Päivä oli harvinaisen sumuinen. Aamulla oltiin reilusti pakkasella ja nollan tuntumassa meni loppupäiväkin sumun senkun tihetessä. Virtaa oli ukossa vähän, kuten arvata saattoi. Mitään välttämätöntä ei kuitenkaan jäänyt hoitamatta.
Vihdoinkin läppärin akku on saapunut ja muutama päivä testattu. Akun hinta oli 90 euroa, mikä oli mielestäni aika korkea hinta. Harmi on se, että kone ei vieläkään tullut ehjäksi. Sammuilua tapahtuu ajoittain minuutin välein. Välillä pärjätään pidempään.
Viitteet ovat pahasti sen suunt aiset, että kohta kolme vuotta vanha koneeni on jo elämänkaarensa loppupuolella. "Hehkulamppuhuijaus" toimii erityisen hyvin viihde-elektroniikan puolella. Mikä voisi olla vanhanaikaisempaa kuin kaksi vuotta vanha kännykkä? Ihmiset pakotetaan uusimaan laitteensa yhä tiheämmin. Iloisiakin poikkeuksia on. Tänään ihmettelin 23 vuotta vanhoja jääkaappia ja pakastinta, jotka toimivat aina vaan. Kopoti kop.
---
Tuore nobelistimme on tuonnut esiin ajatuksiaan Suomen talouspolitiikasta. Järkeviä ajatuksia, joita muutkin ovat esittäneet. Toivottavasti nobelistin sanojen painoarvo saa myös "vastarintajoukot" miettimään toimintansa järkevyyttä ja kyllä siellä oli evästä hallituksellekin.
Bengt Holmström on tutkinut myös sopimusteoriaa. Sopimus on käsitteenä erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä käsite. Sitä on tullut paljon mietittyä ja puran tässä omia mietteitäni. Holmströmin ajatuksiin en ole vielä tarkemmin perehtynyt.
Mitä sopiminen oikeastaan on? Yksinkertaisimmillaan sopimus vaatii vähintään kaksi osapuolta. Nämä päätyvät yhteisymmärrykseen jostakin asiasta ja sitoutuvat siihen. Esimerkkinä vaihtokauppa. Sovitaan, että toinen antaa kaksi Ladaa ja saa tilalle yhden Fiatin.
Ennen sopimusta täytyy vallita yhteistyöhalu sekä luottamus osapuolten välillä. Kun nämä ovat olemassa neuvotellaan sopimuksen sisällöstä ja mietitään, mihin osapuolet voivat suostua. Kun sopimus on syntynyt, tilanne lukkiutuu. On eettinen kunnia-asia noudattaa sopimuksia ja niiden rikkomista pidetään paheksuttavana. Joskus sopimusrike aiheuttaa sanktioita, seuraamuksia kuten sakon. Joskus sopimus puretaan yhteisymmärryksessä ja tehdään parempi tilalle.
Mikä on sopimusten merkitys? Se on hyvin suuri, koska niiden avulla vältytään jatkuvilta neuvottelutilanteilta. Kaupassa ei tarvitse joka kerta neuvotella maitopurkin hintaa erikseen, vaan kiinteään hintaan asiakas voi tehdä kaupat tai jättää tekemättä. Näin saadaan aikaan ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä. Tiedetään, että marketissa tavara maksaa yhtä paljon naapurin Eerolle kuin itselle.
Isommassa mittakaavassa sopimukset ovat pelisääntöjä, jotka määrittävät yhteiskunnan toimintatavat. Lait ovat sopimuksia, jotka ovat syntyneet demokraattisen päätösprosessin kautta reilun pelin seurauksena. On myös sanattomia sopimuksia, joita tapahtuu arjessa spontaanisti ja nopeasti. Tasa-arvoisessa risteyksessä kuljettajat tekevät salamannopeasti sopimuksen siitä, miten tilanne puretaan turvallisesti.
Sopimus on siis enimmäkseen hyvä asia. Se on demokratian perusta. Se takaa yhteiskunnassa rauhan ja turvallisuuden. Mikä voisi edes olla sopimisen vaihtoehto? Se olisi viidakon laki eli voimankäyttö. Vahvin päättäisi, miten menetellään ja heikot jäisivät jalkoihin. Sopimusyhteiskunnassa vallitsee korkea luottamustaso ihmisten välillä, mikä näkyy hyvinvointina ja turvallisuutena. Kansalaisten ei tarvitse kantaa kadulla asetta, koska voidaan luottaa poliisin huolehtivan turvallisuudesta.
Voiko sopimus olla huono asia? Voi tietenkin, jos sopimus on ehdoiltaan huono. Palkka voi olla kohtuuttoman alhainen. Turhat sopimukset ja normit jäykistävät turhaan systeemejä. Esimerkiksi: Mihin tarvitaan energiatodistus omakotitaloa myydessä, koska se on hankala ja kallis hankkia, mutta sen käytännön vaikutus on olematon? Norminpurkutalkoot ovat välillä tarpeen.
Pelisäännöt myös luovat todellisuutta. Jos oikein arvaan, niin Nobel-saavutukset liittyvät tähän. Rahamaailmassa toimivat ovat lähtökohtaisesti itsekkäitä oman edun tavoittelijoita, mikä on täysin hyväksyttävää, kunhan sääntöjä noudatetaan. Niinpä on erittäin tärkeää, miten sopimukset rakennetaan. Taloudellisia kannustimia voidaan käyttää sitouttajina, mutta ne pitää toteuttaa niin, että ne kannustavat yrityksen edun mukaiseen ponnisteluun pitkällä tähtäimellä eivätkä johda yrityksen kannalta hankaliin pikavoittoihin.
Mitäpä tästä opimme? Mielestäni aika paljon. Jo kasvatuksessa olisi ensiarvoisen tärkeää opettaa reilun sopimisen ja yhteistyön kulttuuria. Kaikkeen ei pitäisi antaa valmista neuvoa, ei myöskään vain antaa kaiken tapahtua "hällä väliä"-tyyliin. Ristiriitatilanteissa olisi tärkeä pitää maltti ja lähteä kuuntelemaan ihmisten toiveita ja tarpeita. Kuulluksi tullut osapuoli on halukkaampi katsomaan asiaa myös toisen näkökulmasta ja näin pyrkimään win-win tilanteisiin. Näin vältyttäisiin viholliskuvilta, joita empaattinen ihminen tarvitee muuttuessaan sotaiseksi ihmiseksi.
Tärkeä sopimustaito on sillanrakentamisen taito. Kun on tapahtunut loukkaus ja välit ovat rikkoutuneet, ollaan hankalassa tilanteessa. Vaarana on konfliktin syveneminen ja pitkittyminen. Olisi hyvä päästä pian takaisin "neuvottelupöytään" sopimaan uudesta yhteistyöstä.
Syyriassa ollaan oikeastaan tässä tilanteessa juuri nyt. Venäjä sooloilee rankasti ja muu maailma katsoo sivusta. Valmiutta sillanrakentamiseen varmasti olisi, jos Venäjä haluaisi yhteistyötä. Lähtökohdissa sopimuksen saavuttamiseksi on siis pahoja puutteita. Siltaa pitää rakentaa molemmilta puolilta.
Sillanrakentamisen taidon ja merkityksen opettaminen olisi hyvä aloittaa jo kotikasvatuksessa. Lapset oppivat väkisinkin ne mallit joita kodeissa käytetään. Sieltä ne luultavasti siirtyvät omaan työkalupakkiin myöhempää käyttöä varten. Usein kaikki luultavasti menee oikein hyvin. Oma elämänkokemus hiekkalaatikolta alkaen auttaa. Voi olla oikein opettavaista saada hiekat muutaman kerran silmille, jos on toiminut väärin itse. Näissä tilanteissa olisin vielä hyvä, jos olisi taustalla viisaita vanhempia ohjaamassa tilannetta kohti sillanrakennusta. Mitä sitten tapahtuu niiden perheiden kohdalla, joissa nämä taidot ovat alikehittyneet? Miten näiden lasten työkalupakkeihin saataisiin kykyä tehdä yhteistyötä, sopia ja siltaa rakentaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti