48 ottelun jälkeen alkusarjan pelit on pelattu. Maailma on kokoontunut Global Villageksi telkkareiden ääreen seuraamaan otteluita afrikkalaisesta savimajasta kiinalaiseen metropoliin. Siinä on riittänyt penkkiurheilijalle harrastusta, kun joinakin iltoina on tullut neljäkin ottelua.
Itse olen lähtenyt siitä, että katson kaikki ottelut, joko livenä tai boksilta. Lisäksi olen yrittänyt lukea joukkueiden ja pelaajien taustoja. Materiaalia on saatavilla todella paljon. Vähän alkoi intensiteetti hiipua katselusta, varsinkin merkityksettömien otteluiden kohdalla. Tämän jälkeen on vain merkityksellisiä otteluita ja otteluita. Monta yllätystä on varmasti vielä tulossa. Marginaalit tulevat olemaan hyvin pieniä. Rangaistuspotkukilpailuilta tuskin vältytään. 48 ottelua on nyt takana ja 16 edessä, joten pitkällä ollaan.
Spekulointi on vaikeaa. Monta suosikkia on laulukuorossa, jos sillä tarkoitetaan yleisön joukkoon siirtymistä. Varsinkin Etelä-Amerikan porukoiden laulu etenkin kansallislaulujen aikana on mahtavaa.
Lepopäivä peleistä konkretisoitui pitkinä päiväunina. Kahdessa jaksossa nukuin yhteensä kuusi tuntia. Nyt yöllä tätä kirjoitettaessa olo on virkeä ja aion lähteä pienelle kävelylle joenrantaan, missä satakielet tapaavat laulaa öisin. Yksin en toki lähde koikkelehtimaan. Olossa ei ole juuri ollut moittimista, mitä nyt vähän unohdin aamulla ottaa lääkkeet. Päivemmällä olo kyllä muistutti asiasta, mutta tasapaino saavutettiin ilman suurempaa dramatiikkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti