Tänään ollut tasaisempi päivä. Samanlaista lamaa ei ollut kuin eilen oli. Aivot pelanneet mukavasti, vaikkei jalat kovin kauas tänäänkään kantaneet. Yö tuli nukuttua huonosti, tuli lueskeltua vähän liian myöhälle eikä saanut rauhoituttua kunnolla. Aamupäivällä sai sitten paikattua unta ja olo päivällä ihan ok.
Huonoina öinä ilonaiheena on tekstitv:n sivu 235, jossa seurataan NHL-otteluita. Kiva seurata miten pelit etenevät ja varsinkin, miten suomalaiset pärjäävät taalajäillä. Ja nhl.com-sivuilla tulospalvelu on vielä kattavampi, kerrotaan otteluista laukaukset ja aloitusvoitotkin. Älypuhelimella näitä on kiva räplätä pitkin yötä jos tulee heräiltyä. Liigaa on jäljellä enää noin 12 kierrosta ja tappelu pudotuspelipaikoista on tosi jännittävä.
Eilen tuli suomalaisten tekemä mielenkiintoinen dokumentti Portugalin tilanteesta.(Ulkolinja: Portugalin helmikuu). Portugalin velkaantuminen saavutti huhtikuussa 2011 sen pisteen, että se ei enää saanut lainaa. EU teki 78 mrd euroa maksavan pelastuspaketin, johon liittyi tiukat ehdot. Vertailun vuoksi Suomen vuosibudjetti on 54 mrd tänä vuonna.
Portugali päätti noudattaa vaadittuja toimenpiteitä kiltisti. Edessä oli raju vyönkiristyspolitiikka. Julkisia menoja piti supistaa noin 4,8 mrd sekä tehdä yksipuolinen työreformi, jossa työaikaa pidennettiin ja lomia vähennettiin. Helmikuussa 2013 Portugali pääsi takaisin lainamarkkinoille EKP:n myöntämän halvan lainan kautta. Euro halutaan pitää kasassa.
Portugali oli tehnyt kymmenen edellistä vuotta todella huonoa talouspolitiikkaa, joka ei ollut toiminut kasvua rakentavasti. EU-troikka asetti tiukat ehdot, joita maan oli noudatettava saadakseen tukipaketin. Tuloksena oli kurjistumista, suurtyöttömyyttä, sosiaaliturvan laskemista. Toivo on monilta kadonnut ja puolet kansasta on vaarassa pudota köyhyyteen, rikkailla sentään menee kaiketi aika hyvin. 200000 on muuttanut ulkomaille, monet Brasiliaan.
Portugalilaiset ovat todella vihaisia mm. Angela Merkelille, jonka katsotaan pelanneen vain omaan pussiinsa 2013- vaaleja ajatellen. Suomalaisetkin, jotka vaativat tiukkoja ehtoja, saavat oman osansa kritiikistä. Muistamme Suomelle osoitetun Youtube-videon, jossa kerrotaan totuuksia Portugalin suuresta menneisyydestä. Myös omaa hallitustaan he pitävät todella suurena syntypukkina, koska se haluaa esiintyä Euroopan mallioppilaana, ja suostua tikuntarkasti troikan vaatimuksiin.
Portugalin kansan on vaikea nähdä syitä jotka johtaneet tilanteeseen. On inhimillistä lähteä syyttelemään muita ennemmin kuin nähdä omaa vastuuta. Kun puhutaan taloudenpidosta, puhutaan aina viime kädessä tulojen ja menojen tasapainosta. Karu fakta on, että ei voi syödä enemmän kuin tienaa pitkällä tähtäimellä. Joku maksaa aina viulut eikä ilmaisia lounaita ole.
Mitä vararikkoon menneen maan kanssa olisi voinut tehdä toisin? Jättää oman onnensa nojaan ilman tukipakettia? Sekö olisi ollut parempi vaihtoehto? Olennaista olisi oppia historiasta, käydä läpi missä on mennyt pieleen ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Portugalissa ja monissa maissa olisi nyt analyysin paikka. Myös Suomessa on analyysin paikka.
Viimeisen sadan vuoden jakso kertoo siitä, että kauheita kriisejä voi tulla kenen kohdalle vaan. Yksin maailmansodissa kuoli 78 miljoonaa ihmistä eli lähes nykyisen Saksan väkiluku. Taloudellinen kriisi on sittenkin asiana lastenleikkiä täysimittaiseen sotimiseen verrattuna, jopa Portugalissa. Nyt pitää ottaa lusikka kauniisti käteen ja katsoa tosiasioita kohti ja sitä kautta rakentaa parempi tulevaisuus.
EU on onnistunut rauhoittamaan suurimmat riitapukarit liittämällä ne taloudellisesti yhteen. Siitä EU:lle Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin. Ja mikäpä rauhaa tärkeämpää voisi olla. Kiitos EU siitä! Mutta miten vielä kaikki saataisiin ymmärtämään, että EU ei ole ehtymätön lypsylehmä, vaan yhteinen projekti joka parhaimmillaan voisi olla monelle hyödyksi ja iloksi.
PS. Hjalliksen penkissä Katainen joutui koville. Hjallis uskaltaa kysyä oikeat kysymykset. Surukasvoisen ja väsyneen oloisen Kataisen puhetulvasta oli vaikea saada mitään tolkkua. Presidenttikin näpäytteli puhumattakaan Soinin ja Pekkarisen ilakoinnista. Mutta politiikassa asiasta pitää voida sanoa. Ja pitää myös ymmärtää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti