torstai 29. toukokuuta 2014

Opiskelunostalgiaa


Yliopistolta tuli tieto, että perheessämme on uusi teologian ylioppilas ensi lukuvuoden alusta. Asia oli ennakkoon melko varma, mutta virallinen ilmoitus antoi asialle sinetin. Toisenlainekin päätös olisi ollut täysin mahdollinen. Silloin olisikin tullut kiire valmistautua pääsykokeeseen, joka on ensi viikolla.

Esikoisen saa nyt lähettää samoja Helsingin katuja tallaamaan, kuin mitä itse ja moni muu on kulkenut. Muistan hyvin sen sateisen harmaan aamun, kun ensimmäisen kerran lähdimme yliopiston tarjontaan tutustumaan.  Ratikoiden metallinen kalina, kaasuttelevat siniset bussit, kaupungin kiivas rytmi. Ihmiset etenevät kukin sateenvarjoineen määrätietoisesti kuin muurahaiset jonnekin. Silloin tuntui, että olen täysin oikeassa paikassa, tätä haluan lisää. Täällä on kaikki, mitä tarvitsen. Ja kyllä viihdyinkin sekä kaupungissa että opinnoissa. Kertaakaan ei ole tarvinnut ajatella valinneensa väärin edes jälkeenpäin.

Vaikka olen syntynyt Helsingissä ja ensimmäiset vuodet asunut Vantaalla, en enää osaa kaivata Helsinkiin. Kiva siellä on käydä, mutta Etelä-Pohjanmaalla on niin valtavasti enemmän tilaa olla. Siitä olisi vaikea luopua. Täällä ei vaan voi sille mitään, että tuntee omistavansa muka isonkin palan Eurooppaa. Ehkä juuri siitä juontaa pohjalaisten "vaatimattomuus" juurensa. Itsehän olen sukujuuriltani pohjalainen vain puoliksi. Puoliksi olen hämäläinen.

Teologeja on koulutettu Suomessa jo vuodesta 1640, joten perinteikkäälle alalle nuori mies menee. Vanhemmilla ei ollut osaa eikä arpaa koulutuspäätökseen ja hän ihmettelikin tänään ääneen, miten myönteisesti vanhemmat suhtautuvat koulutukseen. Heh. Tällaisina päivinä sitä saa vanhempana olla iloinen ja ylpeä. Olisivathan asiat voineet huonomminkin mennä.
---
Seuraavaksi Kokoomus tarjoaa vaalijännitettävää. Vapaavuori, Risikko ja Stubb kilpailevat puolueen puheenjohtajuudesta ja pääministerin paikasta. Merkittävästä valinnasta on kysymys. A-Studion keskustelussa oli mielenkiintoisesta kuunneella Kokoomuslaisten ajattelua. Minusta näyttää aika tasaveroiselta kolmikolta ja periaatteessa kuka tahansa voisi tulla valituksi. Tietenkin lähes 150 000 ääntä EU-vaaleissa on melkoinen saavutus, jota ei voi ohittaa. Stubbilla on valtava kansansuosio, mutta muillakin kandidaateilla on sanansa sanottavana. Risikko laittaa faktaa terävästi pöytään eikä suostu taipumaan nokkelille pojille.
---
Olen ollut päivänokosia lukuunottamatta ylhäällä koko päivän. Kun nyt vaan malttaisi olla tarpeeksi varovainen ja jättää rehkimiset sikseen. Hiukan nyt illalla silmissä tuntuu valoherkältä kirkkaan päivän jäljiltä. Muuten tänään on ollut hyvää vointia paljon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti