maanantai 21. huhtikuuta 2014

Pinguja ja kipuja

Pari kertaa käytiin tänään erittäin kovan kivun alueella. Tuossa  tuskaisessa tilassa oma toimivalta on hirmuisen pieni. Raastavassa hetkessä on kummallisen vaikea uskoa, että kipu koskaan menisi ohitse. Aika tuntuu ikuisuudelta.  Ylivoimaisesti paras lievittäjä noina hetkinä on virtaava vesi, joka laimentaa tuskan aivan toisenlaiseksi. Toki särkylääkkeetkin ovat käytössä, mutta niistä tulee aina jotenkin luonnoton olo.
Asian iloinen kääntöpuoli on se, että kun tuo hankalin hetki on ohi, sitä ajattelee ettei tuommoista tule enää koskaan.
...
Urheilussa kestosuosikkini jyräävät. Livenpool on tosi lähellä mestaruutta, kun kolme ottelua on jäljellä. Ja Tapparalla on yllättäen kolme ottelupalloa kiekossa. Hienoa!
---
Pingviinejä tuli katseltua aamupäivällä telkkarista. Ranskalainen luontofilmi "Pingviinien matka" sai aikanaan Oscarin. Kuningaspingviineillä on tosi paljon inhimillisiä piirteitä, jotka ovat tosi huvittavia. Pingviinien eleet näyttävät hauskoilta, kun ne arvokkaasti keikkuen tarpovat jäällä eteenpäin. Välillä ne köllähtelevät mahalleen jatkaakseen kelkkaillen käsillä meloen. Munien hautominen on hauskan näköistä ja kuoriutunut poikanen suorastaan liikuttavan suloinen.

Kiva, että joku on jaksanut vaivan nähdä. Voi vain kuvitella vaivan määrän saada kasaan tuollainen elokuva. Luontokuvaajan kärsivällisyys täytyy olla aivan huippuluokkaa. Pienessä hetkessä tuskin paljoa saa aikaiseksi. Projektit kestävät vuosia.

Sitä vain ihmettelen, että miten ne pingviinit voivat aina seistä jököttää paikallaan Näyttää siltä, että niillä on kauhean vähän tekemistä ja toimintaa. Ja silloin, kun tapahtuu, ihmetyttää niiden järjestelmällinen yhteistoiminta. Yhteistoiminta on vähintään Latelan tasoa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti