600 km autonkyytiä tuli Turun reissun myötä. PET-kuvantamislaite on nyt sitten nähty ja koettu. Ei paljoa eroa tavallisesta magneettikuvauslaitteista noin päällepäin. Potilaan kannalta tilaa on paremmin eikä naaman päällä ollut häkkiä. Kuvaus kesti vajaat puoli tuntia. Tuloksista kerrotaan ensi viikolla lisää. Silloin riittää ajelu Vaasaan.
Vointi oli hyvä, mutta pitkä oli matkakin. Yöunet jäivät melkein olemattomiksi ja luulen, ettei illalla nukahtaminen tuo juuri vaikeuksia mukanaan. Itse asiassa tätä kirjoitettaessa (21.20) olen nukahtanut koneen ää0f9freen jo kolme kertaan. zzzzzzzzzzz. Voi olla, että hiukan myöhemmin irtoaa tekstikin vähän paremmin....
----
päivitys klo 9.14
Olin ilmoittautmassa Turussa PET-keskukseen paikan lopulta löydyttyä. Luukku oli sellainen tavallinen lasinen mammuttivitriini, jossa istui keski-ikäinen rouva. Menin luukulle ja sanoin kuuluvalla äänellä "päivää!"
Virkailija ei reagoinut mitenkään. Jatkoi koneensa näpyttelyä ikäänkuin mitään ei olisi tapahtunut. Vähän kiusaantuneena jäin luukulle odottamaan, mitä tapahtuisi seuraavaksi. Lopulta hän nosti katseensa, otti vastaan ilmoittatumislomakkeeni ja pyysi allekirjoituksen johonkin paperiin.- Jääkää odottamaan, niin teidät kutsutaan kohta tutkimukseen. Kiitin ja lähdin etsimään sopivaa istumapaikkaa.
"Vessa löytyy tuolta suunnasta", virkailija huusi perään seuraavaksi. Hämmennyin: Miten ihmeessä hän tiesi vessahädästäni? Onko tämä turkulaista ihmistuntemusta ja kommunikaatiotapaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti