Paavi Fransiscus on ollut harvinaisella vierailulla Ruotsissa. Ainoa edeltävä kerta oli 1989, jolloin Johannes Paavali II vieraili myös Suomessa.
Reformaatio tapahtui 1517 ja se on viime yksi vuosituhannen merkkipaaluista. Lutherin käynnistämä liike mursi tuhatvuotisen keskiajan ja käynnisti yli satavuotisen prosessin, jonka tuloksena Eurooppa asettui uuteen asentoon. Syntyi roomalaiskatolinen etelä ja protestanttinen pohjoinen. Tämä asetelma on kestänyt pääpiirteissään tähän saakka. Nyt ajan merkit viittaavat siihen, että seuraava suuri muutos alkaa olla käsillä.
Paavin johtama jumalanpalvelus televisioitiin suorana eri maihin. Espanjankielinen paavi, latinankielellä toimiva kirkko yhdistettynä ruotsiin ja englantiin toivat kielten kakofonian. Onneksi tekstityksiä oli tarjolla. Jumalanpalvelus oli valmisteltu yhdessä ja sen sanamuodot tarkasti mietityt. Korostettiin kirkkoja yhdistäviä, ei erottavia asioita ja tämähän lähtökohdan juuri tulee ollakin.
Erikoinen ja ennenkuulumaton ele oli paavin esittämä kiitos reformaation hyvistä hedelmistä. Ilmeisesti tässä viitattiin kuitenkin katolisen kirkon omaan vastauskonpuhdistukseen 1500-luvulla, joka ryhdisti kirkkoa, ja poisti epäterveitä rönsyjä. Esimerkiksi pappeutta ei voinut enää ostaa rahalla, ja pappien koulutusta tehostettiin muutenkin.
Kirkkojen välillä huokui tänään kunnioitus ja lämpimät välit. Näin ei aina ole ollut. Protestanttien puolella on osattu rakentaa melkoisia uhkakuvia paavin kirkosta. Luther taisteli kieroja koukkunokkapaaveja vastaan ja kyllä vielä omina yliopistoaikoina oli havaittavissa paavilaisuuden pelkoa. Viidenkymmenen vuoden ekumeeninen työ on kiistatta kantanut hyvää hedelmää. Toki kulloisenkin paavin henkilökohtainen panos on tärkeä. Tämä nykyinen, joulukuussa 80-vuotta täyttävä Fransiscus on oma lukunsa, ei mikään elämästä vieraantunut byrokraatti, vaan kuplavokkarilla ajava ihmisläheinen hahmo, jolla on suuri sydän. Hänessä on paljon samaa, kuin Gorbatsovissa, 1980-luvun radikaalissa neuvostojohtajassa.
Rohkeimman tulkinnan mukaan paavi on Kristuksen maanpäällinen sijainen. Luterilaiset eivät tietenkään tällaista tulkintaa hyväksy, mutta ominaisuuksiensa ja toimintansa perusteella nykyinen paavi edustaa varmasti ainakin esimerkillistä Kristuksen seuraajaa.
Roomalaiskatolisia on 1200 miljoonaa. Luterilaisia arvioidaan olevan 60-80 miljoonaa eikä reformoitujenkaan määrä juuri ole sen kummempi. Protestanttisuuden aatehistoriallinen merkitys yhteiskuntien kehityksessä on kuitenkin ollut aivan keskeinen. Parhaiten tämä näkyy Amerikassa. Katoliset Espanja ja Portugali hallitsivat luonnonvaroiltaan upporikkaita Etelä- ja Keski-Amerikkaa. Hyvistä lähtökohdista ei kuitenkaan syntynyt vakaita ja vauraita yhteiskuntia.
Pohjois-Amerikka oli karua uudisraivaajien maata. Kehitys eteni toiseen suuntaan. Protestanttinen työn etiikka johti talousmahdin syntyyn. Kovin kauaa ei ole siitä, kuin USA:n talous oli vielä yli puolet maailmantaloudesta. Ero näkyy Euroopassakin. Rikas protestanttinen Keski- ja Pohjois-Eurooppa erottuu köyhemmästä eteläisestä Euroopasta.Tämä onkin yksi EU;n perusongelma, eritahtiset kansantaloudet.
Protestanttisessa etiikassa työ nostetaan keskiöön. Se on velvollisuus, joka kuuluu jokaiselle. Se on lähimmäisen rakastamista ja siten myös Jumalan palvelemista. Luther ajatteli, että Jumala kutsuu ihmiset virkoihin omille paikoilleen palvelemaan lähimmäisiään - ja siis myös Jumalaa. Virkoja ovat palkkatyötehtävien lisäksi muut kutsumukset kuten äidin ja isän virat.
Tähän vielä lisättiin kalvinismin suunnalla ajatus, jonka mukaan Jumala näyttää taivaaseen pääsevät maallisen menestyksen kautta. Syntyi näyttämisen halu. Kun työn etiikka vähitellen irtosi alkuperäisestä kristillisestä yhteydestä ja kohtuullisuuden ajatuksesta, ei oltu kaukana materialismista, hullusta työnteosta ja uuvuttavasta ahneudesta. Puhutaan amerikkalaisesta unelmasta, jossa omalla työllä ansaitaan menestys ja iso omaisuus. Hollywood on tämän ajattelutavan ruumiillistumia. Pohjalainen versio tästä on erään oppilaani lausuma: "Elämän tarkoitus on hankkia "komia akka, komia taloo ja komia auto."
Ilman reformaatiota nykymaailma olisi hyvin erilainen. Millainen, sitä tuskin kukaan voi tietää, muttasen voi sanoa, että Hollywoodia ei olisi nykymuotoisena olemassa enkä kirjoittaisi piilaaksossa suunnitellulla tietokoneella nettiin blogia. Luultavasti ähisisin metsän suojissa seitsemän veljeksen kanssa leirinuotion lämmössä luku- ja kirjoitustaidottomana pohtien jotakin omasta mielestäni kovin tärkeää asiaa.
---
Vointi oli väsynyt muttei huono.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti