maanantai 17. lokakuuta 2016

Turhaa hammastelua

Helpompi aamu oli tänään. Päivän positiivinen yllätys oli se, että sain huollosta uudet kuulokkeet oireilevien tilanne. Junaankin sitten päädyin, eikä ollut kivaa. Kovin ahdasta oli täydessä junassa. Varusmiehiä makasi lattialla pelaamassa kännyköillään.

Viikonlopun aikana koin myötähäpeää maanmiehistämme. Eräskin hiihtäjä on kovasti ollut opettamassa huulirasvan käyttöä. Itse en kehtaisi, varsinkaan jos oma valmentaja olisi juuri vapautunut ennätyksellisestä viidentoista vuoden toimitsijakiellosta. Paras jalkapalloilijamme on kilpailukiellossa dopingepäilyn vuoksi eikä käryhistoriamme mielestäni kestä opettajaksi ryhtymistä, tai ehkä ovat vain pukukoppipuheita. On oltu hirmuisen huolissaan erään urheilijan kilpailukiellosta. En kyllä tajua miksi. Mistä hiihtokisoista pitäisi sulkea pois kauden tässä vaiheessa, kun kisoja ei edes järjestetä? Kyllä totuus selviää tässä asiassa ilman ilkeämielistä ivailuakin. Kuka sanoikaan - When they go low, we go high.

Itse olen pitänyt maantiepyöräilyssä menestymistä varmana merkkinä kehittyneestä doping-kulttuurista. Norjalla on alkanut olla useampiakin menestyjiä tuossa kivikovassa kestävyyslajissa. Olen arvellut kehittyneen veridopingin mahdollisesti olevan olemassa. Toki on totta hiihtäjätyypin muuttuminen luikusta lihaksikkaaksi voimahiihtäjäksi. Voiko siitä suoraan päätellä anabolisten käyttökulttuurin? En olisi ihan niin rohkea, vaikka kysymyksiä herääkin. Lopuksi onnittelut Suomelle. Viikonloppuna tuli ensimmäinen MM-mitali naisten maantiepyöräilyssä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti