Tänään tuli opeteltua maataloustöitä. Nyt tiedän mikä on kääntöaura ja miten sitä käytetään. Kanttipaalaimenkin toiminta tuli tutuksi ja kokeilluksi.
Konsolipelaamisessa on nykyään se mukava puoli, että pelivalikoimassa on laaja joukko simulaattoripelejä. On urheilu- ja lentosimulaattorien lisäksi rekkasimulaattoreita ja junasimulaattoreita. Voi leikkiä tekevänsä oikeita töitä. Tuo maataloussimulaattori kyllä vaatii aika paljon kärsivällisyyttä. On niin monta laitetta ja työtä, jotka pitää oppia. Kovasti kyllä auttaa, jos on yhtään taustaa asiasta. Pelien avulla aloittelijatkin oppivat arvostamaan ja ymmärtämään toisen työtä.
Uskonnonopetuksesta on tänään keskusteltu A-streamissa. Pitäisikö nykymalli, jossa lapselle opetetaan omaa uskontoa purkaa ja siirtyä malliin, jossa kaikille annetaan samaa opetusta? Asiassa on puolensa. Ruotsissa on objektiivinen uskonnonopetus otettu käyttöön jo 70-luvun taitteessa. Siellä se on ollut välttämätöntä, koska maahanmuuttajia on ollut niin paljon. Suomessa on saatu pitää parempi malli näihin päiviin saakka. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Uskonnonopetusta ei juurikan kuule vastustettavan, uskonnollisen yleistiedon merkitys ymmärretään paremmin kuin aiemmin.
Mutta täällä on vähitellen sama juttu kuin Ruotsissa, maahanmuuttajia on entistä enemmän. Jokaiselle ei mitenkään pysty järjestämään oman uskontokunnan opetusta.
Maahanmuuttajille olisi selvästi parempi, että olisi oppiaine nimeltään uskontotieto. Koulutettu opettaja jakaisi asiallista tietoa uskonnoista. Luterilaiselle enemmistölle muutos voisi olla pieni takapakki, mutta myös mahdollisuus kehittää oppiainetta ja sen sisältöjä. Myös mahdollisuus aitoon keskusteluun ryhmissä. Toki vaarana olisi myös polarisaatio ryhmien sisällä. Uskonsotia ei uskonnontunnilla tarvita. Hallitus nosti uskonnon minimiryhmäkoon kolmesta kymmeneen. Tämä tarkoittanee käytännössä, että valtava määrä opiskelijoita jää nyt ilman uskonnonopetusta kokonaan.
Aivan alakouluun asti en veisi uskontotietoa. Pienimmät oppilaat ovat hyviä kuuntelemaan kertomuksia ja nauttivat niistä. Eettistä keskustelua ei pidä myöskään mielestäni pidä tuoda liian voimallisesti alakouluun. Oppilaat ovat tuolloin vielä konkreettisten operaatioiden kaudella, jolloin abstrakti pohdinta menee hukkaan suurimmalla enemmistöllä. Kyllä etiikkaa ja keskustelua pitää herätellä, mutta se pitäisi mielestäni tapahtua läpi oppiaineiden ja muun koulutoiminnan keskustelevana otteena.
Vointi ollut tänään hiukan rankka. Viikosta on ollut hiukan toipumista. Muuten ollut aivan kiva päivä ja aikaankin on jotakin saatu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti