Matalaa lentoa

Hoidot jatkuivat. Vointi on vähän matala, nuhruinen ja vetämätön. Ensimmäistä kertaa Vaasassa pyydettiin puhumaan ruotsia, kun sairasloma-asioitani selvittelin. Sehän toki sopi, koska tykkään ruotsiksi höpisemisestä. Nuori hoitaja ei pystynyt suomeksi hoitamaan asiaa, joten tällaisiakin tapauksia maastamme löytyy. Toki asiani sitten vielä varmistettiin toisen hoitajan kanssa joten epäselvää ei jäänyt. Kaksikielisyyden olen kokenut pelkästään mukavana asiana ja odotustilassa on mukava lukea Vasa-bladetia ja ruotsalaisia autolehtiä. Kohellettuakin tänään tuli, kun kaadoin täysinäisen kahvikupin, onneksi sentään terassille. Sitten onnistuin taksissa pudottamaan kännykkäni kyynärnojan taakse, joten sinnehän se kapula jäi. Kotiovella huomasin tilanteen, mutta pirssi oli jo ehtinyt lähteä. Varapuhelin piti ottaa kännykkämuseosta esille ja soittaa kuskille. Sieltähän se löytyi - onneksi ja kuski toi vielä puhelimen ystävällisesti kotiin. Kyseinen taksikuski on  muutenkin hauska heppu, ei aivan nuori mies, mutta intohimoisesti kiinnostunut samoista kuin itsekin. Siinä menee matka nopeasti kun juttua piisaa.