Jouluaaaton huuma alkaa olla jo takanapäin. Aatto eteni perinteisin menoin. Rennon aamupäivän aikana tuli saunottua ja kuunneltiin joulurauhan julistus Suomen Turuust. Ennen kolmen kirkkoa hautausmaalla tuhansien kynttilöiden meri valaisi muuten mustaa joulua. Kirkko täyttyi kummasti väestä, nuoristsa ja vanhoista. Meidänkin väkeä oli 11 henkilöä paikalla, joten klaaneittain oltiin liikkeellä. Ja ei-pohjalaisille tiedoksi, että hyvin rauhanomaisissa tunnelmissa. Yhtään ei tapeltu. Kirkon jälkeen oli vapaata jutustelua ja ruokaa. Ruoka oli niin hyvää ettei kyllin kehutuksi saanut. Perinteistä suomalaista jouluruokaa se oli; kinkkua, laatikoita, rosollia ja sen sellaista asiaan kuuluvaa. Poro saattaa olla vähemmän tavallista täällä päin, mutta pohjoisen vieras oli sellaista mukaansa saanut. Viime vuonna jäi poro saamatta jouluksi, tuli myöhässä. Kysyntä on tarjontaa suurempi aika ajoin. Mahtavaa että saa elää yltäkylläisyyden keskelläAikataulu ja että on olemassa niitä, jotka innostuvat valmistamaan ruoan. Ähkyltä vältyttiin ihme kyllä.
Se oli perinteistä poikkeavaa, että luonnonkuusta ei ollut olohuoneessa tämä jouluna. Kuusirituaali on ollut parhaimmillaan silloin kun se haetaan porukalla pikkupakkasessa. Nyt metsä oli niin synkkä ja mörkö tapaus, että muovikuusi sai kelvata. Niin ja tärkein menasi unohtua; joulupukki. Hänkin tuli nähtyä ja se lapsen vilpitön riemu, kun pukki tulee lahjoineen .
---
Tätä on tullut kirjoitettua hiukan nuokkuen. elkkarista tulee matkailuohjelma, jossa kaksi miestä koppimopoilee Suomessa ja yöpyy usein maastossa. Yksi asia asia pistää silmään tai oikestaan korvaan. Ohjelmaan osuneet satunnaiset suomalaiset puhuvat järkyttävän heikkoa englantia. Toki monet ovat sitä ikäluokkaa, joka ei peruskoulusta ole päässyt nauttimaan enkuntunneista. Sarjan parin jakson perusteella en kyllä välttämättä tuohon maahan muuttaisi. Pitäisiköhän esittää Irakissa...huono vitsi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti