Tämä päivä oli palautumista eilisestä lääkärikäynnistä ja sen odottamisesta. Ruumiilliset voimat olivat tosi kortilla, sielun palo sen sijaan alkoi palautua vähitellen normaaliksi. Univajetta on hiukan kasaantunut. Illalla on vaikea mennä nukkumaan, kun vointi on silloin kaikkein parhaimmillaan. Aamulla taas ei malta nukkua, kun väki lähtee askareisiinsa. Sitten päivä valkenee eikä unta tule lisääntyvän valon takia. Iltapäivällä on tullut laitettua puhelimen äänettömällle ja otettua vähän paremmat tupluurit. Päivä kerrallaan täytyy nyt vaan porskuttaa ja ottaa vastaan se mitä annetaan. Minkäs sille voi, jos ovat huonot sukset antaneet lainalle. Niillä nyt vaan on lipsuteltava menemään vaikkei se reilua olekaan.
Norjassa riehuu taas suurpalo. Kokonaiset kylät palavat ja leviämisvaara on edelleen olemassa. Merkillistä on se, että keskellä tammikuun talvea tällaiset suurpalot pääsevät vastustamattomasti jylläämään. Kummallista on myös se, miten täysin voimattomia palokunnat ovat tällaisten isompien tilanteiden kanssa.
Juha Sipilä, poliitikkokomeetta, on sairastunut jälleen vakavasti. Keuhkoveritulppa on päässyt uusiutumaan. Ei oikein näytä hyvältä. Joku jo heitti, ettei vaan olisi keuhkosyöpä perussairautena. Toivottavasti ei, ja Sipilä pääsisi antamaan todelliset näyttönsä politiikassa. Hän on tuore kasvo Soinin, Kataisen ja Urpilaisen ollessa syvästi arjen ryvettäminä. Sipilä vaikuttaa tervejärkiseltä miljonääriltä, jolla olisi tuota bisnessajattelua vähän takataskussaan. Sitä juuri tarvittaisiin, kun vastaan tulee hyvinvointiyhteiskunnan purkaminen järkevästi ja oikeudenmukaisesti. Lisäksi tarvitaan henkistä johtajuutta. Tämä nykyinen nuorisoketju ei oikein ole sitä tarjonnut. Kenties Sipilän syvä arvopohja olisi sitä, mitä henkiseltä johtajalta tarvitaan. Toki presidentti on ottanut hänelle kuuluvaa arvojohtajuutta ja se on saanut hyvää vastakaikua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti