellisen pelin. 

Päivä meni hyvin varovaisissa merkeissä. Unta taisi tulla normaalia enemmän. Lääkärin piti soittaa, mutta aikomukseksi se jäi.  Kyse oli siis jo viikkoja sitten sovitusta kontrollisoitosta. Sen sijaan sain ajan puheterapeutille, joka yrittää opettaa minulle äänteiden tuottamista. Totta kai menen paikan päälle suurella mielenkiinnolla. Toiveikkuudesta en osaa paljoa sanoa. Pessimisti ei pety, totesi pääministeri Sipilä taannoin. 

Hiukan on vielä hämmentynyt olo eilisen johdosta. Kolmoishermosärky on täysin poissa, mutta jollakin tapaa tapahtuma jätti jälkensä. Huoli on kai se asia, joka nyt kulkee aikaisempaa vahvempana mukana. Toisaalta, ei pienten tuntemusten takia hengittämistä lopettaa pidä. Eteenpäin vaan, täydellä kaasulla. 
---
USA:n presindentinvaaleja olen seurannut nyt puolisen vuotta. Nyt on saatu aikaiseksi niin paljon, että lopulliset ehdokkaat alkavat olla selvillä. Bernie Sanders on menossa Hillary Clintonin taakse pitkän ellei ylipitkän kamppailun jälkeen. Tätä sirkusta, jossa on lopulta aika vähän sisältöjä esillä, jatkuu vielä yli neljä kuukautta. 

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Puhutteleva päivä


Aamulla heräsin kovaan kolmoishermosärkyyn. Kolmoishermosärky tuntuu omalla kohdallani samalta kuin auringonpistoksen aiheuttama päänsärky lisättynä jomottavalla hammassäryllä. Ilmeisesti olin saanut aurinkoa liikaa edellisenä päivänä, mikä sekään ei ollut erityisen vahva. Tilannetta ei helpottanut se, että olin yksin kotona. Lääkkeet eivät oikein purreet, vaan aiheuttivat pahointvointia. Oksennella sai aivan tarpeeksi.

Äitini on tavannut sanoa, että keho tietää minä se tarvitsee. Mieli teki A-piimää. Pyysin kaveria tuomaan sellaista kaupasta ja totta tosiaan se auttoi. Vatsalle se sopi ja olo parani selvästi. Päänsärkykin helpotti illalla.

Näin yömyöhään on vaikea edes  kuvitella, että takana on yksi voinniltaan vaikeimmista päivistä ikinä. Kipu on poissa, mutta aivan kunnossa näkö ei ole. Erikoisia kirjoitusvirheitä syntyy ja puhelimessa tuli höpöteltyä sekavia.  Tästä tulikin sen verran huolta, että lääkäri piti kutsua paikalle. Pienen tarkkailun sekä koordinaatio- ja tasapainokokeiden hän jälkeen käyttäytyi rauhoittavasti. Kaikki näyttää olevan kunnossa. Voi olla kysymys pienestä tilapäisestä aivotoiminnan häiriöstä, joka on luonteeltaan ohimenevä. Ei aivan mukava episodi tällainen, mutta elämänkokemusta sekin. Kovasti olen taas saanut opetusta elämän väliaikaisuudesta.  

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Portugali vei kannun

Dramaattisessa finaalissa Portugalin supertähti Ronaldo loukkaantui aivan ottelun alussa ja joutui jättämään kentän. Portugali jatkoi perustylsää peliään ja teki jatko-ottelussa voittomaalin toista persutylsää joukkuetta Ranskaa vastaan. Tylsyydellä tarkoitan varovaa ja puolustusorientoitunutta pelitapaa.

Näistä kisoista mieleen jäivät Islannin ja Walesin yllätysmenetykset. Islanti tuntui irtoavan merestä, kun voitti Englannin. Se sai todella paljon sympatiaa myös lajifriikkien ulkopuolella.

Omat suosikkini pelillisesti olivat Kroatia, Saksa, Italia ja Espanja. Pikkuisen olen pahoillani siitä, että tietty passiivinen pelitapa voitti monesti aktiivisen kauniin jalkapallon. Espanjan ja Saksan  viihdyttävän jalkapallon valtakausi tuli päätökseen ja hiukan kyynisempi peli tuli tilalle. Puolustaminen kollektiivisena joukkueena on niin paljon helpompaa kuin  hyökkääminen. Toinen syy oli se, että kaavio vinoutui hassusti ja vei Italian, Espanjan ja Saksan samaan läjään pudottamaan toinen toisiaan. Pelin evoluutiossa oli mielenkiintoista se, että pari vuotta sitten kolmen topparin järjestelmää pidettiin täysin vanhentuneena, mutta nyt erittäin moni joukkue käytti sitä ainakin ajoittain.

Ylen tiimi onnistui mielestäni mahtavasti. Kuuden maan kanavilta seurasin otteluita ja Yle oli ylivoimainen lavastuksista lähtien. Selostajat olivat mainioita ja kommentaattorit erinomaisia. Litmanen oli analyyttisyydessä omaa luokkaansa. Siinä on mies joka ymmärtää jalkapalloa ja saa hyvällä ulosannilla asiat selviksi. On kuin istuisi valmennuskurssilla, kun kuuntelee hänen analyysiään. Pasanen nousi lähes samalle tasolle. Lehtola on ollut korkealla tasolla jo aiemminkin. Muutkin olivat tosi hyviä. Yllättävää oli se, että Saksassa (ZDF) ja Itävallassa (ORF) oli paljon vaisumpaa vaikka kommentaattoreina sellaisia nimiä kuin Oliver Kahn ja Stefan Effenberg. Ilmiö voi johtua siitä, että Ylellä on otettu opettajan rooli. Tilanteet avataan tietämättömälle kansalle yksityiskohtia myöden kuin katekismusta aikanaan. Suuremmissa jalkapallomaissa monet tilanteet nähdään ehkä enemmän itsestäänselvyyksinä, joita nyt ei niin juurta jaksaen tarvitse selittää.

Syksyllä alkaa valmistatuminen seuraaviin kisoihin eli vuoden 2018 MM-kisoihin. Kisat ovat Venäjällä ja otteluita on junamatkan päässä Pietarissa ja Moskovassa. Siinä on kisaturisteille oivat kohteet.

Suomen pääsyä kisoihin on toivottu vuosikymmenet. Aina on jaksettu toivoa ennen katkeraa pettymystä. Tuskin nytkään kisoihin päästään. Suomessa tehdään  erittäin hyvää työtä jalkapallon parissa ja kehittymistä tapahtuu koko ajan. Myös olosuhteet ovat kunnossa: halleja on enemmän kuin naapurimaissa. Valitettavasti muualla mennään kehityksessä vielä kovempaa eteenpäin ja pelaajia etsitään entistä systemaattisemmin Afrikasta ja Itä-Euroopata, mikä tiivistää kilpailua. Suuri ero on myös mentaliteetissa. Ulkomailla jalkapallo on uskonto, jonka rinnalla ei ole mitään muuta kilpailijaa. Omaa seuraa kannatetaan läpi elämän. Jalkapallo nostaa yksilön ja perheen statusta.

 Tiistaina SJK mittaa Valko-Venäjän mestarin Bate Borisovin tason. Rumat lukemat saattaa olla tiedossa. Toivottavasti olen väärässä ja SJK syttyy taistelemaan oikein tosissaan.

---
Päivä oli voinnillisesti vaikea. Muutama hyvä tunti kuitenkin löytyi. Alkavalla viikolla on odotettavissa hoitopäätöksiä.

lauantai 9. heinäkuuta 2016

Erikoinen perhe

Yleisurheiluilta päättyi 1500 m juoksuun. Sitä tuli seurattua mielenkiinnolla, koska Norjan tv on seurannut sikäläistä Ingebritsenin perhettä lähes koko olympiadin ajan (Team Ingebritsen)
Perhe on erikoinen. Siinä on intohimoinen isä, joka työn ohella valmentaa lapsia ja paria parturiliikettä pyörittävä äiti, joka toimii vahvana taustatukena. Erittäin hauska ja erikoinen perhe. Lapsia on seitsemän, josta pari on urheilun ulkopuolella ja pienin on vasta taaperoiässä. Ainoa tyttö on noin 11 vuotias ja aloittelee valmentautumista. Sarjassa seurataan harjoittelua ja perheen arkea siis usean vuoden ajalta.

Tämän päivän kisaan. Filip voitti kilpailun ja aiemmin euroopanmestaruuden voittanut Henrik oli kolmantena. Kaksi mitalia samaan perheeseen on harvinainen tapaus. Olisi ollut kiva nähdä isä-Gjerdin haastattelu, joka on varmasti ollut tunnetta täynnä.

Perheestä on tulossa pian 16-vuotta täyttävä Jakob, joka on parannellut ikäistensä maailmanennätystä ja juoksi Bislett-gamesissa kesäkuussa käsittämättömästi 3.42.44.(Suomen miesten kärkitulos on 3.45.44). Hän on harjoitellut kovaa isoveljiensä kanssa ja saanut valtavia tuloksia aikaan. Näyttä siltä, että perheessä mitalisade ei tule loppumaan.
---
Vointi on ollut kohtuullisen hyvä, ruohonleikkuu onnistui hyvin.

Kohti Eurooppaa

SJK lähtee lauantaina Mestarien liigan karsintoihinValko-Venäjälle hallitsevana Suomen mestarina . Tänään liigajumbo PK Vantaalta antoi hyvän vastuksen uudella stadionilla kotijoukkueen voittaessa 3-2. Itse asiassa voitto oli aika onnekas, kun vastustaja veti rangaistuspotkun yli maalin yliajalla.

Puolustuspeli oli aivan kammottavaa, sitä tuskin voi kukaan kiistää. Topparipari ei hallitse omaa aluettaan sillä tavalla, kun toivoisi ja se heijastuu mielestäni koko joukkueen peliin. Viime vuonna SJK päästi vähiten maaleja Veikkausliigassa. Tänä vuonna päästettyjä on melkein eniten. Tuollaisella pelillä on rumat tiedossa kansainvälisillä kentillä. Jatkopeleistä kannattaa haaveilla aika varovaisesti. Mestarien liigan karsintoja tuskin tulee Etelä-Pohjanmaalle toiste, siitä pitää HJK huolen. Siksi on harmi, että joukkue on huonompi nyt kuin koskaan Veikkausliiga-aikansa aikana.
---
Kimi Räikkönen sai työpaikan Ferrarilta myös ensi kaudeksi. Tuo lienee maailman himotuin autonkuljettajan paikka ja siksi myös maailmanluokan uutinen. Siitä kannattaa olla ylpeä. . Mielenkiintoista on se, että autistiksi parjattu Räikkönen sai työtä nimenomaan sosiaalisen pääoman johdosta. Hän ei pelaa pelejä, vaan jopa pärjää tallitoverinsa kanssa ja pystyy rakentavaan yhteistyöhön. Toki pakettiin kuuluu se, että Vettelin tieltä väistetään, jos tietä sattuu tarvimaan.
---
Yleisurheilun kruunaamaton kuningatar on Hollannin Dafne Schippers. Hänellä on rock-tähden tai prinsessan karisma. Vieläpä osaa juosta ja omaa vauhtiaan.  Näitä persoonia yhdistettyinä hyviin tuloksiin luovat lajille suosiota kaiken negatiivisen uutisoinnin keskellä.

Suomalaiset esiintyivät edukseen samaisissa kisoissa. Suurin osa kilpailijosta eteni seuraavaan vaiheeseen. Varsinkin aitajuoksijat onnistuivat Nooralottaa lukuunottamatta leveällä rintamaalla. 400 m aidoissa mitaliin oli matkaa muutama sadasosa. Kilpailijat ovat selvästi käyneet läpi henkistä valmennustsa. Tilanteita katsotaan mahdollisuuksien kautta eikä epäonnistumisen pelon kautta, kun Englanti teki Islantia vastaan. Tuo Englanti-Islanti- ottelu oli loistava esimerkki henkisen puolen merkityksestä urheilussa. Selvästi taitavampi joukkue hävisi sillä kerralla.
---
Vointi oli yhä perusvahva, mutta lepoa yritin kovasti tankata.

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Eiffeltorni juhlavalaistuksessa

Ranska niputti Saksan välierissä oikein kunnolla. Minusta Saksa pelasi mahtavaa, täydellisyyttä hipovaa peliä koko turnauksen, mutta hölmöili pari kertaa tänään. Se maksoi paljon. Ranskan uusi supertähti Griezman on mahtava pelaaja ja maalintekijä, joka rankaisi pariinkin otteeseen. Kisojen paras pelaaja ilman muuta. Tämän päivän maaleilla hän nousi kuuteen tehtyyn maaliin. Sen ansioista Eiffeltorni sai joulukuusen valot ylleen, Ranska riemuitsee.

Paljon tapautui päivän aikana. Muutaman tunnin sai taas itseään käynnistellä, mutta lääkkeiden, ruuan, herätyskellon sekä hammastenkiristelyn avulla se onnistui taas kerran.  Ystävien avulla saatiin isompi tilantyhjäys tehtyä, vaikka oma usko meinasi loppua moneen kertaan. Hienoa, että apua saa. Toivottavasti vastavuoroisesti pystyy olemaan tarvittaessa avuksi. Voimat riittivät kaikkeen tarpeelliseen tänään.

torstai 7. heinäkuuta 2016

Portugalin päivä

Välierissä Portugali riepotti Walesia, joka varmasti teki parhaansa. Portugalin peli ei aina ole näyttävää, mutta se on voittavaa. Finaalipaikka on nyt heillä taskussa. Ei huono saavutus, sillä siellä tykkäisi moni muukin joukkue olla. Huomenna Saksa punnitsee toisessa välierässä kotijoukkue Ranskan. Saksalta puuttuu tärkeitä pelaajia, joten luulen Ranskan olevan suosikki. Saksan voittamattomuutta pidän myyttinä. Se voi tilanteen niikseen sattuessa olla hyvinkin haavoittuva varsinkin puolustuspäässä

Päivä oli toimintaa täynnä. Silti tuli vähän katseltua yleisurheilun EM-kisoja, jotka alkoivat Amsterdamissa. Joskus on ihmetelty EM-kisojen tarvetta olympiavuonna, mutta minulta ne saavat kannatusta. Ne ovat sopivan kodinomaiset melkeinpä nukkavierut pikkukisat. Yleisöäkin oli jonkin verran paikalla.  Sellaisissa kisoissa vaikkapa pohjoismaalaisille urheilijoille jää mahdollisuuksia kilpailla reilusti ja menestyksekkäästi kohtuulista vastusta vastaan. Suorituksia on kiva katsella, vaikkei aina ME-tuloksia tulisikaan ja  mukava on nähdä, miten Suomestakin tulee uusia hyviä urheilijoita. Olympialaisissa on aivan eri taso.

Oma lukunsa on venäläisten puuttuminen kisoista. Heitä kuritetaan puutteellisesta antidopingtyöstä. Joskus tulee silmämääräisesti arvioitua urheilijoiden puhtautta. Silloin herää ajatuksia varsinkin, jos naisista alkaa kadota luonnollinen pyöreys ja hauiksista pullistelevat suonet. Näihin tuntomerkkeihin sopivia löytyy yhä varsinkin itäeuroopan suunnalta. Tärkeää on saada urheilijat samalle viivalle ja yleisurheiluliitto on ottanut askelia siihen suuntaan. Toivottavasti päättäväisyyttä on myös jatkossa.
---
Vointi oli edelleen hyvä.

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Nuiskutussit

Tusseja käytetään paljon kouluissa ja koulutustehtävissä. Ne tuovat eloa perinteiseen liitutauluun verrattua, mutta ongelmana on usein niiden lyhyt elämänkaari ja pökerryttävä haju.

Nuorten Keskus, itselleni rakas organisaatio, on käyttänyt jo pitkään myrkyttömiä Sandfordin Mr.Sketch tusseja, joita se on itse tuonut maahan USA:sta. Näiden NUISKUTUSSIEN   (Nuisku= Nuorten Ihmissuhdetaitokurssi) hupi on siinä, että ne tuoksuvat jokainen hyvältä värinsä mukaan. Esimerkiksi keltainen tuoksuu sitruunalta ja musta lakritsilta. Kahdentoista tussin setin toinen hauska puoli on siinä, että ne voidaan liittää peräkkäin pitkäksi karttakepiksi tai vaikka torniksi.Tussien etuja ovat myös,  että värit ovat kirkkaita ja ne kestävät pitkään. Siitä saatiin osoitus tänään, kun varastoa siivotessa löytyi setti, joka käsittääkseni on hankittu vuonna 2007. Ne ovat olleet koulussa mukana pienellä käytöllä pari vuotta ja sen jälkeen vuosia varastossa. En malttanut olla testaamatta löytöä; tussit ovat uudenveroiset vuosien autotallisäilytyksen jälkeen.

Nuorten Keskuksen lisäksi tusseja voi tilata maailmalta ainakin seuraavasta paikasta. Suosittelen kouluille ja kouluttajille.
---
Keskiviikkona on ensimmäinen välierä jalkapallossa, kun Portugali ottelee Walesia vastaan. Portugali on EM-kisojen kestomenestyjä ja se on ollut kaikissa EM-kisoissa kahdeksan parhaan joukossa vuodesta 1996. Sen peli ei aina ole näyttävää. Jos otteluista olisi laskettu pisteet, se olisi vasta jaetulla kahdeksannella sijalla. Portugalilla on kykyä muunnella pelityyliään vastustajan mukaan ja ennen kaikkea käsittämätön kyky saada aikaan riittävän hyvä tulos.

Wales on ollut pelillisesti tähän saakka vakuuttavampi. Pistelaskuissa se olisi toisena Ranskan jälkeen. 3-1 Belgiaa vastaan oli kova tulos. Joukkueessa henki on todella korkealla ja joukkueen supertähdet Bale ja Ramsey ovat ovat pelanneet joukkueelle. Ramsey on poissa seuraavasta ottelusta, mikä tehnee loven joukkueen suorituskykyyn. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että tulossa on tosi arvaamaton semifinaali.
---
Vointi oli tänään hyvä vaikka vilinää ympärillä oli paljon.



Äklö joukkuepeli

Kunto on sen verran parantunut, että pystyin ajamaan ruohoa 45 minuuttia. Aiempina kesinä ajatus koneen käynnistämisestä olisi ollut liian rankka. Eipä siltikään kannata kehua isommin, ukko meni loppupäiväksi aivan naatiksi.

Mediassa kuubalaiset maajoukkuelentopalloilijat ovat aiheuttaneet ihmetystä käytöksellään. Joukkuepeli on heidän puoleltaan ymmärretty vähintäänkin erikoisella tavalla, Suomessa sitä kutsutaan joukkoraiskaukseksi. Voiko oikeasti olla totta, että olympialaisiin valitut pelaajat osallistuvat tämänkaltaiseen toimintaan? Herää kysymys myös tarinan uskottavuudesta. Olisko jollakin intressinä väittää perättömiä, mustamaalata muutenkin yönmustia miehiä? Nyt on tärkeää, että poliisi tekee huolellista työtä ja selvittää tapahtumien kulun perusteellisesti. Tässä on ainekset maailmanlaajuiselle skandaaliuutiselle ja varsinkin jos väitteissä ei olisi perää. Silloin menisi maine suomalaiselta oikeusjärjestelmältä pahan kerran. Jos teko taas on totta , niin se on kurja juttu ennen kaikkea uhrille, mutta myös lajille ja pelaajien edustamalle maalle.

 Nyt liimautuvat silmäluomet vastustamattomasti yhteen, joten taitaa olla parasta lopettaa kirjoittaminen tältä erää tähän.

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Mikä ratkaisee voittajan?


Islannin lentoa on seurattu innolla jopa sellaisissa piireissä, joissa jalkapallosta ei niin paljon perusteta. Mikäpä sen hienompaa! Tänään oli jälleen uuden näytöksen aika.

Joskus voitetaan tekemällä kaksi maalia ja joskus hävitään. 2-5 Ranskalle ei kerro aivan kaikkea ottelusta, vaikka oikeaan osoitteeseen voitto menikin. Maalintekoyritykset menivät Ranskalle 11-8 ja kohti maalia 8-5. Siinä valossa loppulukemat olivat aika suuret. Vertailun vuoksi Islannin legendaarisessa Englanti-voitossa maalintekopaikat olivat Englannille 10-3. Joskus pallo pomppii paremmin omille ja joskus huonommin. Tämän takia toiset ihmiset menettävät työpaikkoja ja toiset sen seuraksena saavat.

Ranska saa vastaan Saksan seuraavaksi. Kaksi hirmuisen kovaa joukkuetta taas vastakkain kuten eilisessä Saksa-Italia-ottelussakin. Tuota otteluahan ei meinattu saada millään loppumaan, kun suuri osa rangaistuspotkuista viuhui ohi tai jäi maalivahdin ulottuville. Lopulta Saksa sai tehtyä sen pakollisen osuman. Ikuisesti historiankirjoissa Saksa on EURO 2016-turnauksessa Italiaa parempi.  Italialle tämä on aika tylyä, koska he pelasivat hienot kisat. Arvelisin, että Ranskan ja Saksan välisestä ottelusta tulee vähintään vähintään yhtä tasainen.

Pariisi on tällä hetkellä se h:lla alkava epämiellyttävä paikka jota usein hoetaan. CNN lähettää suoraa lähtetystä kaupungin keskustasta. Ranskalaiset juhlivat jalkapallovoittoa soittamalla auton torvea kuin puolikahelit pikkupojat ja kun kymmenet tuhannet autot yhtaikaisesti näin tekevät lopputulos on vähintään mainitsemani.
---
Vointi oli sellainen keskihyvä tänään. Huomenna ruokakunta pienenee tilapäisesti yhdellä, kun valtio omiaan kutsuu.
---
Moitin edellisessä kirjoituksessa läppäreitä. Kas kummaa, vanha läppäri on sen jälkeen kuin uudesti syntynyt. Toimintahäiriöistä ei tietoakaan.


lauantai 2. heinäkuuta 2016

Kisaspekulaatiota

Läppärien elämänkaari näyttää lyhenevän jatkuvasti. Goldfishin paluu oli jo eilen lähellä, muttei vielä aivan onnistunut. Kultakala on ollut vähän henkitoreissaan tai läppäri nyt ainakin. Onkin jo toinen kone peräkkäin, jonka ikä jää alle kolmen vuoden.

Tämän tekstin kirjoittamisessa avuksi on tullut Helsingin yliopisto, jonka juuri pakasta vedettyä konetta saan kokeilla. Uuden koneen käyttöjärjestelmänä on Windows 7, josta aikoinaan ainakin itse pidin. Se, miten hankalalta ja vanhanaikaiselta se nyt tuntuu, on yllättävää. Älypuhelinten käyttöjärjestelmien valtava kehitys viimeisen viiden vuoden aikana on muuttanut odotuksia käyttökokemuksista myös PC-puolella. Androidit ovat antaneet kovan haasteen.

EM-kisat ovat lämmenneet täyteen kuumuuteensa. Pari tosi isoa yllätystä on jo  nähty pudotuspeleissä. Harva osasi arvata Walesin ja Islannin menestystä ennakolta. Islannista oli jotakin aavistusta, mutta Wales on minut yllättänyt täysin.

Toinen jännittävä asia on ollut se, että alkulohkojen jälkeen ottelukaavio "vääristyi" siten, että ottelukaavion toinen puoli on huomattavasti toista kovempi. Monien mielestä kisojen moraalinen finaali on tänään, kun Saksa ja Italia kohtaavat. Tänään siis ehtii vielä laittaa kisastudiot kuntoon kodeissa. Sääli, että toinen näistä lähtee kotiin. Pakko myöntää, että olen alkanut ihailla Italian pelitapaa, joka lienee kaikkein kokonaisvaltaisin koko kisoissa. Joukkueena puolustetaan ja tilaisuuden tullessa isketään neulanterävästi vastaan. Tuotahan muutkin tekevät, mutta italialaiset tekevät sen niin taitavasti, että se on taidetta. Samaa voisi varmaankin sanoa myös pelaajien kampauksista. No, tämä oli huono kevennys.

Saksaa ei liioin voi olla ihailematta. Die Mannschaft on kone, joka harvoin yskii. Nykyään pelaajien ja valmentajien liikkumisen myötä peliin on tullut latinojen luovuutta ja monipuolisuutta. Se ei enää ole pelkkä isokoneinen diesel-Mersu, jolla ajaa jumpsutetaan miljoona kilometriä. Nyt on mukana Mersun formula 1-auton rajua tehoa ja voimaa. Siinä ei aivan ehkä ole Ferrarin karismaa ja hohtoa, mutta järjestelmällisyyttä ja kurinalaisuutta löytyy senkin edestä. Veikkaan tasaista ottelua, joka ei ratkea vielä varsinaisella peliajalla. Mersujen kipa-autoja on sanottu hopeanuoliksi. Olisiko siinä pieni enne lopputuloksesta?

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Come back lähestyy

Kone on vielä aika sökö, mutta heinäkuun alusta blogi palaa tauolta.