Tänään tuli nukuttua ja liikuttua tavallista enemmän. Ei siis hullumpi päivä, vaikka kaikkea to-do-listalta ei saanut ruksitettua. Saas nähdä miten yöllä nukuttaa.
Ensilumi tuli ja meni. Maa ei vielä jäänyt valkoiseksi. Vanhoja valokuvia on tullut selailtua koneelta. Pitäisi tulostaa tavalla tai toisella, mutta kova homma. Silti kuvia on kiva näpsiä ja jälkeenpäin katsoa. Huomaa miten paljon on unohtanut ja miten ihmiset ja maisemat ovat muuttuneet.
Tänään iloitsin liikkumisesta ja siitä, miten rauhanaika on mahtavaa. Saa elää maassa, jossa lähimmäiseen voi vieläpä pitkälti luottaa. Tekstitv:ssä kerrotaan, että Irakin sota 2003-2011 vaati 460 000 uhria. Käsittämätön määrä turhaa kärsimystä! Sota tuntuu kaukaiselta, mutta rauhantila ei koskaan ole itsestäänselvyys eikä lopullinen tila. Valitettavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti