Olipas paljon väsyä tänään. Johtuneekohan lääkekuurin alusta vai eilisen tunnekylläisestä päivästä. Ja onhan yöuni ollut aika lyhyttä viime aikoina. Oikein paljon ei jaksanut ryhtyä mihinkään, ei vaan jaksanut.
Telkkaria on tullut töllötettyä. Kansainvälisessä uutistarjonnassa Fergusonin kaupunki Yhdysvaltain Missourissa on ollut näkyvästi esillä. Kansa on raivostunut siitä, että tummaihoisen nuorukaisen ampunutta poliisia kohtaan ei nostettu syytettä. Jopa presidentti on vedonnut kansalaisiinsa rauhanomaisen protestoinnin puolesta. Mellakointi on ollut rajua kaupungin alueella. Kauppaliikkeita on ryöstetty ja poliisiautoja on tuhottu. Vaikka mellakointia ei voi hyväksyä, USA:n viranomaiset saavat varmasti myös vilkaista peiliin. Yllättävän monella amerikoissa vierailleella on kokemuksia ylimmielisistä, jopa ilkeistä viranomasista. Tämä kokemus yhdistettynä yhä herkkään rotukysymykseen on omiaan herättämään varsinkin tummaihoisessa kansanosassa tunteita. Pahoin pelkään, että tämänkertaisista levottomuuksista ei selvitä päivällä eikä parilla.
Sote on saatu valmiiksi, taas kerran, huoh. Jokohan parin päivän päästä taas ollaan ihmettelemässä mitä onkaan päätetty ja vaaditaan päätösten avaamista. Ehkä ei sovi perustuslakiin tai jonkun pirtaan muuten vaan...
Venäläisistä on sanottava, varsinkin naisista, että monet heistä osaavat uskomattoman hyvin Suomen kieltä, toki oman venäläisen aksenttinsa säilyttäen. Tässä on oma koominenkin puolensa "Kuka kutsui Kokanderin"-ohjelman myötä. Sarjan toisessa jaksossa mediapersoona Jenni Kokander vierailee puolivenäläisessä perheessä, jossa rouvalla on tuo hauska venäläinen aksentti. Viihdeohjelma "Putouksessa" samaisen Kokanderin hahmo on sattumoisin venäläinen nainen, jolla on aivan samanlainen aksentti kuin hänen omassa sarjassaan olevalla naisella. Kokanderin oman ohjelman jakso tuli tänään ulos. Putouksen takia se pisti nauramaan niin että meinasin pudota sängyltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti