Pettymyksiä

MM-veikkauksen tilanne
Jalkapallotekstit


Naapurit järjestivät pihajuhlan taloyhtiössä uuden asvaltin kunniaksi. Enää ei piha pölise, mikä on selvästi aihe juhlaan. Mukavaa muutenkin olla tekemisissä naapureiden kanssa.

Päivä on ollut voinniltaan oikein hyvin aamua lukuunottamatta, joka oli harvinaisen takkuinen. Illalla tuli lakeutta auringonlaskuineen nähtyä parhaimmillaan maakuntaretkellä Kauhavalle. Tekee mielelle hyvää nähdä vähän maisemia, oli suorastaan nautinto, hieno fiilis.

Olen pohtinut monta kertaa väitettä "vanhempien tehtävä on tuottaa lapsilleen pettymyksiä." Vanhempana ja kasvattajana sitä luonnollisesti haluaa lapsilleen parasta. Sitä on helposti valmis siloittaamaan tietä ja tekemään toisen puolesta enemmän kuin olisi tarpeen. Ei anneta lasten kantaa vastuuta, vaan ollaan paikkaamassa ja hösäämässä joka asiassa. Tuttavan jääkiekkojoukkueessa oli kerran se tilanne, että harjoituksiin lähtiessä isä huomasi, että lapselta unohtui luistimet. Mitä hän teki? Hän ei puuttunut asiaan, vaan antoi vahingon tapahtua. Jäähallilla poika sitten totesi tilanteen. Luistimia ei ollut, harjoitukset jäivät väliin. Tekikö isä oikein vai väärin salliessaan lapselle pettymyksen? Minusta hän valitsi vaikeaman tien. Hän joutui kuuntelemaan pojan pettynyttä narinaa ja ottamaan kiukun tunnetta vastaan. Minusta isä valitsi kuitenkin oikean tien. Pojalle tuli varmasti selväksi, että hänen tehtävänsä on pitää varusteista huolta. Jatkoa ajatellen pettymys varmasti kasvatti poikaa ja hänen vastuuntuntoaan tavaroistaan.

Jokainen kohtaa pettymyksiä väistämättä. Miten tärkeää onkaan selvitä elämän antamista kolhuista. Muuten asiat saavat vääristyneet mittasuhteet. Teini saattaa saada raivarin aivan olemattomista asioista. Kuinkahan monessa perheessä teinit saavat raivokohtauksen sen johdosta, että illalla wlan menee kiinni. Entäs jos tulee oikeasti isoja pettymyksiä, eikä ole päässyt nuorempana harjoittelemaan pienillä pettymyksillä? Hajoaako pää niin sanotusti?

Varusmiespalvelusta on pidetty miesten kouluna, paikkana jossa pojista tulee miehiä. Onko tämä pelkkä tyhjä myytti? Armeijassa joutuu ensinnäkin alistumaan kuriin ja tekemään vastoin omaa tahtoaan. Sekin on kasvattavaa. Jokainen joutuu myös kokemaan simputusta armeijassa. Olennaista on se, miten asiaan pystyy suhtautumaan ja pääsemään siitä yli. Tietenkään en ihannoi simputusta, päin vastoin. Tarkoitan vain sitä, että väkisin kohdataan tilanteita, joissa koetaan vääryyttä, jotka yksinkertaisesti vain pitää niellä. Pettymyksien harjoitteleminen on hyvin tärkeää jo pienestä lähtien. Vanhempana sopivien pettymysten tuottaminen ei aina ole helppoa.

PS. Itse sain harjoitella pettymysten sietämistä, kun molemmat ottelut menivät mielestäni väärin päin. Eiköhän tämä tästä...

Nopea päivä

Kolmannen kerran kokeilin korvaavaa särkylääkettä, joka olisi edullisempaa. Nyt viimeistään on parempi uskoa, että KELA-korvattavuus ei tee läkkeestä sopivaa. Pitää vain toivoa, että vatsakipu pysyy siedettävänä yön yli. Rehellisesti sanottuna syynä muutokseen oli se, että normaalisti käyttämäni lääke pääsi loppumaan.

Päivä meni taas äkkiä. Kaksi pudotuspeliä tuli katseltua ja järkättyä veikkauskisaa. Lueskeltuakin tuli aika paljon. Niin se vaan meni. Ensi viikolla saatetaan olla jo sädehoidossa tai sytostaattihoidoissa. Tuntuu vielä kaukaiselta.

Veikkauskilpailun tilanne TÄÄLLÄ

Välipäivä.

48 ottelun jälkeen alkusarjan pelit on pelattu. Maailma on kokoontunut Global Villageksi telkkareiden ääreen seuraamaan otteluita afrikkalaisesta savimajasta kiinalaiseen metropoliin. Siinä on riittänyt penkkiurheilijalle harrastusta, kun joinakin iltoina on tullut neljäkin ottelua.

Itse olen lähtenyt siitä, että katson kaikki ottelut, joko livenä tai boksilta. Lisäksi olen yrittänyt lukea joukkueiden ja pelaajien taustoja. Materiaalia on saatavilla todella paljon. Vähän alkoi intensiteetti hiipua katselusta, varsinkin merkityksettömien otteluiden kohdalla. Tämän jälkeen on vain merkityksellisiä otteluita ja otteluita. Monta yllätystä on varmasti vielä tulossa. Marginaalit tulevat olemaan hyvin pieniä. Rangaistuspotkukilpailuilta tuskin vältytään. 48 ottelua on nyt takana ja 16 edessä, joten pitkällä ollaan.

Spekulointi on vaikeaa. Monta suosikkia on laulukuorossa, jos sillä tarkoitetaan yleisön joukkoon siirtymistä. Varsinkin Etelä-Amerikan porukoiden laulu etenkin kansallislaulujen aikana on mahtavaa.

Lepopäivä peleistä konkretisoitui pitkinä päiväunina. Kahdessa jaksossa nukuin yhteensä kuusi tuntia. Nyt yöllä tätä kirjoitettaessa olo on virkeä ja aion lähteä pienelle kävelylle joenrantaan, missä satakielet tapaavat laulaa öisin. Yksin en toki lähde koikkelehtimaan. Olossa ei ole juuri ollut moittimista, mitä nyt vähän unohdin aamulla ottaa lääkkeet. Päivemmällä olo kyllä muistutti asiasta, mutta tasapaino saavutettiin ilman suurempaa dramatiikkaa.

Tulvan jälkeen

MM-veikkaus jatkuu. Käyhän täydentämässä valintasi täällä!

Eilinen lääkäripäivä veti hiljaiseksi. Lääkäriin olen aina pyrkinyt menemään välinpitämättömän pessimistisenä, jottei putoaisi ainakaan kovin korkealta. Sillä asenteella menin lääkäriin nytkin. Totuus ei silti aina ole kovin helppo asia sulatella. Rankinta oli kuulla, että vasen keuhkoni ei hengitä. Kasvainmassa on tukkinut keuhkoportin, jolloin toinen keuhko on jäänyt toimettomaksi. Tokihan ihminen pärjää yhdelläkin keuhkolla, mutta ei länässä oleva tyhjä keuhko hyväkään asia ole. Erikoista tässä asiassa on se, että kun hengitän, en kokemusperäisesti mitenkään voi uskoa, että toinen on poissa pelistä. Sitä ei yksinkertaisesti tunne eikä huomaa millään lailla.

Eilen sain olla rauhassa ajatusteni kanssa ja vain kuunnella tunnevirtaa. En halunnut ottanut vastaan vieraita ollenkaan, pelkästään kuunnella ulkoista hiljaisuutta ja sisäistä kohinaa. Pohjanmaalla on totuttu tulviin. Yleensä ne etenevät omalla painollaan ja pysyvät uomissaan, niin nytkin. Tunteet ja ajatukset virtasivat kovalla vauhdilla koko illan. Aamulla olo oli jo normaali ja päivemmällä olin ex tempore shoppailemassa ainakin kolme tuntia. Voimia riitti päiväksi ja mieli oli taas aivan normaali.

Hoitoja tai hoitoyrityksiä on tiedossa. Suljen ajatukseni niistä pois. Ostin tänään tablettitietokoneen halpiskorista. Se olikin järeämpi laite kuin arvasin. Sen opettelemisessa riittää puuhaa lähipäivinä.

Stoalainen harjoitus

Stoalaisuudella tarkoitetaan antiikin ajalla syntynyttä merkittävää filosofista koulukuntaa. Sen ytimessä on onnellisuus, jonka avaimina ovat mielentyyneys ja kohtaloonsa tyytyminen. Vankkureihin kytketty koira on onnellisimmillaan seuratessaan kiltisti vankkureita. Vastaan pyristeleminen ei vaikuttaisi myönteisesti sen onnellisuuteen, päinvastoin.  Ihminen on silti sisäisesti vapaa. Olen tänään pohtinut tätä stoalaisuuden olemusta. Toinen on zeniläisyyden ajatus tunteiden vapaasta virrasta ja niiden tarkkailusta ikään kuin ulkopuolelta. En ole surullinen, vaan seuraan miten Goldfish on surullinen.

Sain pikavaroituksella lääkäriajan täksi päiväksi. Eilen soitettiin, että toivomalleni lääkärille saisi ajan täksi aamuksi. Viime viikolla olin tietokonetomografiakuvauksissa keskussairaalassa. Nyt kuvat olivat valmiit. Aineellinen olemukseni oli dokumentoitu. Tiedossa oli se, että tauti etenee. Silti siinä on sulattelemista, kun sen kuulee valkotakkisen suusta. Kuuntelen kuin ulkopuolisena hiljaa tunteiden virtaa, miten se etenee kuin kevättulva joen uomassa. Jäitä ja risuja etenee kovalla kohinalla ja ryskeellä. Kysymyksiä kulkee niiden mukana, enimmäkseen sellaisia joihin on aivan turha odottaa vastausta. Hoitosuunnitelma on vielä epäselvä. Sädehoidon mahdollisuutta tutkitaan. Sytostaatteja ainakin on tarjolla. Tämän verran haluan asiasta sanoa nyt.

Puraisu

Goldfishin jalkapallomietteet TÄÄLTÄ

Suihkussa ollessani tunnustelin olkapäätä, että jäikö puremasta jälkiä. Sitten vasta tajusin, että sehän oli Chiellini, jota puraistiin. Näin sitä eläytyy otteluihin. Kysymyksessä siis tilanne, jossa Uruguay- Japani-pelissä Uruguayn Suarez ilmeisesti puraisi Italian Chielliniä olkapäähän.
---
Oppivelvollisuusiän nostamista koskevaa lakia valmistellaan. Siihen on varattu 15 miljoonaa euroa vuodessa. Rahan riittävyyttä epäillään. Joku päivä sitten laskeskelin uudistuksen hintaa. Kunnat joutuisivat ostamaan opiskelijoille läppäreitä ja laskimia ja kirjoja tietenkin. Pahoin pelkään, että summa on ainakin kolminkertainen. En mitenkään ymmärrä, miten 15 miljoonaa voisi riittää alkuunkaan.
---
AKT aiheuttaa närää lakkoaktiivisuudellaan. Pienimmästäkin kiistasta kasataan lakko, jolla vahingoitetaan työnantajaa hyvinkin raskaasti. Menee sekä rahat että maine. Tämä ei voi olla oikein. Joku kohtuus täytyisi olla tässäkin asiassa. Elämme sopimusyhteiskunnassa, jossa asioista sovitaan. Voimankäytön kynnyksen täytyy olla korkeammalla.

Kahvilla kauniimmin.

 GOLDFISHIN JALKAPALLOJUTUT TÄÄLLÄ

Päivä rytmittyi siten, että alle kolmen tunnin yöunilla sai pärjätä. Mutta ei hätä tämännäköinen ole. Illan neljää jalkapallo-ottelua varten on juotu pannullinen kahvia ja olo virkeä. Tuolla satsilla pitäisi pärjätä senkin takia, että laboratoriokokeita varten täytyy nyt paastota. Olo ollut hyvä tänään pienestä univajeesta huolimatta.

Ensimmäiset ottelut olivat kerrassaan vaisuja tapauksia, mutta myöhäisotteluista on lupa odottaa enemmän. Isäntämaankin pää on vielä periaatteessa pölkyllä. Brasilian putoaminen olisikin melkoinen katastrofi. Tuskin Kamerun sentään niin suurta ihmettä saa aikaan.

Politiikassa tapahtui isoja asioita. Stubb julkisti ministerilistansa. Monille kierrätyksen laajuus tuli yllätyksenä. Stubb haluaa ilmeisesti käyttää hänelle suotuja valtuuksia maksimaalisesti. Siitä voi keskustella, että mitä järkeä on ottaa eduskunnan ulkopuolelta ministereitä. Ilmeisesti halutaan ihmisiä näytille ensi kevään vaaleja varten. Mielenkiintoinen tapaus on  Petteri Orpo. Orporiepu erehtyi kannattamaan Vapaavuorta puoluejohtajavaaleissa. Nyt hänet määrättiin maa- ja metsätalousministeriksi, pystymestsästä tietenkin, mikä vaikuttaa lähinnä pottuilulta. Entinen minusteri, itsekin maanviljelyn asiantuntia, vain siirrettiin pois tieltä. Mitähän Orpo mahtaa tietää maa- ja metsätalousasioista. Ja mitähän maanviljelijät ajattelevat tällaisista valtapoliittisista mänöövereistä. Onko ministerin tehtävä tosiaan niin helppo, että siihen voi hypätä tuosta vai? Harva ammatti niin helppo homma on. En keksi yhtäkään. Tosiasiassa ministeriöiden virkamiehet pitävät uunoja ministereitä pystyssä ja hoitavat hommat. Vahinko tässä on se, että virkamiehet muuttuvat helposti poliittisen vallan käyttäjiksi. Yhdestä asiasta olin kuitenkin iloinen. Paula Risikosta tulee liikenne- kuntaministeri. Toivottavasti sieltä löytyy järkeviä linjauksia. Edellisellä ministerillä oli tapana jyllätä norsuna posliinikaupassa, missä ikinä liikkuikaan. Onneksi tuo kaunis, mutta kankea otus saatiin pysäytettyä ja karkoitettua Eurooppaan ennenkuin peruskoulu tai kuntakartta täysin muuksi muuttuivat.

Kaukosäätimen taikanappi

Goldfishin jalkapallokommentit löytyvät TÄÄLTÄ

Juhannusviikonloppu alkaa olla nautittuna. Rauhallista on ollut, saunottua on tullut paljon. Olokaan ei ollut hullumpi ollenkaan. Kävelylenkit ovat kuitenkin jääneet tekemättä vähän yhteensattumistakin johtuen. Pääsin puhumaan ruotsia tänään ja itsekin yllätyin miten hyvin se sujui.  Nyt tajuankin, mistä se mahdollisesti johtuu. Olen kuunnellut joidenkin pelien selostusta ruotsiksi, mikä on ollut hyvää vaihtelua ja kielikylpyä. Uskallankin kyllä suositella muillekin selostuksen kääntämistä ruotsin kielelle silloin tällöin. Kaukosäätimestä  löytyy äänivalintanappi, jolla kielen saa vaihdettua kätevästi. Ruotsinkielinen selostus tapahtuu hiukan eri mentaliteetilla, kuin näillä Suomen mertarannoilla. Voisi sanoa, että ruotsiksi meno on hiukan viileämpää kuin vaikka Niki Juuselalla tai Tero Karhulla. Onneksi jalkapallosanasto on niin suppea, että kielitaitoon homman ei pitäisi kenelläkään kaatua.
---
Valtteri Bottas nousi palkinkorokkeelle ensimmäistä kertaa urallaan. Kisa käytiin Itävallassa. Lupaava juttu nuorelle kuljettajalle. Auttaa vakiinnuttamaan paikkaa kyseisessä sarjassa. Kimillä sen sijaan ei suju. Sija 10 tallikaverin ollessa viides ei ole kovin vakuuttavaa jälkeä.
---
Mikko Ilonen voitti Euroopan kiertueen kilpailun Irlannissa. Ei tuokaan aivan jokapäiväistä kauraa suomalaispelaajille ole koskaan ollut.

Velanmaksupäivä

Univelkaa tuli maksettua takaisin viiden ja puolen tunnin päiväunilla. Olo ollut sen jälkeen hyvä, puhtia on ollut aika mukavasti.

---

Saksa pelaa Ghanaa vastaan paraikaa. Saksasta kohistaan mielestäni liikaa vaikka omiin suosikkeihin on kuulunut vuodesta 1982, jolloin pelattiin legendaarinen Saksa - Ranska välierä. Sen jälkeen olen aina tuntenut sympatiaa Die Mannschaftia kohtaan. Nyt on yhden ottelun (Portugali) perusteella tehty liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä Saksan voimasta. Helposti unohdetaan, että Portugali pelasi melkein koko ottelun alivoimalla Pepen ulosajon jälkeen. Jalkapallosta kirjoitan enemmän TÄÄLLÄ

---

Kaikessa hiljaisuudessa Lähi-idässä tapahtuu paljon. 200 "laillisesti" kuolemantuomittua muslimiveljeskunnan jäsentä Egyptissä ei kuulosta hyvältä. Koston kierre voi kuka ties jatkua vuosikymmeniä. Irak on erittäin kriittisessä vaiheessa sunnikapinallisten painaessa päälle. Myös Syyrian toivottomuus jatkuu, onneksi sentään kemiallisia aseita on saatu tuhottua. Mutta kurjuus ja sota ovat tulleet jäädäkseen. Tietääköhän kukaan edes ketkä taistelevat hallitusta vastaan.

 Iranissa sentään on myönteisen kehityksen merkkejä ilmassa. Oli kiva nähdä Iranin pelaavan MM-kisoissa uskottavaa jalkapalloa. Iranin pappispresidentti esiintyi rennosti twitterissä MM-kisoja katsoen. Tämä kuulostaa jättiaskeleelta eteenpäin, kun muistetaan miten nurkkaan Iran on aiemmin itsensä asemoitunut poliittisella maailmankartalla. Jalkapallo yhdistää erilaisia ihmisiä ja kansoja.

---

Juhannus on ollut viilein yli  kolmeenkymmeneen vuoteen. Kymmenen asteen yläpuolella ei mittari hehkunut koko päivänä. Asiassa on sekin hyvä puoli on, että kylmä sää säästi monen ihmisen hengen tänään. Vasta kolmesta kuolleesta kerrottu tähän mennessä, hukkuneista ei  lainkaan. Viileä sää on rauhoittanut juhannusjuhlinnan ylilyöntejä.

Juhannusaatto

Ääni on parantunut ja nyt alkaa olla sellainen 60 % normaalista. Hiukan olen ollut suhteessa voimiini yliaktiivinen ja iltapäivällä alkoi patterit hiipua. Sopiva tankkaus ja päiväunet kuitenkin palauttivat sydämeen rytmin.

Juhannusaattoa vietetään kotosalla ja FIFA järjestää ohjelman. Maistuuhan se uunimakkarakin kesäyönä.

Päivitys 11.00
Yöllä tuli lähdettyä pienelle provinssiajelulle. Liikenteessä ja muutenkin oli tosi hilajaista. Tulipahan nähtyä yötön yö.  Merkillisintä oli lämpötila, joka laski alle nollan. Lumeton joulu on täällä päin tilastollisesti noin kymmenen vuoden välein, mutta pakkasasteet juhannuksena ovat jotakin aika uutta.

Äänioikeuden osittainen palautus

Jalkapallotekstit täällä

Yllättävintä tässä päivässä oli se, että pari kuukautta kadoksissa olevasta äänestä tuli jotakin takaisin. Ei tällä nyt vielä tangomarkkinoilla kovin hyvin pärjäisi, mutta sellainen 30 % äänestä on käytössä. En tiedä mistä moinen johtuu, olisiko sillä vaikutusta että eilen jumppasin ja hieroin särkevää kaulaa, joka oli yöllä kipeytynyt. Olisihan se mahtavaa seistä juhannusyönä pihassa ja mylvien laulaa hopeista kuuta. Ei sentään.  Päivä on ollut aktiivinen aamusta lähtien. Kolmen tunnin yöunen jälkeen freesinä kuvauksin ja shoppailemaan. Yritin etsiä taustamateriaalia joukkueisiin liittyen. Paljon on materiaalia myytävänä varsinkin englanniksi, mutta laatu on tosi  kirjavaa. Osa on lasten kuvakirjan tasoa, jossa kerrotaan jotakin viihteellistä tähtipelaajista. Yhteistä on vain se, että Neymarilla myydään kaikkia lehtiä tasapuolisesti. Paljon tehdään rahaa pelaajan kasvoilla. Paita maksaa vitosen, mutta kun siihen painetaan kymppi numeroksi, niin hinta on kaksikymmenkertainen. Markkinataloudessa kysyntä määrää hinnan. Ymmärrän hyvin, että Neymarkin ansaitsee tuosta virrasta osansa.

Nyt illalla kisakatsomossa tulee hereillä pysyminen ottamaan tiukille. Uruguayn ja Englannin välistä ottelua ei ainakaan malta missata. Molemmilla pakkovoiton paikka.

Minihallituusneuvottelut on saatu päätökseen. Kaikki tulevat tapansa mukaan erittäin tyytyväisinä ulos neuvottelupöydästä ja, jos vanhat merkit pitävät paikkansa, parin päivän  päästä Sipilä kertoo, mitä on päätetty.

---
Espanja sai tänään uuden kuninkaan. Jalkapallossa kurssi ei ole korkea eilisen putoamisen jällkeen. Jopa Seinäjoen Jalkapallokerho ilmoitti tänään purkaneensa sopimuksensa espanjalaisten kanssa eli kolme pelaajaa lähtettiin kotiin. Virallinen syy oli sopimusrikkomus.

Päivä se tämäkin

Jalkapallojutut löytyvät TÄÄLTÄ

Rankka päivä oli tänään,vaan ei passiivinen. Välillä möröt nousevat haudoistaan örmyilemään. Tänään oli sellainen päivä. Ei ollut mukava huomata kaulallla olevien muutosten muuttanen muotoaan. Äänihän on ollut poissa jo pitkään. Sain ajan kuvauksiin ja sinne saakin mennä huomenna jo klo 8 aamusta. Tuhannen kiireellä sai mennä labraan, koska aina ennen kuvausta tarkistetaan munuaisten kunto.

Päivän kummallisin juttu oli se, että aamulla kuusivuotias oli haettu hoitoon ilman että tiesin asiasta. Luulin hänen nukkuvan, mutta hän olikin jo seitsemän jälkeen soittanut uudella puhelimellaan mummun hakemaan hänet eikä ollut iskää malttanut herättää. Minä ihmettelin vielä kymmeneltäkin neidin unentarvetta ja yritin olla hiirenhiljaa. Onneksi lähetti minullekin viestin. Noh tästä jutusta seurasi se, että pääsin lähtemään sinne labraan.

Päivän leppoisin hetki  puolestaan oli kahvikupillinen museokahvilan pihassa. Ystävällinen tuttu yrittäjä tuli pitämään seuraa ja tuli kertailtua museon tarinaa, josta minullakin oli jotakin tietoa jota hänellä ei vielä ollut.

Halitukselle pikku vinkkejä

Kansakunta on ollut sydän syrjällään, kun uusi hallitus aloittelee työtään. Asemia haetaan ja etsitään kukkojen nokkimisjärjestystä. Helpoista päätöksistä tehdään turhan vaikeita ja periaatteellisia. Tässä esitetään hallitukselle ehdotus, miten kiista-asiat saadaan nopeasti pakettiin kehyksissä pysyen.

Ratkaisu: perutaan seuraavat huonot uudistukset: kotihoidon tuen uudistus, lapsilisän leikkaus ja oppivelvollisuuden pidentäminen. Näin säästetään pitkä markka menettämättä laatua yhtään. Alla perustelut ja summittaiset laskelmat kustannuksista.

1. Kotihoidon tuki. Palautetaan valinnanvapaus kotihoidon tukeen. Isä tai äiti saa valintansa mukaan käyttää koko tukikauden, jolloin yhteiskunnan järjestämät palvelut kuormittuvat vähemmän. Kaavaillussa uudistuksessa tuki täytyisi jakaa molempien kesken, jolloin äideiltä riistetään oikeus jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan tietyn ajan jälkeen. Yksi kunnallinen päivähoitopaikka maksaa vähintään 1000 eur kuukaudessa. Kotihoidon tuki ensimmäisestä lapsesta on 341 euroa kuukaudessa, seuraavista 102 euroa. Yli kolmevuotiaista tuki on 65 euroa kuukaudessa. Esimerkkinä voisi olla kolmilapsinen perhe, jossa lapset 1-,3- ja 5-vuotiaita. Kotihoidon tukea heille pitäisi maksaa reilut 500 euroa kuukaudessa. Jos lapset viedään hoitoon, yhteiskunnan kustannus on hoitopaikasta riippuen vähintään 3-4000 euroa kuukaudessa. Kunnille tämä olisi valtava kustannus. Esimerkkiperheen kohdalla karkeasti ottaen noin 3000 euroa. Perumalla edellä esitetty "rakenneuudistus" saataisiin aikaan melkoinen säästö ja lisättäisiin äitien mahdollisuutta olla kotona lasten kanssa.

2. Oppivelvollisuusiän nostaminen. Tämä on SDP:n lempilapsi. Taustalla on huoli syrjäytyvistä nuorista, mikä on aivan oikea huolenaihe. Syrjäytyvä nuori on erittäin kallis yhteiskunnalle elämänkaarensa aikana. Tänä keväänä oli 1300 peruskoulun päättävää, jotka eivät hakeneet opiskelupaikkaa eli parista prosentista on kysymys ikäluokkatasolla.  On selvää, että nämä nuoret pitäisi pitää koulunpenkillä, vaikkapa kymppiluokalla vahvistamassa taitojaan. Jossain määrin kunnat ovat kuitenkin ovat olleet haluttomia perustamaan kymppiluokkia. Kymppiluokkaopiskelijan hinnaksi arvioin varovasti 5000 euroa. Laitetaan laskelmassa 1000 opiskelijaa kymppiluokalle, jolloin hinnaksi tulee varovasti arvioituna 5 milj. euroa.

Kustannuksiin oppivelvollisuusiän korottaminen vaikuttaisi muutenkin. Yhteiskunnan tulisi järjestää opiskelumateriaali oppivelvollisuuden pidentyessä. Lukioon meneville pitäisi hankkia oppikirjat ja mm. laskin. Kirjat maksavat noin 600 euroa vuodessa ja graafinen laskin maksaa pari sataa. Kunnalle yhden lukiolaisen ensimmäinen vuosi maksaisi noin 800 euroa enemmän. Uusia lukiolaisia on vuodessa noin 35000 joten pelkästään oppimateriaaliin yhteiskunta saisi panostaa lähes 30 miljoonaa euroa. Kunta ostaisi kirjat ja laskimet kolmelle lukiolaisille, mistä kirjakauppiaat ainakin olisivat mielissään. Nykytilanteessa kirjat kierrätettäisiin perheen sisällä luontevasti. Jokaiselle ei tarvitse ostaa kaikkia omia kirjoja. Ammattikoulun materiaalikuluista ei ole tietoa, mutta voisi kuvitella niiden olevan hieman vähemmän kuin lukiossa. Arvioin ammattikoululaisten kustannukseksi 15 miljoonaa euroa.

Loppusummana olisi näin 5+45 milj. euroa. Hallitus oli varannut tarkoitukseen 10-15 miljoonaa, mikä näyttäytyy täysin vääränä suuruusluokkana. Idea on hyvä, mutta kovin kallis. Kunnilla täytyisi olla muita keinoja potkia koulupudokkaita liikkeelle, kuin ilmaisia kirjoja ja laskimia jakamalla. Paremminkin pitäisi panostaa sosiaalitoimeen ja panostaa enemmän etsivään nuorisotyöhön ja yläasteen opinto-ohjaukseen. Tärkeää olisi säilyttää yhteys näihin reiluun tuhanteen nuoreen, jotka jättäytyvät koulutuksen ulkopuolelle. Sitten kannattaisi panostaa niihin opiskelijoihin, jotka keskeyttävät koulutuksensa. Lukiolaisista 3,5 % keskeyttää ja ammattikoululaisista 8,7 %. Ammattikorkekoulussa prosentti on 8,5 ja korkeakouluissa 6,4 %. Näillä ihmisillä todennäköisesti on erilaisia ongelmia elämässään, joihin yhteiskunta voisi antaa tehokasta tukea. Mieluummin panokset näihin kuin kirjoihin ja laskimiin.

3. Lapsilisät. Ratkaisu näihin kiistakysymyksiin löytyy helposti tervettä järkeä käyttäen. Jättämällä nämä kaksi edellä kuvattuja tehottomia uudistuksia pois, lapsilisää voitaisiin vaikka korottaa ja silti alitettaisiin kehys.
---
Vuorokausirytmi hengittää jalkapalloa. Viime yönä tuli pidempi unijakso nukuttua, joten vire aivan hyvä. Aika tyytyväinen saa olla päivään, koska ongelmia ei ollut. Erikoisuutena päivässä oli se että aamulla satoi lunta monessa paikassa. Kilpisjärvellä oli pakkasta 6,2 astetta, mikä hipoi juhannusviikon ennätystä. Viileä sää sopii itselle oikein hyvin. Kylmyyteen on helpompi sopeutua kuin kuumuuteen.

* päivitys 18.6. klo 10.10
Ilkka-lehdessä oli tänään esitetty toisenlaisia lukemia opintojen jatkumisesta peruskoulun jälkeen. Blogitekstissä yllä esiintyvä tieto (1300 opiskelijaa ilman koulutuspaikkaa) on vuodelta 2013. Lähteenä on Iltalehti, joka lainaa Helsingin sanomia. Tänään Ilkka esittää lukemia niistä peruskoulun päättävistä, jotka "heti" eivät jatka tutkintotavoitteisiin opintoihin. Maakunnallisessa vertailussa luku on pienin, 4,9 %, Etelä-Pohjanmaalla ja suurin Pohjois-Pohjanmaalla 10,6 %. Jutun mukaan Oulun seudulla lukiopaikkoja riittää, mutta ammattikoulupaikoista on puutetta. Yhtä amispaikkaa kohden on ollut keskimäärin kaksi hakijaa. Näissä lukemissa ei siis näy kymppiluokat eikä niin sanotut ammattistarttipaikat**. Todellisuudessa lukemat ovat siis pienempiä.  Lisäksi kesällä on jaossa yhteishaussa vapaaksi jääviä paikkoja, joten aivan koko totuus näissä luvuissa ei (onneksi) ole.

**Ammattistartti on siirtymävaihe, joka on tarkoitettu niille nuorille, jotka ovat ilman opiskelupaikkaa peruskoulun jälkeen. Se sisältää mm. työelämään tutustumista ja opinto-ohjausta.

Ruusuja Yleisradiolle

Kommentit MM-otteluihin löytyvät täältä!

Päivän mukava uutinen oli Michael Schumacher herääminen koomasta sopivasti Saksan avauspeliin. Koskaan ei kannata luovuttaa, toivottavasti kuntoutuminen jatkuu ja formulakuski palautuu normaaliin elämään kykeneväksi.
---
Yle toteuttaa MM-lähetykset tyylikkääsi. Studio-osuuksissa on väkeä aiempaa enemmän. Eivätkä ole ainaisen samat Martti Kuusela ja Juha Reini, jotka kommentoivat ministadionin äärellä kunnes aika loppuu kesken. Nyt on mukana uusia mielenkiintoisia nimiä. Antti Pohja vanhana pelaajana osaa avata tilanteita hyvin. Litmanen on sellainen asiantuntija, että hänen puhuessaan useimmat jalkapalloihmiset ovat hiirenhiljaa ja kuuntelevat tarkalla korvalla. Siellä on myös hyviä parivaljakoita, Litmanen ja Väyrynen toimivat upeasti yhdessä. Nurmelalla meinaa välillä mennä tyhjän nauramiseksi, mitä ei ole aina kiva kuunnella. Asiatuulella hänkin on mainio taustoittaja kuten sympaattinen Veli Lampikin. Valmentajille nämä studiokeskustelut ovat valmentajakoulutusta parhaimmillaan. Tietenkin riippuu ottelusta ja on siellä sellainenkin asiantuntija ollut, joka ei erota sanoja traaginen ja dramaattinen toisistaan.

Sekin on mukava asia, että kommentaattorit ovat mukana selostuskopissa. Näin saadaan asiantuntijoita hyödynnettyä paremmin. Selostajat harvoin ovat mitään lajin erikoisasiantuntijoita. Tässä yhteydessä tekee erityisesti mieli mainita Tero Karhu, joka on itse ollut pitkän linjan liigapelaaja. Se kuuluu selostuksissa. Paitsi, että hän on asiantunteva, hänellä on mukavan pirteä selostustyyli otteluissa. Pientä ärrävikaa en enää edes huomaa.
---
Tampere haluaa ratikan. Tuo kuulostaa mahtavalta luottamukselta tulevaisuuteen. Onhan ratikkakaupunki aivan eri sarjassa eurooppalaisena keskuksena. Kysymyksessä on jättihanke, 24 km pitkä raitiotie Hervannasta Lentävänniemeen, joka maksaa 320 miljoonaa. Hämeentie muuttuisi autottomaksi. Nykyinen bussikaaos helpottaisi ja ovathan ratikat mukulakiviä pitkin rämisteleviin busseihin verrattuna miellyttävämpiä. Toivottavasti hanke voidaan toteuttaa.
---
Kataisen hallitus, lähihistorian huonoin, jätti eronpyyntönsä tänään. Eivätkä ole odotukset korkeat seuraavankaan kohdalla. Kokoomus ja SDP näyttävvät olevan kaikista asioista eri mieltä, jolloin päätöksistä tulee vaikeita. Ei helpota, jos Stubb vie Kokoomusta pari askelta oikealle ja Rinne SDP:tä pari askelta vasemmalle. Erimielisyydet senkun syvenevät eikä päätöksiä saada aikaa ja jos saadaan ne ovat huonoja ja niihin pitää palata uudestaan. "Jokainen saa mitä kukaan ei halua", totesi Soini tänään.
---
Vuorokausirytmi on muuttunut. Viime aikoina yhtäjaksoinen uni on ollut pisimmillään noin kolme tuntia. Näitä on jaksottunut vuorokauteen useampia. Syynä lienevät ainakin myöhäiset tv-ohjelmat. Vointi ei ole mikään kovin vahva ollut tänäänkään, mutta ei ollut myöskään mitään isompia ongelmia. Tasaisen vakaata liitoa on tämä päivä ollut.

Linjapuhe

Uusi puoluejohtaja ja pääministeri piti linjapuheensa tänään omalle väelleen. Monet, minä mukaan lukien, kuuntelivat tarkalla korvalla mitä Alex Stubbilla oli sanottavanaan.

Mukavaa oli se, että hän vaikuttaa aidosti olevan innokas ja tarmokas, energiaa löytyy varmasti. Myös positiivisuus on mukava huomata. Johtajan täytyy olla idealisti ja pikkuisen sinisilmäinen. Kyynisyys ei ole hyvä lähtökohta- Jos se iskee päälle, kannattaa laittaa viestikapula eteenpäin, oma etsikkoaika on sillon takana.

Kyllä minä vakuutuin siitä, että Stubb haluaa parhaansa mukaan innostaa joukkoaan rakentamaan tätä maata. Ideologiselta puolelta löytyi perinteistä talousliberalismia ja Antti Chydeniusta siteerattiin. Oletuksena on se, että ihmisen on luonnostaan aktiivinen ja yritteliäs kun ensin luodaan rakenteet, jossa näitä voi toteuttaa vapaasti eli poistetaan aktiivisuuden esteet. Ihmisestä tulee laiska, jos hän törmää byrokratiaan ja turhiin rajoitteisiin. Tämän ajattelun pohjalta on rakennettu yhdysvaltalainen yövartijayhteiskunta, jossa valtion holhoava ääni on mahdollisimman pieni.

Näin ollen Stubbin puhetta voidaan pitää harvinaisen oikeistolaisena, jos niin halutaan. Stubb ei selvästikään lähde siitä, että yhteiskunnan on tarjottava hyvinvointia ihmiselle, vaan ihmiselle on tarjottava mahdollisuus luoda hyvinvointinsa itse.

Stubb ei puhunut sanaakaan Natosta ja minun puolestani hyvä niin tässä tilanteessa. Kuntauudistukseen hän ei lähde ripustautumaan, vaan on asian kanssa selvästi pragmaattinen. Sekin passaa monille.

Kekkosoopperan viimeinen esitys on tänään Ilmajoen Musiikkijuhlilla. Kekkonen oli aikanaan paljon Stubbia kiistellympi henkilö, mutta nousi melkoiseksi instituutioksi ja merkkipaaluksi Suomen historiassa henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella. Stubb on myös erilainen persoona, kenties hänessä on kykyä nousta historiaan. Ratkaisevaa on se, miten hän pystyy vastaamaan isänmaan kutsuun.
---
Jalkapallokirjoitukset löytyvät linkin takaa kohdasta Goldfishin MM-kirjoitukset. Tähän asti olen menettänyt kisoista vain osan vain - Costa Rica pelistä. Melkoisia kisahelmiä on ollut tarjolla, mutta niistä enemmän tuolla toisella sivulla.
---
Olo on vielä heikko. Suihkureissu on suurin urheilusuoritus mitä tässä voi suunnitella. No kyllä tarkoitus on autoilla Lentosotakouluun vierailulle tänään. Heikosta olosta huolimatta autoilu onnistuu, koska havainnot ja ajattelupuoli toimivat hyvin. Mutta terveenä on vaikea kuvitella, miten kova suoritus on vaikka sängyltä nouseminen. Kilometrin kävely on kevyempi kuin yksi sängyltä nouseminen.

* 2.6. kirjoitin kriittisesti Ottawan sopimuksesta. Tänään Kokoomus ilmoitti olevansa sopimuksesta irtautumisen kannalla. Fiksusti ajateltu. Ei sellaisessa sopimuksessa voi olla mukana, jossa Venäjäkään ei ole. Ja miinat varastossa eivät ole vaaraksi kenellekään. Mutta tarvittaessa ne luovat mahdolliselle maahantunkeilijalle merkittävän pelotteen.

Kokoomus otti riskin

Kokoomus valitsi Stubbin puheenjohtajakseen ja pääministeriksi. Pidin tätä vaihtoehtoa suurimpana riskinä. Suuri riski sisältää aina mahdollisuuden hävitä eniten. Turvallisuushakuinen vältttää isoja riskejä.  Asiaa voidaan katsoa myös toiselta kantilta. Suurella riskillä voi myös voittaa eniten, Stubb voi parhaimmillaan olla onnenpotku Suomelle ja Kokoomukselle. Nyt kun tulos on selvinnyt asia on selvä, pulinat jätetään pois ja katse käännetään uhkista kohti mahdollisuuksia.

Mitä Stubbin valinta tarkoittaa puoluekentässä? Uskon, että selkeä kokoomuslaisuus pitää perinteiset kokoomuslaiset puolellaan, ne sedät ja tädit jotka vappuna kumarassa lapsuttavat kellastuneet ylioppilaslakit päässään katsomaan mantan lakitusta. Tämän ydinjoukon pitäminen tyytyväisenä on elintärkeää puoluejohtajalle. Stubbin nuorekkuus ja tyylikkyys vetoaa myös moniin nuoriin kaupunkilaisiin aikuisiin. Hänen filmitähtimäinen olemus saa jopa uusia ihmisiä kiinnostumaan politiikasta, sellaisia jotka eivät ehkä ole syväanalyyseistä kiinnostuneita, vaan haluavat äänestää coolia tyyppiä. Vasemmisto ja Vihreät ovat profiloituneet nuorisopuolueina viime aikoina. Uskon, että siellä välimaastossa on väkeä, joka pitää Stubbista. Onhan Paavo Arhinmäki aika nukkavieru punanenäinen rahvas samaistuttavaksi kuninkaalliseen Stubbiin verrattuna. Tähän toki vaikuttaa, miten oikeistolaiseksi Stubb profiloituu.

Maakuntien Suomessa tilanne on hiukan toinen. Sipilän Keskusta tulee viemään jonkin verran kannatusta Kokoomukselta. Fiksu ja imagoltaan moitteeton Sipilä edustaa juurevaa yrittäjyyttä ja perinteisitä suomalaista arvomaailmaa eli Sipilä oikeastaan on tässä suhteessa lähempänä perinteistä kokoomuslaisuutta, kuin Stubb itse. Monelle maakuntien ihmiselle on helpompi samaistua näihin arvoihin kuin abstraktiin kansainvälisyyteen ja eurooppalaisuuteen. Arvelen, että pitkällä tähtäimellä  Stubb hieman lihottaa keskustaa.

Perussuomalaisten kannatukseen en osaa tällä valinnalla nähdä suurempaa vaikutusta, mutta demareita tässä mietin. Demareissa on oman puheenjohtajavaalinsa jäljiltä haavat auki ja katkeraa mieltä on paljon. Monet eivät enää demareita äänestä ja puolueessa on tappiohenki päällä, kun taas Kokoomuksessa saa olla voittajan puolella. Tämä tullee hetkellisesti nostamaan Kokoomuksen gallupkannatuksen pilviin. En ihmettelisi, vaikka osa SDP:tä äänestäneistä äänestäisi Kokoomusta protestiksi seuraavissa vaaleissa. Toki paljon ehtii tapahtua ennen sitä.

Stubb astuu uppoavan laivan kapteeniksi. Tarkoitan tällä Suomen hälyttävää taloustilannetta. Hänen on pakko nopeasti saada merkittäviä muutoksia aikaan, nitä muutoksia, joiden toteuttamiseen Katainen oli liian pehmeä, muutoksia jotka tekevät kipeää, mutta pitävät laivan pinnalla.  Hyvinvointivaltiota purettaessa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ei saisi unohtaa, muuten kansa jakautuu pahasti. Haastetta siis riittää. Toivon, että pääministeri saa aiempaa paremman otteen valtiovarainministeristä. Urpilaisella oli ikävä tapa hirttäytyä periaatteisiin, mikä maksoi hänelle ja Suomelle paljon. Eläkeikäkeskustelussa ajauduttiin hedelmättömään ja keinotekoiseen työurien pidentämiskeskusteluun, koska eläkeikiä ei saisi demarien mukaan vain periaattesta nostaa. Luulisi, että kaikki ajattelevat ihmiset ymmärtävät, että eliniän pidentyessä myös eläkeikä nousee. Euroopassa Urpilainen teki itsensä ja Suomen naurunalaiseksi Kreikan velan vakuuskeskusteluissa. Lopulta Urpilainen itse taisi olla ainut joka uskoi Suomen saaneen velkavakuudet. Toivottavasti uusi valtiovarainministeri toimii toisin ja kulkee kiltisti pääministerin talutusnuorassa eikä haraa vastaan kaikessa. Oppositiopolitiikkaa ei saa tuoda hallituksen sisälle.

Stubb on osoittanut olevan aika lörppö suustaan, sammakoita tulla lupsahtelee silloin tällöin. Pääministerinä joutuu pitämään huulet kireänä, yksi väärä sanavalinta tai twiitti voi olla kallis. Kysykää vaikka Ilkka Kanervalta. Sosiaalisesti älykkäänä henkilönä Stubb todennäköisesti tajuaa tämän hyvin. Parhaassa tapauksessa Stubbista miehistyy vahva valtiomies, jonka tähti loistaa Euroopan yllä. Hän on nopea ajattelija, sosiaalisesti taitava, kokenut ja tarmokas. Hänellä on kaikki edellytykset pärjätä. Natoon hänen ei kannattaisi hirttäytyä, se pitää nyt jättää pienemmälle huomiolle ja pitää puhevälit naapuriin hyvässä kunnossa. Venäjän kurssi ei kielimiehenä itseään mainostavalle Stubbille olisi ollenkaan pahitteeksi.
----
FIFA:n MM-kisat ovat alkaneet erittäin vauhdikkaasti. Ensimmäisissä peleissä on ylletty lähes neljän maalin keskiarvoon. Helmenä on van Persien puskimaali Espanjaa vastaan. Kirjoitan jalkapallosta toiseen paikkaan. Otteluanalyysejä on maailma täynnä, joten pyrin ottamaan esille muutaman asian otteluista, joihin oma huomio kiinnittyi. Kommenttilaatikkoon saa halutessaan tuoda omia huomioitaan esille. Mukavaa olisikin nähdä paljon kommentteja siellä. Jalkapalloasiat löytyvät osoitteesta


 FIFA MM-kisat

---
Vointi on ollut aika normaali. Makuulla tai istumassa olen ollut koko päivän. Kohta pitää pakottaa itsensä vaikka autoajelulle, jotta ei täysin jämähtäisi paikalleen. Ensi yönä tulee koko yön katsottavaa. Englannin ja Italian välinen matsi alkaa yhdeltä. Siinä on jälleen tarjolla melkoinen klassikko. Jostain syystä olen Italian puolella, vaikka se on monesti ollut inhokkini.  Ensi yönä tulee myös Jukolan viesti tulee. Viime vuonna katsoin sen aivan kokonaan. Sekin on mahtava tv-tapahtuma GPS-seurannan ansiosta. Maailman huiput edustavat suomalaisia seuroja. Hassua mutta totta.

Omat jäljet pitää siivota

Irakissa tilanne kiristyy. Jyrkän linjan islamistit (ISIS = sunnikapinallisryhmä, jolla yhteyksiä al Quaidaan) etenevät maassa, ja kohta ollaan totaalisessa kaaoksessa ellei mitään tehdä. USA on asian ytimessä. Saddam Husseinin hallinto hajotettiin voimalla vuonna 2003. Alkoi Irakin sota, joka maksoi tähtitieteellisiä summia amerikkalaisille. Yli 4500 kuolinuhria ja 30000 haavoittunutta. Siviilejä ja kapinallisia meni ainakin 100 000. Sitten vetäydyttiin Irakista liian aikaisin.

Omat sotkunsa on siivottava, joten USA saa syyttää sotkusta vain itseään. Afganistanissa on vastaava tilanne, joten USA:lla on vielä paljon työtä edessä. USA:ssa ilmeisesti ajatteltiin, että kaatamalla diktatuurit kasvaa demokratia, kuin kaunis kukkanen, tilalle. Näin ei ole tapahtunut, tilalle on tullut karmeat rikkaruohot, joita kukaan ei hallitse. Myös arabikevään saldo taitaa olla pahasti miinuksella. Ei demokratiaa viedä asein, demokratiaan vaaditaan vuosikymmenien pitkä rauhallinen kasvuprosessi.
---
Kokoomus valitsee uutta puheenjohtajaa. Sääli, että Kataisen lamppu alkoi hiipua pahasti kesken matkan. Hänen johdollaan puolue nousi suurimmaksi ja voitti ties monetko vaalit. Hän antoi erittäin sopivat kasvot Kokoomukselle ja onnistui pitämään kasassa täysin mahdotonta hallituspohjaa kolme vuotta. Lauantaina Kokoomus valitsee uuden johtajan. Ehdokkaina ovat Stubb, Risikko ja Vapaavuori.

Jos minä olisin valitsemassa, antaisin Stubbin lähteä ison äänipottinsa kanssa Eurooppaan. Sinne hän kuuluu. Minussa "naurava puuhevonen" ei herätä tarpeeksi luottamusta, jotta voisin pitää häntä kansakunnan isänä vaikeina aikoina. Hän on erittäin lahjakas ja nopealiikkeinen, mutta minusta hänestä puuttuu vielä sitä diplomaattista rauhallisuutta, mitä esimerkiksi nykyisellä presidentillä on. Stubb vaikuttaa enemmänkin olevan itsekeskeinen keikari, someaddikti, joka twiittailee vaikka vessanpöntöltä kuvia nettiin. On, vaikea kuvitella, että hän olisi kiinnostunut vaikkapa maakuntien ongelmista riittävästi.

Risikko olisi kolmas eteläpohjalaisnainen pääministerinä. Olisihan se komiaa, mutta kaksi edellistä eivät ole olleet menestystarinoita. Lipponen torppasi Jäättenmäen virheestään heti alkuunsa ja Kiviniemi yritti olla cityvihreä, mikä ei tuonut kannatusta omien joukossa.  Risikollakin kyllä, kuten Stubbilla, leikkaa riittävästi, ja hänellä on arvot ja sydän paikallaan. Mutta ei riitä olla hyvä ihminen. En oikein usko, että hän luontevasti profiloituisi Kokoomuksen kasvoiksi, joka voisi voittaa vaaleja. Voisiko  joku kaupunkilaisjuppi äänestää Risikon Kokoomusta? En oikein usko. Naispuoluejohtajat muissa puolueissa ovat tavanneet hävitä vaalit ehkä juuri siitä syystä, että naista ei vielä osata mieltää riittävän karismaattiseksi keulahahmoksi.

Jäljelle jää Vapaavuori. Hän on enemmän oikeistokokoomuslainen kuin Katainen. Hän on selvästi helsinkiläinen profiililtaan. Suomessa ollaan valtavien päätösten edessä, nyt pitää pääministerinä olla kova luu.  Lykätä ei enää voi. Totuus pitäisi myydä kansalle ja pitää kansakunta yhteinäisenä. Asiaa ei helpota kokematon valtiovarainministeririepu, joka näprää lapsilisän seitsemää euroa nyt kun pitäisi vääntää miljardien kanssa hiki hatussa. Pääministerin täytyy nyt olla jämäkkä tai velaksi syöminen jatkuu.  Minun valintani olisi tämän takia Vapaavuori. Saa nähdä, mihin Kokoomus päätyy.
---
Vointi ei ole kovin vahva fyysisesti. Postilaatikolle kävely tai ruuanlaitto, valinta pitää tehdä. Valitsen välttämättömämmän.

Nyt se alkaa

Olen ollut täpinöissäni tänään johtuen alkavista MM-kisoista. Kisaveikkaukset on tehty. 25 kilpailijaa on mukana veikkauksessa. Nyt sitten vaan nauttimaan kisoista. Isännät - eli Brasilia - avaa Kroatiaa vastaan. Kansa huutaa suoraa kurkkua ja samba soi. Veikkaan Brasilialle selvää voittoa. Omat ennakkosuosikit löytyvät seuraavasta joukosta: Brasilia, Espanja, Italia, Argentina, Saksa. Näistä Brasilia on ykkössuosikki.

Brasilia voi olla jopa ylivoimainen kotiturnauksessaan. Heillä oli jo viime vuonna permanentti, jolla pelasivat. Siihen ei ole tullut juurikaan muutoksia. Joukkue koostuu monipuolisista pelaajista, jotka ovat fyysisiä, taitavia ja kotiyleisön edessä motivoituneita. Valmentaja Scolari on valmentanut edellisen mestaruuden Brasilialle vuonna 2002.

Espanja on huikean taitava joukkue edelleen. Pelaa tiki-takaksi kutsuttua lyhytsyöttöpeliä. Osaa voittaa, mutta riittääkö nälkää kaiken menestyksen jälkeen? Espanjalaiset joukkueet veivät eurocupeissa lähes kaiken mahdollisen. Pelaajilla oli siten pitkä kausi rasitteenaan. Ovatko he palautuneet fyysisesti ja henkisesti huippukuntoon? Muut joukkueet ovat ajoittain oppineet tekemään Espanjan pelitavan tehottomaksi. Xavin ja Iniestan täytyy yltää aivan parhaimmilleen illasta toiseen, muuten Espanjan peli jumiutuu jumalallisesta tavalliseksi kuolevaikseksi.

Italia osaa voittaa silloinkin, kun peli ei kulje. Avainpelaajat Pirlo ja Buffon alkavat olla ikämiehiä.

Argentina. Kestääkö joukkueen puolustus? Jos kestää, tulos on loistava. Argentinalla on valtava hyökkäysosasto, joka kestää vertailun ketä tahansa vastaan. Uskon, että nyt on Messin kisat. Maradonakin löi läpi vasta 26-vuotiaana maajoukkueessa.

Saksa on todellinen turnausjoukkue. Kuten Italiakin, osaa voittaa huonompanakin päivänä ja myös rankkareilla. Itse asiassa Saksan peli on harvemmin loistokasta, mutta sieltä ne pinnat tulevat.

Joka kisassa on yllättäjänsä. Näitä voisi olla Sveitsi, Kolumbia, Chile ja Uruguay.


Kisat ovat saaneet paljon kritiikkiä osakseen varsinkin rahankäytön osalta. Kisojen kustannuksiksi on mainittu 8 mrd euroa. 12 stadionia on rakennettu tai uudistettu 64 peliä varten. Puolellakin tuosta olisi mielestäni pärjätty. Esimerkkinä Manauksessa sijaitseva Arena Amazonia. Stadioniin on panostettu 210M eur. Stadionilla pelataan neljä ottelua. Siinä voi jokainen itsekseen mietttiä rahankäytön järkevyyttä köyhyydestä nousevasta valtioista.

---
Vointi vähän raskas ollut tänään, pikkuisen täytyy dropata ylimääräistä.

---
Päivitys 01.00

Brasilia - Kroatia 3-1
11 Marcelo (oma maali)
29 Neymar
71 Neymar (rp.)
90 Oscar


Goldfishin neljä nostoa.

1. Oscar. Keskikenttää dominoiva pelaaja. Syöttää aina eteenpäin, on erittäin aktiivinen ja jaksaa myös puolustaa. Tätä pelaajaa kannattaa seurata.

2. Neymar. Huipputaitava pelaaja ja tähti tähtienkin sarjassa. Liikkui ympäri kenttää vapaassa roolissa. Pitää mies miestä vastaan tilanteessa vastustajaa pilkkanaan. Nyt oli työmäärä kohdillaan ja filmitähden elkeet jääneet taakse

3. Pletikosa. Kroatian maalivahti oli antisankari tänään, hän olisi voinut ottaa kaikki vedot kiinni. Neymarin rankkari oli itse asiassa aika huono veto.

4. Brasilian yhtenäisyys joukkueena. Kollektiivinen puolustaminen toimii aggressiivisesti. Joukkueessa on selvät roolit, jotka tukevat toisiaan ja  pelipaikat vaihtelevat lennossa. Hyvä joukkuehenki huokuu pelaajista, kaveria kannustetaan vaikka lipsahtaisi omaan maaliin. Voisi väittää, että kysymyksessä on nimenomaan joukkue eikä, kuten Brasilia takavuosina, nippu taitavia yksilöitä. Kova on se joukkue, joka Brasilian pudottaa.

Jälkimaku: Mielestäni ottelu oli taidetta, kuten jalkapalloilu parhaimmillaan on. Brasilian peli on tasapainossa. Pelaajien paikat vaihtelevat dynaamisesti ja peli kulkee kuin ajatus. Pidin eteepäin menevästä pelityylistä. Kroatia pelasi tyylikkäästi ja sille tarjottiin parempaakin tulosta, mutta oli kentällä vähän jäljessä. Ymmärrän Kroatian katkeruuden helposta rankkarista. Uskon kuitenkin, että Kroatia tulee etenemään jatkoon, hyvä joukkue. Ottelu oli rehti ja siisti eikä rumia otteita nähty. Tämä oli hyvä avaus kisoille.

Outo lakko

Lakkopäivä ollut tänään Suomen satamissa. Aika rohkeaa toimintaa AKT:lta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Jotkut sanovat sitä välinpitämättömyydeksi. On totta, että nyt erittäin vaikeina aikoina olisi tärkeää, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Varsinkin viennin toimivuus on kohtalonkysymys koko taloudelle. Siksi tällaiset lakot tuntuvat vastuuttomilta, oli syy mikä tahansa. Virallinen syy oli se, että Torniossa oli tilanne päällä. Siellä ei käsitelty venäläisalusta, koska laivalla ei noudatettu työehtosopimusta. Tämän seurauksena varustamon edustaja oli uhkaillut sataman pääluottamusmiestä, josta lakko lähti liikkeelle. Haloo AKT! Miksi ampua itseään jalkaan, jos toinen hoitaa hommansa huonosti? Muuttuikohan tilanne tämän seurauksena paremmaksi kyseisessä varustamossa? Ainakin Suomen maine kärsi ja saatiin aikaan miljoonatappiot.
---
Tänään on tullut nukuttua unirästejä pois. Voinnissa ei mitään erityistä moittimista. Tutkin tänään Play-kauppaa ja ihailin sen runsasta tarjontaa. Tuo etsintä lähti liikkeelle siitä, että televisiossa esiteltiin sovellusta saamen kielen alkeisiin. Sitten alkoi löytyä sovelluksia myös muihin kieliin ja vaikka millä mitalla. Jäin pohtimaan, että olisivatkohan pojat koulussa innokkaampia kielenopiskelijoita, jos oppikirjoista rakennettaisiin kiehtovia tablettisovelluksia. Kielenopiskeluun liittyvä toisto sujuisi mielekkäämmällä tavalla. Niin ainakin uskoisin. Itseäni tällaiset ainakin motivoivat kovasti.
---
SJK on päässyt mukaan veikkausliigatouhuun kauden edetessä oikein toden teolla. 3-1 vierasvoitto Myllykoskelta oli kova suoritus. Putoamispeikko alkaa olla kaukana, joten oma peli varmasti helpottuu tästä. Saa pelata vapautuneemmin omaa peliä.

Tule jo torstai

Tunnelma alkaa tiivistyä. Torstaina se sitten alkaa, jalkapalloilun MM-kisat.  Taso on maailmalla niin hurja, että suosikkeja on vaikka miten paljon.
---
Kammottaa tuo Suomen talous tällä hetkellä. Viiden vuoden aikana valtion velka on kaksinkertaistunut, valtava velkaelvytys on ollut käynnissä. Laiva ajaa täydellä höyryllä kohti kalliota. Seuraukset tulevat olemaan kauheat. Tällaista ei olisi voinut tapahtua Viinasen ja Niinistön valtiovarainministerikautena. Harmi sekin, että nyt uuden valtiovarainministerin huolena tuntuu olevan oman puolueen kannatus enemmän kuin valtion talous. Iiro Viinanen oli aikanaan koko valtakunnan virallinen syntipukki. Onkohan kukaan myöhemmin kiitellyt talouden ryhdin pitämisestä. Valtionvarainministerin pitäisi olla mahdollisimman ikävä saituri. Se olisi koko kansakunnan etu pitkällä tähtäimellä.
---
Yö tuli nukuttua lyhkäisesti. Aivan hyvä päivä ollut.

Ruokolahdella taas leijona? Turvallisuus puheeaiheena

Sain pientä vahvistusta aiemmin täällä blogissa esittämääni arvioon naapurin touhuilusta (3.6.) Ilmatilaloukkaukset eivät olleet sattumaa, vaan ne olivat epäsuoria viestejä Venäjältä. Natoon ei nyt passaa mennä eikä oikein puhuakaan. Nyt näitä viestejä on tullut lisää, juuri ennen ulkoministeritapaamista. Tänään esitettiin sellainenkin väite, että venäläishävittäjä olisi käynyt Juvalla asti pyörähtämässä samana ilmaloukkauspäivänä ja tehnyt totaalista pilkkaa Suomen ilmavalvonnasta ja sen tiedonkulusta. Erittäin kiusallista Suomelle, jos väitteissä on perää. Itse uskon kuitenkin, että kysymys oli tällä kertaa "Ruokolahden leijonasta." Kahden nimettömän henkilön haastattelu ei vielä paljon todista. Tällaiset uutiset uppoavat herkässä tilanteessa.

Ymmärrän tässä Venäjän näkökulmaa. Heille Nato ei ole mikään sivistyneiden valtioiden klubi, vaan pääpaholainen sotilaallisessa mielessä. Heidän Nato-rajansa kaksinkertaistuisi Suomen jäsenyyden myötä. Viesti on käsittääkseni ennen kaikkea Kokoomukselle. Stubb on liian Nato-myönteinen pääministeriksi ainakin Venäjän mielestä. Samalla olen ihaillut presidentti Niinistön uskomatonta verbaliikkaa. Hän asettaa sanansa erittäin harkitusti ja tarkasti. Euroopan yhteisen puolustuksen mukana pitäminen keskustelussa on mielestäni osittain taktikointia Niinistöltä. Näin saadaan huomiota pois Nato-väittelyltä ja vältetään kärjistymistä. Niinistö on muutenkin osoittanut viisasta johtajuutta, juuri sellaista mitä presidentiltä voi odottaa tiukassa tilanteessa.

---

Kolme vuotta sitten lopetin erään lehden tilauksen. Tänään samaa lehteä tarjottiin puhelimitse yhdeksännen kerran. Jokaiselle olen esittänyt pyynnön laittaa merkinnän, ettei enää tuota lehteä minulle tarjota. Totaalisen huonolla menestyksellä.

---

Olo on ollut kohtuullinen, mutta pieniä haasteitakin ollut. On tosi hauskaa nähdä ihmisiä, että vieraammatkin vielä muistavat ja piipahtavat.  Jotkut astuvat yllättäen ovesta sisään. Hyvällä hetkellä yllätyskäynnit ovatkin mukavia. Huonona hetkenä nämä ovat joskus selviytymiskamppailuja, jossa mennään voinnillisesti äärirajoilla. Viiden hengen perheessä elämän on muutenkin hyvin hektistä. Monet taasen ovat syyttä suotta liiankin arkoja ottamaan yhteyttä. Toivomuksena voisi olla se, että ottakaa rohkeasti yhteyttä ja sovitaan tilanteen mukaan tapaaminen. Puhelimeen olen huono vastaamaan, koska pystyn vain kuiskailemaan, mutta viestikanavia on onneksi paljon muitakin.

Megafirman avajaispäivä

Tänään helluntaina juhlittiin maailman suurimman organisaation, kristillisen kirkon syntymää. 33 % maailman väestöstä kuuluu tavalla tai toisella tuohon joukkoon. Puhutaan siis miljardeista. 

Kirkonmenot lähetettiin tänään Kurikasta. Siinä oli perusluterilaisuutta parhaimmillaan. Saarna oli rutikuiva, mutta silti se oli hengellisesti antoisa, ainakin itse koin sen niin. Siinä oli älyllisesti ja kirkkaasti sanottu kaikki olennainen. Mielestäni muuta ei tarvita.

Vai tarvitaanko sittenkin? Seuraavaksi jäin pohtimaan sitä, että miksi luterilaisuudessa papit ovat niin tasapaksuja. Amerikkalaiset herätyskristilliset papit ovat erilaisia, he eivät puhu, vaan suorastaan huutavat ja pauhaavat hirmuisella voimalla. Olisiko tämä toimivampi tapa saada kansa mukaan karkeloihin? Viime vuosikymmeninä suomalaisessa julkisuudessa ei ole ollut kovin näkyviä pappeja, ainakaan papin roolissa. Näkyviä saarnamiehiä ovat olleet sellaiset ei-kirkolliset henkilöt kuten Jari Sarasvuo, Esa Saarinen ja Tommy Hellsten*. He ovat opettaneet kansaa ja luoneet henkistä ilmapiiriä merkittävästi. Toki piispojen kannanotot ovat olleet esillä ja niitä kuunnellaan tarkasti, mutta silloinkin on yleensä kyse enemmän yhteiskunnallisista asioista kuin varsinaisesti kirkon peruskaurasta.

Välillä on tuntunut siltä, että Sarasvuo puhuu hengellisyydestä rohkeammin kuin papit konsanaan. Hän uskaltaa puhua uskosta ja armosta. Meidän luterilaisuuttamme vaivaa joskus se, että uskonnosta ei tohdita puhua ja sitten monesti niin, että jos puhutaan, niin puhutaan väärin, ihmiset karkottavasti. Pitää osata puhua ihmisille heidän omalla kielellään, sillä joka koskettaa heitä. Pitää osata myydä sanomaa, sehän on evankelioinnin idea. Sarasvuolta saa ottaa mallia. Onkohan niin, että luterilaisuus joskus kokee asemansa liian itsestään selväksi. Ajatellaan ettei omia ajatuksia edes tarvitse myydä.

Hengellistä etsintää on ollut aina ja tulee olemaan. Ihminen on isojen kysymysten edessä. Viimeistään viimeinen seinä on sellainen asia, joka pistää isommankin körmyn miettimään elämänsä perustaa. Helposti luullaan, että muilla menee hyvin, mutta vain itsellä on kaikenlaisia kuormia kannettavana. Eihän se niin mene. Ei tarvitse paljon iloista ulkokuorta rapsuttaa, niin itse kultakin alkaa löytyä kipua ja kuormaa kannettavaan. On sairautta, ihmissuhdevaikeuksia, surua, taloudellisia huolia, syyllisyyttä, häpeää jne. Mitä tehdä tämän tunnekuorman kanssa? Potea itsekseen pullon kanssa? Meillä ei valitettavasti ole rippituolia luontevassa käytössä kuten roomalaiskatolisilla. Tarvitaan sellaisia yhteisöjä, jonne ihminen voi mennä omien kysymystensä kanssa ja ennen kaikkea tulla siellä ravituksi. En usko, että siihen tarvitaan narsistipappeja, laihdutusvalmentajia tai psykologeja, vaan rohkeita ja ennen kaikkea viisaita sananjulistajia, jotka osaavat vastata hengelliseen janoon. Tuote on erittäin hyvä, mutta se tarvitsee hyviä myyjiä. Toki personal trainerillekin kannattaa mennä elämäänsä käsittelemään, mutta ei siellä vakaumukseen liittyviä kysymyksiä välttämättä pääse ratkomaan.  

Tänään vihittiin entinen oppilaani papiksi Espoon tuomiokirkossa. Taitaa olla toinen laatuaan.  Hän lähtee nyt myymään hyvää sanomaa nuoren miehen innolla, rohkeasti ja taitavasti. Niin toivon ja uskon. Työmaata riittää ja koko persoonansa saa laittaa likoon. Mutta myyjän onneksi tuote on hyvä. Maailman suurin organisaatio on häntä Korkeimman kanssa tukemassa työssään. Aamen.

---

Vointi ollut hyvä tänään. Olin haravoimassa ruohoa, mikä oli tavattoman kivaa ja poikkeuksellista. Yleensä se olisi aivan liian raskasta toimintaa meikäläiselle, joten tämä kertoo jotain päivän kunnosta. Ja taas mietin miten äkkiä tämäkin päivä johonkin meni. Kesä vaan valuu käsistä. 

*Tarkkaan ottaen Hellsten on myös pappi, mutta hän ei esiinny niinkään kirkonmiehenä vaan terapeuttina ja kouluttajana.

Juhlat paketissa

Juhlaviikko perheessä alkaa olla päätöksessään. Vieraita kävi noin 120. Kuusivuotissynttäreitä juhlittiin tänään. Näitä juhlia on odotettu joulusta lähtien. Lukemattomia kertoja on saanut kertoa, montako päivää synttäreihin on. Huomennakaan tuskin pudotaan tyhjyyteen, luultavasti alkaa jouluun laskeminen.
---
Latvala....Bottas neljäs...Räikkönen sijalla n aika-ajossa. Ehkä Valtteri saisi jo onnistua kisoissa huomenna.
---
Erittäin aktiivinen päivä ollut tänään. Monenlaista touhua ja tuumailua on riittänyt. Levolle laske krooh....

Hyvien käänteiden päivä

Tänään tuli kuluneeksi 70 vuotta toisen maailmansodan käännekohdasta, Normandian maihinnousun käynnistymisestä. Päivä tunnetaan nimellä D-Day. Pelastakaa sotamies Ryan kertoo karmean realistisesti tästä ratkaisevasta taistelusta. Tänään muistelemaan olivat kokoontuneet "voittajien" eli liittoutuneiden edustajat. Veteraaneja oli mukana pari tuhatta, luultavasti viimeistä kertaa. Aikanaan USA pelasti Euroopan Hitlerin Saksan otteesta. Obama puhui erittäin vaikuttavalla amerikkalaisten sankarihautausmaalla, johon on haudattu 10000 amerikkalaista. Eri osapuolten tappiot kuolleina, kadonneina ja haavoittuneina olivat noin yhteensä 400 000.

Ehkäpä Normandian kallioiden kauhutarinat onnistuivat jotenkin koskettamaan johtajia, sillä tämä päivä oli valtava diplomaattinen menestys, jollaista  eilen ei olisi vielä voinut kuvitella. Putin tapasi Ukrainan nykyjohdon ja keskusteli Obaman kanssa niin pitkään, että muut juhlallisuudet viivästyivät. Eilen he eivät vielä mahtuneet samaan pöytään. Haluan tässä nähdä toivon kipinän Euroopan tilanteen lientymiseksi. Varsinkin taloudellinen keskinäisriippuvuus auttaa näkemään, mikä on järkevää ja mikä ei. Kaikki voittavat tai kaikki häviävät, valitse siitä. Mielestäni Venäjän viesti on niin selkeä, että EU:nkin täytyy se ymmärtää. Viesti on: "Jättäkää Ukraina rauhaan, älkää pyrkikö tekemään mitään erillissopimuksia." Omasta mielestäni viestin voisi myös ymmärtää ja pyrkiä selviämään tilanteesta niin ettei kenenkään tarvitsisi kasvojaan menettää.

---
Ennen EU-vaaleja murehdittiin sitä, minne perussuomalaisten edustajat EU-parlamentissa oikein ryhmittyvät. Pelkona oli radikaalin EU-kriittisyyden tukeminen, mikä olisi näyttänyt tosi pahalta johtuen sen väen kirjavuudesta. Nyt näyttää siltä, että pahin uhkakuva ei toteutunut. Päin vastoin. Soinin puolueen edustajat ovat mukana brittien pääministeripuolueen kanssa samassa ryhmässä, siis aika salonkikelpoisessa joukossa. Tämä oli Soinilta tosi fiksu veto, perussuomalaiset saavat aivan uudenlaisen arvon sekä Euroopassa että Suomessa. He eivät enää leimaudu puoluekartan resupekoiksi.

---
Kimi oli harjoituksissa vihdoin Alonsoa nopeampi. Jokohan lähtisi kulkemaan paremmin? Rallin puolella pyyhkii myös hyvin. Onko Latvala saamassa niin ikään käänteen suorastaan yliluonnolliselta vaikuttaneesta Ogierista.  Latvala suorastaan dominoi rallin alkua, ja nyt on vain syytä pitää auto tiellä. Aiemmin on niin monesti lähtenyt käsistä hyvässä tilanteessa. Nyt on tilaisuus näyttää Ogierille, että Töysän poikaa ei enää volsulla uunoteta.

--
Vaikeampaa sen sijaan on ollut voinnin kanssa. Toimintakyky ei sentään aivan lähellä nollaa ole ollut, mutta ei aivan parastakaan. Hassua, miten heikompi päivä näkyy lihasvoimassa, varsinkin reisissä. Heikkona päivänä voimaa yksinkertaisesti on vähemmän, mikä näkyy vaikkapa tuolilta tai sängyltä noustessa. Auringonpaistetta pää ei tunnu kestävän paljoakaan, hermokipu yrittää piankin tehdä tuloaan. Onneksi on lääkettä ja jo kokemusta sen kivun hoidosta. Illalla saavutettiin tässä asiassa torjuntavoitto.

Valmistautuminen alkoi tänään

Hurja hellepäivä ollut, lähellä kolmeakymppiä on käyty. Jo aamupäivällä kuuma vei mehut ukosta. Voimat menivät vähiin, selvästi alemmaksi kuin edeltävinä päivinä.

Sudokun kanssa kulutin runsaasti aikaa ja sain ensimmäistä kertaa tehtyä molemmat ristikot. Kokemattomalle oli yllättävän työläs rasti. Mukavaa saada huomata kehittyneensä, mutta mietin tuota myös järkevän ajankäytön kannalta. Ehkä aikaansa voisi käyttää paremminkin.

Tänään alkoi valmistautuminen jalkapalloilun MM-kisoihin. Viikon päästä potkaistaan käyntiin merkittävin urheilutapahtuma. Jos Euroviisut ovat eurooppalaisuutta parhaimmmillaan, niin MM-kisat ovat globaalin maailman juhlaa. Ne tarjoavat kuukaudeksi tuoretta puheenaihetta maailman turuille ja toreille. Tuskin kukaan kehuskelee sillä, ettei tiedä kisoista mitään, se olisi liian noloa. Jalkapallo on siitä hieno laji, että jokainen saa täysin vapaasti esiintyä kaikkitietävänä asiantuntijana. Kenenkään mielipiteitä ja mieltymyksiä on vaikea tyhjäksi teilata.

Omalla kohdalla kisavalmistelut alkoi tutustumisella joukkueisiin. Turnauksessa on mukana 32 joukkuetta, mikä tarkoittaa itselle täysin vieraiden joukkueiden mukanaoloa. Ja kyllä tutummissakin joukkueessa tekemistä on.

Potkupalloa

Helleraja meni rikki tänään ja ilmanala oli hiostava. Hyvässä miesseurassa olin katsomassa ensimmäistä kertaa Veikkausliigaa Seinäjoella.Tähän asti kotipelit ovat olleet Vaasassa Hietalahden stadionolla. SJK:ta vastassa oli MyPa Anjalankoskelta valmentajanaan maamme menestynein jalkapallovalmentaja, valmentajavelho Antti Muurinen. Ottelu päättyi Mursun pettymykseksi 1-0 melkoisen jännittävien vaiheiden jälkeen. Maaleja olisi voinut tulla paljon enemmänkin, tilanteita riitti molemmissa päissä. Seinäjoen maalivahti Aksalu otti pari haamukoppia ja oli siten ratkaiseva pelaaja. Seinäjoen rankkari syntyi erikoisesti tilanteesta, jossa MyPa puolustaja kurotti kädellä palloa täysin vaarattomassa tilanteessa. Tuollaista käsivirhettä tuskin kukaan on aiemmin nähnyt. Niin outo virhe, että sitä ei voi epäillä edes vedonlyöntivilpiksi.
 
Syöttöpeli ei tottavie ollut erikoisen laadukasta tänään kummaltakaan joukkueelta. Epäilen että kenttä ei oikein ollut pelattavassa kunnossa. Ero Hietalahden stadionin olosuhteisiin oli aika iso jo silmämääräisesti. Keskuskentän nurmi vaikuttaa lisäksi myös aika pieneltä ja ahtaalta. Toivottavasti uudelle stadionille saadaan aikanaan jalkopalloilulle sopiva alusta.

Sudokussa koin kehittyneeni, kun sain keskivaikean tehtyä. Ehkä alan tajuta pelin luonteesta jotakin.

Vointi on ollut hyvä, missään vaiheessa ei olo hiipunut heikoksi.

Pitääkö Suomen liittyä Natoon?

Autonrenkaan tyhjenemiselle oli selkeä syy. Löytyi naula. Kymmenen minuttia kesti korjaaminen kaikkiaan paikallisella huoltoasemalla. Toivottavasti asia on nyt kunnossa ja ilmat pysyvät sisällä. Vähällä pääsi, itse pelkäsin vannevikaa.

Vointi on omalla mitta-asteikolla hyvä. Yö jäi vähän lyhyeksi, joten hiukan on väsyä jemmassa. Onneksi pystyn ottamaan päiväunet. Varusmies lähetti viestiä sotaharjoituksista. Siellä unet ovat tosi kortilla, kun tehtäviä on melkein vuorokauden ympäri. Hornetit kuitenkin kuulemma harjoittelevat aktiivisesti kuten pitääkin. Tämä on kiva kuulla viime päivien kohujen jälkeen. Nyt mennäänkin jo kohti päivän otsikkoa.  
---
Natosta on toivottu jopa presidentin suulla avointa keskustelua. Moni onkin pyrkinyt muodostamaan kantaa varsin monisäikeisestä asiasta. Itsekin on tullut pohdittua tuota asiaa kevään mittaan, koska Ukrainan kriisi on herätellyt ajattelemaan turvallisuutta. Voimankäytön aika ei olekaan ohi kuten -minä mukaanlukien - moni jo luuli.

Natokysymys on ollut samassa asennossa EU-jäsenyyden alkuajoista lähtien. Suomi ei ole kokenut tarvetta liittyä, muttei myöskään poissulkea mahdollisuutta mennä mukaan. Natolle Suomi varmasti olisi mieluinen kumppani. Tekninen yhteensopivuus on jo olemassa. Suomen panssarit ja torjuntahävittäjät ovat samoja, mitä lännessäkin. Välillä kuiskutellaan, että kulissien takana yhteistyö on arveltua tiiviimpää.

Pääministeri vaihtuu aivan pian. Kärkikandidaatti Alex Stubb on  avoimesti ilmoittanut kannattavansa Nato-jäsenyyttä jopa ilman kansanäänestystä. Hänen mielestään Suomen olisi pitänyt liittyä jo 1995 EU-jäsenyyden myötä. Myös puolustusministeri Haglund näyttää kovasti olevan Nato-miehiä. Kolmas ja tärkein avainhenkilö, presidentti Niinistö, on ollut selvästi varauksellisempi kannanotoissaan.

Nykytilannetta pitää mielestäni katsoa Stubbia laajemmasta näkökulmasta. Suomen geopoliittinen kohtalo on olla idän ja lännen välissä. Näin on ollut 1100-luvulta saakka ristiretkikauden alusta.

Henkisesti olemme aina ankkuroituneet länteen, lähinnä Ruotsin ja Saksan välityksellä. Tämä yhteys ei katkennut autonomiankaan kaudella 1809-1917. Suomi sai pitää uskontonsa, kielensä ja hallintonsa. Sekin pitää muistaa, että tuona aikana tsaarit kehittivät Suomen taloutta ja yhteiskuntaa monella tavalla. Suomi nousi takapajulasta keskiluokkaiseksi eurooppalaiseksi kansakunnaksi. Tämä näkyy konkreettisesti Helsingissä. Senaatintori olisi toisen näköinen ilman tsaarien kädenjälkeä. Henkisesti Suomea ei kuitenkaan venäläistetty.

Tätä taustaa vasten Suomen jäsenyys EU:ssa on aivan luontevaa. Kuulumme eurooppalaiseen perheeseen henkisesti. Olemme lähempänä Saksaa ja Ruotsia kuin Venäjää. Meillä on kehittynyt länsimainen yhteiskunta. Siinä mielessä Nato-jäsenyys olisi luontevaa kuulumista sivistyneeseen perheeseen. Ehkä Stubb ajattelee näin. On aivan realistista ajatella, että Nato pystyisi tarjoamaan turvatakuut Suomelle. Tietääkseni Nato-maata vastaan ei ole koskaan hyökätty.

Suomi käyttää 1,3 % bruttokansantuotteesta eli nois 2,7 mrd sotilaalliseen puolustukseen.  Ilmeisesti puolustusbudjetin tulisi nousta pariin prosenttiin Naton vaatimustason saavuttamiseksi. Taloudellisesti tämä varmasti olisi siedettävissä ja veronmaksajille ymmärrettävästi selitettävissä. Rauha on kuitenkin niin rakas asia, että siitä on varaa maksaa.

Asiassa on myös toinen puoli. Euroopan historiassa Venäjä on aina ollut merkittävä peluri. Välillä se on osoittanut suunnatonta sitkeyttä valloitusyritysten edessä. Tämän ovat Hitler ja Napoleon joutuneet karusti kokemaan. Venäjää ei voi siivota kartalta pois, ja enenevässä määrin se haluaa jälleen olla iso tekijä.

Suomen jäsenyys Natossa ei ole ollenkaan yhdentekevää Venäjälle. Se toisi Naton iholle aivan uudella tavalla. Maaraja Nato-maihin peräti kaksinkertaistuisi. Toisin sanoen, pelkkä jäseneksi liittyminen lisäisi sotilaallista jännitystä alueellamme merkittävästi. Rajan toisella puolella joukot lisääntyisivät. Ydinkärkiä suunnattaisiin kohti kaupunkejamme. Haluammeko sitä?

Mitä velvoitteita Nato toisi mukanaan? Ainakin Norjan ja Tanskan hävittäjät ovat olleet pommikuormien kanssa välillä Balkanilla, välillä Libyassa ja Afganistanissa. Baltian ilmavalvonta olisi helppo siirtää ainakin osittain Suomen vastuulle. Haluammeko tätä? Minä en ainakaan. Parempi, että hoidamme omaa puolustustamme.

Mitä tapahtuisi suomalaisten maanpuolustustahdolle, jos tiedämme että joku muu hoitaa hommat meidän puolestamme? Norjan esimerkki ei ole kovin rohkaiseva. Ikäluokasta käy enää kolmannes armeijan yleisestä asevelvollisuudesta huolimatta. Sotilaallisen uhan koittaessa otetaan puhelu amerikkalaisille, kuten eräs norjalainen ystäväni totesi. Näin varmaan kävisi Suomessakin.

Idänkauppa on suomalaisille tärkeää. Kauppasuhteilla Venäjälle on perinteitä. Olemme oppineet elämään rinnakkain ja yhteisymmärryksessä. Tähän Nato ei toisi mitään hyvää lisää, päin vastoin. Konflikti vaikkapa Syyriassa saattaisi häiritä kahdenvälisiä kauppasuhteitamme Venäjälle, mikäli olisimme Natossa.

Itse olen päätynyt ajattelemaan seuraavasti.  Ukrainan tilanteen perusteella ei  vielä ole syytä juosta suin päin Naton syliin. Parempi on nyt laittaa jäitä hattuun. Suomen tilanne ei ole muuttunut mitenkään. Ei Venäjä ole Suomeen tulossa näillä näkymin. Paljon pitää tapahtua ennen kuin EU-valtioon hyökätään.

Mielestäni oma puolustuskyky on paras lähtökohta, mikäli se vain on mahdollista taloudellisesti. Omasta mielestäni meillä on varaa käyttää 2 % maanpuolustukseen. Toki tämä vaatisi vaikkapa viiden vuoden siirtymäajan.  Kohtuuttomasta jalkaväkimiinasopimuksesta tulisi irrottautua, kuten eilen kirjoitin.  

Ensiluokkaisen tärkeää on myös se, miten hoidamme ulkopolitiikan. Emme ole Venäjän kanssa tasaveroinen keskustelija.  Venäjän väkimäärä on 28 kertainen Suomeen verrattuna. Suhde on sama kuin 3 kiloinen keskustelee 84 kiloisen kanssa. Olisin sillä kannalla, että meidän on syytä huolella harkita, milloin lähdemme pyytämättä neuvomaan venäläisiä. Tuskin he meidän ohjeitamme juuri tarvitsevat.

Kyseenalainen sopimus

Kesä on tullut takaisin kylmän jakson jälkeen. Päivä meni äkkiä, kuten niillä tapana on. Mukavaa oli päästä käymään kaupungissa pikaisesti.  Auringonpaisteessa lakritsatuutti maistui oikein hyvältä. Kotona voileipä- ja täytekakut alkavat olla syödyn puolella, mikä on oikeastaan oikein hyvä juttu.

Sudokuja yritin maakuntalehdestä tehdä. Helppo onnistui, mutta keskivaikeaan jo tyssäsi. Taidoissa on selvästi parantamisen varaa. Jotkut näyttävät ratkaisevan ne hetkessä. Eniten olen kuitenkin miettinyt Natoa tänään. Palaan siihen lähipäivinä.

Myös Ottawan sopimusta olen pohtinut.  Suomi on pari vuotta sitten liittynyt henkilömiinat kieltävään sopimukseen ja on sitoutunut tuhoamaan henkilömiinat vuoden 2016 loppuun mennessä. Suomalaiset ovat tunnollisina mallioppilaina ilmoittaneet suoriutuvansa urakasta etuajassa, vuoden 2015 loppuun mennessä.

Suomen kaltaiselle vastuulliselle valtiolle, jolla on pitkät maarajat, miinat ovat erittäin tärkeitä puolustuskyvyn kannalta. Suomella on valtavasti rajaa suojeltavana ja miinat ovat erittäin hyvä psykologinen ase. Ne luovat pelotteen ja nostavat kynnystä tulla kutsumattomana alueellemme. Ymmärrän kyllä, että kehitysmaissa miinat ovat aiheuttaneet erittäin paljon harmia siviiliväestölle, koska paikoitellen niitä on maastoon siroteltuna sattumanvaraisesti. Leikkivät lapset ovat saattaneet joutua henkilömiinojen uhreiksi. Tällaista ei tietenkään saa tapahtua. Miinanraivaus puolestaan on työlästä ja vaarallista touhua. Ymmärrän hyvin tarpeen rajoittaa henkilömiinojen olemassaoloa.

Suomen kohdalla tilanne kylmässä pohjolassa on kuitenkin aivan toinen. Miinat ovat rauhan aikana varastossa eivätkä ne aiheuta kenellekään uhkaa. Sodan aikana rakennettavat miinakentät kartoitetaan huolellisesti ja puretaan tilanteen ollessa ohi. Miinoja ei jätetä maastoon. Niitä käytetään niin, että  niiden tuhovoima kohdistuu vain ja ainoastaan viholliseen.

Miinoista luopuminen oli mielestäni iso virhe. Kyse oli entisen presidentin henkilökohtaisesta projektista. Täytyy muistaa, että esimerkiksi Venäjä, USA ja Kiina eivät ole allekirjoittaneet Ottawan sopimusta. Suomen ei olisi missään tapauksessa tullut kirjoitttaa sopimusta ennen Venäjää. Aseistariisunnan tulee olla molemminpuolista. Jos minä saisin päättää, korjaisin virheen heti. Lopettaisin Suomen miinojen tuhoamisen välittömästi. Miksi murentaa tarkoituksella uskottavaa puolustuskykyä? Tässä nimenomaan on kysymys erittäin kustannustehokkaasta puolustusmateriaalista.
---

Vointi on ollut tänään yhä aivan hyvä, melkein yhtä hyvä kuin parina edelttävänä päivänä.

Mihin Hornetteja tarvitaan?

Ylioppilaslääkintämies pudotettiin juhlasta arjen puolelle varsin karusti. Kahdelta päättyi loma ja lähtö Kuopion suuntaan sotaharjoitukseen ilmavoimien kuorma-auton lavalla oli klo 7.00. Sitä ennen oli tietenkin pakattu varusteet, omat ja yhteiset. Selfie tuli matkan varrelta ja voi kyllä kertoa, että se oli ryytyneisyydessäään poikkeuksellisen katu-uskottava. Ainakin armeijan käyneet pystyvät  eläytymään niihin hetkiin, kun ei jaksa eikä huvita. Mutta mikäpä kasvattaa, jos ei tuo.
---
Ostin uudet kesärenkaat autoon noin kuukausi sitten. Yhdessä renkaassa huomattiin pari päivää sitten pientä tyhjenemistä. Yöllisellä maakuntamatkallani olisin mielelläni tarkistanut ilmanpaineet, mutta ei onnistunut. Jopa 24h-asemalla oli ilmaletkut kerätty pois. Mitähän jos tilanne oikeasti olisi päällä ja ilmaa ihan oikeasti tarvitsisi.
---
Viime viikkoisista ilmatilan loukkauksista puhutaan vieläkin. Julkisuuteen annettu kuva oli alun alkaen jo tosi epäselvä. Suomella on ollut se linja, että kaikista alueloukkauksista tiedotetaan julkisuuteen. Niin tälläkin kerralla. Näin toimimalla on saatu kyseiset tilanteet vähenemään huomattavasti. Kansalaisille on annettu kuva, jopa pääministerin suulla, että Suomen reagointivalmius olisi hyvinkin nopea, että "koneet olisivat siivellä alka aikayksikön." Sitten julkisuuteen vuoti tietoja, joiden mukaan koneet eivät olleet lähteneet liikkeelle lainkaan. Ensin tarjottiin selitykseksi, että ylityövapaiden takia ei poikkeuksellisesti ollut valmiutta. Karu tosiasia kuitenkin taitaa olla se, että mitään valmiutta ei ollut tarkoituskaan olla. Kun kolmaskin tilanne tuli saman päivän aikana, noustiin sitten ilmaan ainakin muodon vuoksi. Kyllähän tämä nyt sitten väistämättä herättää sen kysymyksen, että mihinkähän tarkoitukseen niitä Hornetteja on hankittu, jos ei niillä voi rajoja valvoa pienellä varoajalla.
---
Kansainvälinen ilmatila Suomenlahdella on kapea, noin 10 km. Se tarjoaa haasteensa, mutta myös mahdollisuudet testailla Suomen valmiutta seurata ja reagoida erilaisiin tilanteisiin. En usko ongelmiin venäläisten suunnistustaidoissa. Kolmeakymmentä kilometriä he eivät voi erehtyä. Eiväthän he löytäisi edes omia lentokenttiään, jos ratissa olisi tuon verran klappia.  Oma arvaukseni on se, että tämä oli täyin harkittu repliikki Suomen Nato-keskusteluun ja pääministeripeliin. Tuo Nato-asia mietityttää itseä ja varmaan monia muitakin. Voipa olla, että siitä tulee kirjoitetttua jotakin.
---
Vointi on aivan hyvä, mieli samoin. Mitään huomattavaa takapakkia ei ole vielä ainakaan nähtävissä.