Pääsin aamulla kirkkoon saakka, matkaahan on melkein parisataa metriä. Pitkään aikaan oli ensimmäinen kerta. Vointi oli riittävän hyvä.
Oli kaunis kuulas syksyn aamu. Aiheena oli uskonpuhdistuksen päivä ja jumalanpalvelus oli korostetun luterilainen luterilaisine elementteineen. Kodikasta, eikä ollenkaan paatoksellista. Iloista evankeliumia. Saarnastuolia ei tosin käytetty lainkaan, vaikka se nimenomaan on luterilaisen uskonpuhdistuksen seurausta. Minun puolestani olisi voinut käyttää. Kyllä hyvin valmisteltu saarna vaikuttaa asialliselta saarnastuolista esitettynä. Lutherhan halusi nostaa Raamatun sanan paavin pöpinöiden ja taikojen yläpuolelle. Siksi en häpeäisi saarnastuolia vieläkään. Virret olivat vanhoja ja nykyihmisille vieraita, mutta taustalla tietenkin uskonpuhdistuksen muistopäivä, joten sikäli ymmärrettävää niin. Kirkossa on tärkeää, että musiikki olisi nykyihmistä puhuttelevaa.
Päivä ollut flunssan rajamailla elämistä. Toivottavasti menee hyvään suuntaan.
PS. Vaasaan pronssia kuningaslajissa. Hyvä VPS. Ensi vuonna vastus onkin sitten kovempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti