Mestarien liigan ottelussa tuomari vietiin turvamiesten saattamana pukukoppiin puoliajalla. Jäin pohtimaan tuomaritehtävän olemusta. Ensimmäisenä ajatuksena oli, että kuinka joku voi vihata itseään niin paljon, että ryhtyy tuomariksi. Jokaisen ottelun, ellei tilanteen jälkeen tuomari joutuu jonkun vihan kohteeksi.
Tuomarin tehtävä on välttämätön, ei ole pelejä ilman tuomareita. Hänellä on suuri valta tulkita sääntöjä kulloisessakin tilanteessa eli hänen sanansa on laki. Valitusoikeutta tässä tuomioistuimessa ei tunneta.
Tuomarin tehtävä on mielestäni myös kohtuuton. Tarkkakaan ihmissilmä ei voi nähdä kaikkea, mitä kentällä tapahtuu. Tv-katsojat saavat viidestä kulmasta hidastukset, tuomari joutuu tekemään päätöksen silmänräyksessä. Pahimmillaan tuomari ratkaisee virhetulkinnallaan ottelun lopputuloksen ja saa toisen joukkueen raivon niskaansa. Monet tuomarit ovat saaneet uhkauksia ja tarvinneet poliisisaattueita. Tuomarien kunnioittamista täytyisi oppia jo junioreista lähtien vanhempia unohtamatta. Hänkin on ihminen.
Itse olen kerran erehtynyt suostumaan tuomariksi. Kyse oli kahden rippileirin välisestä ottelusta. Olin harjoittelijana ja otin tämän tuomaritehtävän vastaan. Ottelu meni rankkarikisaan
saakka. Toisen leirin rankkarivetäjällä ei ollut vielä lupaa vetää, koska maalivahti ei ollut valmiina. Useista kielloista huolimatta hän lähti vetämään ja tuomarina päädyin hylkäämään vedon. Vielä kaksi päivää ottelun jälkeen lenkkipolulla kohdattaessa toisen leirin isoset kuittailivat ottelusta aika törkeään tapaan. Silloin päätin, että minun ei tarvitse toista kertaa erehtyä tuohon hommaan. Se päätös on pitänyt.
---
Dortmund - Varsova 8-4. Dortmundille viisi maalia vartissa. Mitä ihmettä?
---
Päivän vointi olisi voinut olla paljon parempikin. Illalla lääketasapaino saatiin kuntoon ja vointikin parani selvästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti