Hallituspuolueet ovat nyt selvillä. Kolmen puolueen porvarihallitusta pukkaa. Takiaispuolueet jäivät pois. Nyt kolmen troikalla pitäisi olla päätösvoimaa riittävästi. Pitää vain luottaa, että heillä on tarpeeksi viisautta tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä.
Pitkään tiedettiin, että kolmospaikasta hallitusneuvotteluihin kilpailevat Kokoomus ja SDP. SDP koki valtavan vaalitappion ja puolue on sisältäpäin sekaisin. Antti Rinne ei ole onnistunut vakuuttamaan oman puolueensa kannattajia. Sen sijaan hän onnistui sekoittamaan hallituksen viimeisen vuoden toiminnan tempuilullaan. Stubbia hän nähdäkseni puukotti selkään aina kun kerkesi. Nyt saa nähdä, millaisen huudon SDP saa aikaan oppositiosta käsin.
Sipilä on liikemies, joka on tottunut nopeisiin ja järkeviin ratkaisuihin. Politiikassa kumpikaan näistä ei ole itsestäänselvyys. Voi olla, että Juha Sipilä löytää pian kuhmuja otsasta. Kritiikki tulee olemaan kovaa ikävien päätösten kanssa.
Soini meinasi ilmiselvästi haljeta ylpeydestä tiedotustilaisuudessa. Hän puhui siitä, miten hän on kasvattanut olemattomasta suuren puolueen ja miten hän on vienyt sen nyt hallitukseen. Siinä ei maan asioiden hoitaminen ollut paljonkaan esillä ja tottahan toki Soini on tehnyt poliittisen uroteon. 0,9 % kannatuksesta on noustu toiseksi suurimmaksi. Hatunnosto siitä!
Stubb on opetellut esiintymään aiempaa nöyremmin. Politiikan Sarasvuo osoittaa sosiaalista joustavuutta tai ainakin esittää sitä. Hän profiloituu kansainvälisenä tekijänä kielitaitonsa ja ulkoisen olemuksensa seurauksena ja mielestäni sellaisia tarvitaan ottamatta mitään pois Soinin ja Sipilän kansainvälisyydestä.
Sipilä on tuleva pääministeri, Soini valtiovarainministeri. Stubb on ilmeisesti ulkoministeri, kunhan osaisi pitää ison natosuunsa pienenä. Herkkiin idänsuhteisiin tehtyä turhan helposti vahinkoa. Onneksi RKP:n Chaplin ei ole mukana, hänellä oli samaa taipumusta.
Ministerikandidaatteja on erittäin paljon. Varma olen vain siitä, että Jussi Niinistö on tuleva puolustusministeri. Ihmettelen, jos näin ei olisi, niin uskollisesti hän on Soinia tukenut. Naisia pitäisi löytyä mukaan miesten peliin. Perussuomalaisillakin riittää erittäin hyviä kansanedustajia tähän kategoriaan, esimerkiksi Arja Juvonen, Maria Lohela, Hanna Mäntylä ja Laura Huhtasaari. Riippuu tehtävästä, kuka mihinkäkin tuolille istuu.
Kokoomuksesta voisi kuvitella Jan Vapaavuoren ja Petteri Orpon olevan vahvoilla samoin Paula Risikon. Stubbilla on tapana suosia nuoria naisia, joten saa nähdä ketä siellä on reservissä. Susanna Koski, Mari-Leena Talvitie? Ehkei kuitenkaan vielä. Ensimmäisen kauden kansanedustajia ei pidä heti vaivata mustan Audin takapenkillä.
Keskustalla olisi käytössään hurjin arsenaali. Ministereiksi olisi periaatteessa neljä aiemmin pääministerinä toiminutta, entinen komissaari ja Väyrynen, joka kyllä luultavasti keskittyy jo painamaan mukeja 2018 presidentinvaaleihin.
---
Tätä kirjoitettaessa seuraan Englannin vaali-iltaa. Ovensuukyselyiden mukaan nykyisen pääministerin, Cameronin, konservatiivit eli "Torys" olisi suurin puolue. Ovensuukyselyihin ei kuitenkaan aina voi luottaa.
Ylen ja MTV:n vaali-illan ohjelmat eivät mitenkään häpeä BBC:n vastaavalle. Toki se johtuu osaltaan vaalisysteemistä, jossa vain yksi edustaja menee läpi vaalipiiristä ja ääntenlaskun hitaudesta. Tulos on selvillä vasta seuraavana iltapäivänä. Siihen asti täytyy tehdä tikusta asiaa.
---
Vointi ollut taas pikkuisen parempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti