Puhpuh, paljon ehti tapahtua tämän vuoron aikana. Juhlavalmistelut soljuneet aikataulussa eteenpäin kiitos ahkeran emännän ja apujoukkojen. Itselle kävi pieni moka lääkkeiden kanssa, mikä olisi voinut olla vielä suurempikin. Yhden nestemäisen kipulääkkeen kanssa kävi niin, että uusi liuos oli voimakkuudeltaan kymmenkertainen edelliseen verrattuna enkä pannut sitä merkille heti. Niinpä tuli ottaneeksi kolminkertaisen tällin ainetta. Onneksi huomasin siinä vaiheessa, että litku oli paljon vahvempaa. Kipu lähti, mutta tulihan siitä melkoinen pahoinvointi joksikin aikaa.
Tavarasavotassa löysin vanhan kirjeen, jonka olen kirjoittanut armeijasta tyttöystävälle. Käsin silloin kirjoitettiin, kun ei ollut samaan tapaan teknisiä vempeleitä, kuin nyt on. Hauskaa oli havaita, miten siellä on aivan samanlaista narinaa alikessujen tempauksista, joita nykyinenkin varusmies tuo mukanaan kotiin. Jotkut asiat eivät näytä muuttuvan miksikään, mutta aivan selvästi aika kultaa muistot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti