Vala

Sotilasvala oli päivän suuri teema. Tilaisuuksissa oli haikeutta ja kaihoa mukana, koska 1600-luvulta peräisin oleva traditio päättyi. Ministeri oli paikalla ja media edustettuna. Päivä alkoi kirkkotilaisuuella, jossa sotilasvala vannottiin juhlallisesti.

Sotilasvalan sanamuoto kyllä saattaisi kaivata hiukan päivittämistä. Siinä vannotaan lakisääteisesti "kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä kunnian ja omantunnon edessä" tiettyjä asioita. Mietin, että toteutuuko tässä perustuslaissa säädetty  negatiivinen uskonnonvapaus eli oikeus olla harjoittamatta uskontoa.  Toki tällaista valtioon (ja armeijaan) liittyvää muodollista uskonnollisuutta esiintyy kaikkialla muualla, ei vähiten USA:ssa, jossa presidentti kuvannollisesti on eräänlainen ylipappi. Puheet päättyvät säännöllisesti Jumalan siunauksen toivotukseen ja dollarissa lukee "In God we thrust".

Kirkosta on vielä mainittava se, että laulu raikui mahtavasti. Eikä pelkästään paapat, vaan varusmiehetkin päästelivät täysin palkein.  Ei meidän aikana noin hienosti osattu eikä uskallettu.

Omituista oli lipun kantaminen. Tai enemmänkin se, että joukko-osaston symbolina on hakaristi. Lipussa se esiintyy peräti kolminkertaisena. Silmään se sattuu pahasti. Ilmeisesti lippu katoaa joukko-osaston mukana. Ei haittaa.

Juhlassa nautittiin armeijatyyliin hernekeittoa ja pannaria, nam nam. Ministeri, sotaherrat ja kaupunginjohtaja pitivät omat puheensa. Asiallisia puheita, jossa oli se jäähyväisten haikeus läsnä. Kaupunginjohtajan puhe oli kuitenkin paras sikäli, että hän estottomasti yltyi kehumaan oman kaupunkinsa vahvuuksia. Tämä oli mahtavaa ja yllättävää. Oletushan olisi ollut, että hän olisi voivotellut varuskunnan lakkauttamista ja sitä seuraavaa maailmanloppua. Mutta ei, hän osasi antaa tulevaisuudesta valoisan kuvan. Tällaista asennetta kaivataan lisää näinä vaikeina aikoina.

Itse innostuin kuin pieni lapsi päästessämme kalustoesittelyyn. Sotilaslentäjät esittelivät puolustusvoimien lentokalustoa ja kertoivat lentämisestä, mm. taitotemppujen tekemisestä ja suunnistamisesta. Pääsi koneen ohjaamoon opastetusti katsomaan huippumoderneiksi uudistettuja koneita. Käytin omaan kierrokseeni kaksinkertaisen ajan, koska tällainen tilaisuus ei toistu kovin usein. Lisäksi asiaan kuului taitolentonäytös, joka pilvisessä säässä muodostui yhden koneen kaarteluksi. Vaikuttavat äänet joka tapauksessa. Ja huikean näköistä se on, kun kone lentää "katollaan" matalalla pitkän matkan. Jäisi itseltä tuo temppu tekemättä.
---
Kiekossa Suomi jyräsi Norjan. Vastustajan maalivahdilta tuli aika paljon apuja, mutta Suomen uusi pelityyli ja joukkueen hyvä henki huokuvat hienosti ulospäin.  Pelissä oli erikoista e, että maalivahti Lehtonen sai kaksi syöttöpistettä. Selostajat jopa irvailivat, että Lehtonen voittaa vielä kisojen pistepörssin. Ainakin voitti Selänteen, joka sai vain yhden pinnan ilman yhtäkään torjuntaa.

19-vuotiaan puolustajan Olli Määtän suoritus on loistava. 2 A-maaottelua tehoin 2+2. Tuollaista harvemmin näkee. Tässä joukkueessa on erikoista se, miten nuoret ja vanhat pelaajat arvostavat toisiaan. Vaikka menestystä ei tulisikaan, nuorille pelaajille jää takuuvarmasti paljon oppia takataskuun. Olli Jokisesta olen pitänyt erikoisen paljon. Entisestä kovanaamasta näkyy miten hän nauttii pelistä ja joukkueen mukana olemisesta. Takuulla Erkan ansiota, että hän on mukana. Erkka on erittäin taitava ihmisten kanssa ja lisäksi hyvä lajiosaaja. Toki vasta tappion hetkellä joukkue punnitaan.
---
Vointi riitti oikein hyvin päivän koitoksiin.