Taas tuli takkiin Suomen urhoollisille huuhkajille. Vuoden harharetki sai päätöksensä, kun Ukrainaa vastaan siirryttiin 4-4-2-systeemiin. Nyt kaikki näkivät, että viiden alakerta on mahdoton Suomen pelaajille. Pelaajat esiintyivät urheasti, ja viisi maalipaikkaa saatiin luotua. Tällä kerralla ei oikein tärpännyt, mutta peli antoi mielestäni lupauksia paremmasta huomisesta. Pitää muistaa, että nytkin 4-5 parasta pelaajaa oli poissa, joten aika kakkosmiehistöllä mentiin. Poissaolijoista Eremenkoa tuskin hetkeen nähdään. sillä sitkeiden huhujen mukaan kahden vuoden doping-panna olisi tulossa hänelle. Venäjän lehdistössä on arveltu kokaiinin käytön olevan käryn syynä. Huono juttu.
---
Isänpäivän aaton kohokohta oli se, kun jälkikasvu oli kokonaisuudessaan huoneessani juttelemassa niitä näitä. Alkaa nimittäin olla harvinaista, että aikuiset lapset ovat kotona yhtaikaa. Muuten päivä oli taas voinniltaan matalaa liitoa, taiteilua lääkkeiden ja läheisten kanssa. Unisuus on ollut huomatta vaa, kuukauden unikeskiarvo on yli 11 tuntia. Ulkona ei ole tullut käytyä ainakaan viikkoon, kun ei ole pystynyt. Ei yksinkertaisesti ole puhtia ja kylmä ilma tuntuu hengityksessä tosi pahalta.
Sokerilakossa olen ollut parisen viikkoa, eli en lisää sokeria mihinkään enkä syö makeita herkkuja. Aika moni tietää, mitä on makeanhimo ja miten vaikea siitä on päästä pois.Vaaditaan melkoinen irtiotto ennen tuloksia. Jossakin vaiheessa kiinnostus makeaa kohtaan lakkaa ja silloin asia tuntuu lopullisesti ratkaistulta, kunnes tulee...kiusaus...ja ennen pitkä lankeemus tulee.
Kaamosmasennus ei ole laittanut pimeää kupuansa pääni päälle, vaikka jonakin päivänä synkkää olikin. Mieli on aivan virkeä ja iloinen vaikka taustalla tietysti on rankempaa tunnekuvastoa. Huolena on tietenkin se, että miten lääkkeet pystyvät hoitamaan oman hommansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti