Islanti-ottelua on vielä pitänyt purkaa. Miksi Suomi edelleen sulaa lopussa? Tämä on nähty niin monta kertaa. Jopa Saksaa vastaan on johdettu karsintapeliä viimeiselllä minuutilla. Unkari-pelejä ei viitsi edes muistella. Toki tuomarivääryys kirvelee, mutta ennen sitä oli tapahtunut niin paljon sellaisiavirheitä, mitä ei pitäisi tapahtua. Ja kapteeni Moisanderin olisi totuuden nimissä kuulunut saada punainen kortti revittyään tuomaria paidasta. Omissa silmissä Moisander on jo pitkään ollut joukkueen ongelma. Kapteenia on noloa pudottaa joukkueesta, mutta mitäs sitten jos taso ei yksinkertaisesti riitä?
Eremenko on myös pelaaja, joka vaikuttaa heikentävästi joukkueen pelaamiseen. Muut pelaajat pienenevät hänen vierellään. Hän on taidoiltaan ylivoimainen pelaaja, mutta ei paranna joukkuetta siinä määrin kuin voisi, jos ollenkaan.
Hyvää ottelussa oli se, että joukkueen tappeluilme oli moneen vuoteen paras. Jalkapallo on taitoa, taktiikkaa ja tappelua. Viimeksimainitussa jäädään Suomessa usein jälkeen. Täytyy osata pelata rottamaisesti, se kuuluu lajin luonteeseen eikä siinä ole kysymys vahingoittamisesta. Paatelaisen aikana taisteluilmeestä ei paljoakaan ollut tietoa, kun pelaajat miettivät millä kuusen oksalla kunkin piti istua. Peli-ilmeen kehittymisestä Backelle on annettava iso plussa.
Perparim Hetemaj ilahdutti suomalaisia valitsemalla Suomen maajoukkueen. Kiitokset Perpalle! Hän taisteli kovemmin kuin koskaan. Samoin Teemu Pukki on tajunnut tappelun merkityksen. Arajuuri ja Arkivuo olivat mielestäni hyviä. Pitkästä aikaa Suomella on maailmanluokan maalivahti. Lucas pelasi loistavasti, vaikka yksi maali vähän lurpsahti. Sen jälkeen hän kokosi itsensä ja teki useamman haamupelastuksen. Valoisammalta näyttää, vaikka 84 sija kertoo paljon totuudesta. Islannin ranking on Pohjoismaista parhain, 27.
---
Vointi oli aika rasittunut tänään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti