PISA-tutkimus julkaistiin eilen. Siitä on tullut todella iso juttu maailmalla, kuin oppimisen olympialaiset. Painotus oli matematiikassa tällä kerralla. Tulokset olivat Suomen osalta pudonneet viime kertoihin vertailtuna. Tätä osattiin toki odottaa. Henkinen vireys on Suomessa laskenut sitten vuosituhannen alun. Lapset eivät saa kotonaan tarvittavia valmiuksia selviytyä ihmisten kanssa, lyhyesti sanottuna heiltä puuttuu kuri ja pitkäjänteisyys. Ja nyt tarkoitin vain osaa oppilaista.
Väitän, että suomalaisten luokanopettajien arvoa ei ollenkaan ymmärretä. Siellä on erittäin (usein liiankin) velvollisuudentuntoinen joukko, joka tekee rajusti töitä oppilaiden hyväksi. No saattaahan siellä muutama laiska äijänköriläskin joukossa olla, mutta pienenä vähemmistönä kuitenkin. Yläkoulun puolella tilanne on erilainen. Valikoitumien tapahtuu toisin perustein. Joissakin oppiaineissa yläkoulu saattaa olla se viimeinen vaihtoehto tehdä töitä. Mutta on sielläkin helmiä, jotka todella vaikuttavat oppilaisiin. Koulusysteemin ongelmana voi joskus olla tietty joustamattomuus, kaikki pyritään laittamaan samaan muottiin, ei sallita erilaisuutta. Pitäisi muistaa, että koulun tehtävä on nähdä oppilas ihmisenä ja auttaa häntä eteenpäin hänen omalla polullaan.
Yhteispistein laskettuna Suomi oli kuitenkin vielä Euroopan paras ja koko porukan seitsemäs. Missään urheilukisoissa Suomi ei näin hyvin pärjää, jos eukonkantoa ei lasketa mukaan.
Ruotsin opetusministeriä Jan Bjöklundia on grillattu heikosta menestyksestä. Maa on pudonnut sijalle 28 65:n OECD-maan joukossa. Ruotsissa tämä on shokki ja itse asiassa Björklundin eroa on jo ehditty vaatia. Björklund laittoi syyn aiemmille demarihallituksille ja kertoi ihailevansa suomalaista koulusysteemiä. Jännä juttu on tässä se, että voisiko joku suomalainen sanoa ruotsista jotakin positiivista vaikka kuinka olisi aihetta?
Urpilainen oli puhumassa rakennepaketista. Koulutuksen pitäisi olla hänen erityisalaansa, koska hän on koulutukseltaan luokanopettaja. Pidin siitä, että hän puhui oppimisen usein tapahtuvan epämukavuusalueella. Näinhän se on, oppiminen tekee monesti kipeää. Puhutaan kantapään kautta oppimisesta. Itselleni tämä Windows 8 tekee tällä hetkellä kipeää, mutta edistystäkin tulee. Välillä kadotan ruudut, enkä meinaa löytää takaisin. Kitaristina olin todella laiska astumaan mukavuusalueen ulkopuolelle eikä edistystä juuri peruskuvioiden jälkeen tapahtunut.
Sen sijaan puhe opetusteknologian lisäämisestä ja opetusmenetelmien uudistamisesta kuulostaa omissa korvissani epäuskottavalta. Teknologian lisääminen ei juuri paranna oppimista, mutta se on julmetun kallista. Jonkun taskuun nekin rahat menevät. Ja miksi oppimistulokset ovat heikentyneet juuri samalla, kun tietokoneet ovat luokissa lisääntyneet?
Sitä myös mietin, että mahtaako valtiovarainministeri ymmärtää, että mitä tarkoittaa kun keskiasteen koulutuksesta vähennetään 200 miljoonaa. Pikaisen laskutoimituksen mukaan se on noin 1500 euroa/opiskelija. Lukiolainen maksanee tällä hetkellä noin 6000 euroa/opiskelija eli lähes neljännes karsitaan tuosta summasta pois.
Tässä kyllä koulutuksen tasa-arvo tulee kärsimään kovan kolhun valitettavasti. Mitä muuta se voi tarkoittaa, kun pienten koulujen lakkauttamista ja opetuksen vähentämistä, jos rahaa pitää tietokoneisiinkin jäädä. Eli ryhmäkoot tehdään entistä suuremmiksi, mikä heikentää oppimisen laatua ja opiskelijan valinnanvapautta.
Paavista kerrotaan juttua, että öisin hän karkaa valeasussa Vatikaanista. Jutun olettaisi jatkuvan niin, että homobaareja hän katsastaa, mutta ei alkuunkaan. Tämä paavi on puhdas pullmunen. Öisin paavi menee juttelemaan kodittomien kanssa kadulla. Hän saattaa jopa aterioida siellä heidän kanssaan. Tämä paavi todella taitaa olla erilainen tapaus.
Vointi ollut hyvä, mutta ulkoilu jäänyt liian vähälle. Ilma ollut tosi raaka tänään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti