Ehdotus tavaksi jakaa mitalit jatkossa

Taas meni liuta 2008 Pekingin olympiamitaleja uusjakoon, kun painonnoston doping-testit analysoitiin uudestaan. DDR:n aikainen anabolinen steroidi Turinabol on kokenut renessanssin. Viisitoista käryä, joista yksitoista osui mitalistien kohdalle. Tilanne on tosi surullinen varsinkin (mahdollisten) rehellisten kilpailijoiden näkövinkkelistä.

Jotain tarttis tehdä. Äärivaihtoehto olisi luopua kontrollista kokonaan, jolloin jokainen toimisi omalla vastuullaan.  Vakavasti ottaen vaihtoehto on tietenkin täysin kestämätön eettisesti ja terveydellisesti. Ei kukaan vielä lastaan sellaisen lajin pariin vai viekö. Toinen äärivaihtoehto olisi elinikäinen kilpailukikielto. En lähtisi  kuitenkaan sellaista jakamaan, koska se on kohtuuton rangaistus urheilun sääntörikkomuksesta. Siviilielämässä on vaikea keksiä tilannettä, jossa henkilö menettää oikeutensa harjoittaa ammattiaan lopullisesti.

Taloudelliset sanktiot ovat yksi mahdollisuus, joka laittaa ainakin miettimään riskin kannattavuutta. Kuulantyöntäjä Ville Tiisanoja jäi testosteronista kiinni vuonna 2006 ja sai 50000 euron sanktion. Liekö sattumaa, että taso laski monissa muissakin lajeissa sen jälkeen. Eipä montaa ysikymppistä ole nähty sen jälkeen keihäässäkään.

Asiaa pohdittuani päädyin siihen, että dopingia voi hallita vain uskottavalla kontrollilla. Vuosikymmenet on eletty aivan toisenlaisessa tilanteessa. Kiinnijääminen on ollut erittäin sattumanvaraista.  Epo- ja kasvuhormoni ovat olleet testaajien ulottumattomissa. Yllättäen myös mainittu Turinabol, jonka luultiin olleen jo pitkään poissa on näköjään ollut markkinoilla. Venäjä ainakin on testannut kilpailijat etukäteen ennen kisoja ja näin varmistaneet käryiltä välttymisen.

Tilanne on ehkä sittenkin muuttumassa. Näin uskon kaikesta huolimatta. Usain Boltin poistuessa areenoilta uskalletaan tarttua Jamaikan tilanteeseen ja ilmeisesti Keniassakin on jotakin tapahtunut. Menestys ei ole aivaan samanalaista kuin akaisemmin. Wadan on päästävä tekemään työtään kunnolla ja sillä on oltava riittävät resurssit. Se, että Pekingin ja Lontoon näytteistä löytyy yhä käryjä saa monet urheilijat varpailleen. Siellä on monia, jotka pelkäävät mitalinsa puolesta ja hyvä niin!

Mutta tämä mitalien uusjako. Mitäpä jos mitalit jaettaisiin seuraavissa kisoissa vasta jälkikäteen, vaikka vasta neijän vuoden päästä, jonka jälkeen ei olisi mahdollista menettää mitalia.Näin vältyttäisiin jatkuvalta mitalien postittamiselta. Varsinaisessa kilpailussa jaettaisiin vain arvokas diplomi, vähän kuin kultalevy, jonka voisi laittaa seinälle. Sitten seuraavissa kisoissa palattaisiin asiaan lopullisen mitalin muodossa. Seremoniasta voisi rakentaa hyvinkin hienon.

Yhden asian vielä muuttaisin. Kahden vuoden tuomio on liian lyhyt. Riiossa nähtiin urheilijoita, jotka osallistuivat kilpailuihin kahdenkin tuomion rasittamana. Silloin kyllä kärsitään uskottavuusongelmasta. Perustuomio saisi olla vaikka 3 vuotta. Organisaatioiden rankaisu sen sijaan on mielestäni hyvä ajatus, koska muuten vesittyisi holposti koko ajatus reilusta kilpailusta. Sitä taas en ymmärrä, että paralympialaisissa rangaistaan urheilijoita. Venäjän totaalinen sulkemminen niistä kisoista tuskin mahtuu kenenkään oikeustajuun.
---
Voinnista voin sanoa sen verran, että olo on kohtuullisen hyvä. Huomenna on matka Vaasaan. Huoli on melko kova, mutta siihenkin turtuu, koska se on aika turha tunne. Se ei paranna mitään, huonontaa kyllä voi.