Voinnin kanssa on ollut vähän huonoa tuuriakin. Ruokailujen ja lääkkeiden kanssa ei ole varaa töppäillä kovin paljoa. Uuden tasapainon löytyminen vie aina oman aikansa. Tänään meni iltaan asti päästä tasapainoon. Muiden voi joskus olla hyvin vaikea ymmärtää tasapainon herkkyys.
Lukuviikkoa vietetty monissa paikoissa tällä viikolla. Mieleen tulee Eero Huovisen sanat. Piispa Huovinen on todennut ohjeeksi papeille, että pitää lukea paljon. Sama mitä lukee, kunhan lukee paljon. Mitä hyötyä lukemisesta oikein on? Vastauksia on monia ja erilaisilla tasoilla liikkuvia.
Omasta mielestäni parasta lukemisessa on se, että se tuo väljyyttä omaan ajatteluun. Pystyn paremmin ymmärtämään sellaisia asioita, joista minulla ei ole omakohtaista kokemusta, esimerkiksi millaista on johtaa suomalaista teollisuusyritystä. Luettuani Jorma Ollilan kirjan olen saanut eläytyä tuollaiseen rooliin eli minulle on syntynyt sijaiskokemus siitä millaista on voinut olla johtaa kansainvälistyvää yritystä. Mika Waltari kertoi aikanaan uskovansa, että jokainen luettu kirja muuttaa ihmistä.
Tarinoiden kautta opitaan asioita ja kertomukset elävästä elämästä opettavat erityisen hyvin. Ne jäävät parhaiten mieleen. Hyviä tarinoita olen kuullut autokoulunopettajilta, jotka ovat olleet erinomaisia tarinankertojia. Usein niissä on ollut vahva huumorin elementti mukana. Näitä tarinoita olenkin kuullut paljon, koska olen käynyt autokoulun neljä kertaa. Lahjaton yksilö siis. Ehkä, ja sen verran vaati opiskelua päästä bussikuskiksi. Mutta se onkin oma tarinansa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti