Toinen pääsiäispäivä oli säältään jo parempi. Vointikin ollut parasta vähään aikaan. Toivottavasti suunta jatkuu samanlaisena. Päivän kohu oli pappi, joka liturgina käytti tablettia johtaessaan jumalanpalvelusta.
Tänään on YYA-sopimuksen päivä. Monet suomalaiset haluaisivat unohtaa tuon päivämäärän suomettumisen ikävänä muistomerkkinä. Toisaalta päivä on monille niin syvälle nuppiin iskostettuna jo koulussa, että lähtee dementikonkin päästä viimeisenä tietona pois. Uskon, että historia tulee aikanaan antamaan arvon YYA-sopimukselle. Se oli Suomen mahdollisuus junailla itselleen itsenäisyyttä mahdollismman paljon. Hyvin selvittiin. Tosiasia oli silloin ja on yhä se, että rajan takana oleva naapuri on väkiluvultaan 30-kertainen. BKT sentään on vain kahdeksankertainen, mutta eroa siinäkin tarpeeksi.
Remes jätti jälkensä. Vainoharhaisempaan suuntaan taisin liikahtaa. Päädyin ajattelemaan kyberhyökkäysten mahdollisuutta ja todennäköisyyttä kriisiytyvässä tilanteessa. Nettiin luotetaan yhteiskunnassa aivan liikaa. Mitä jos sen toiminta järkkyy? Remeksellä agentit käyttivät verkkoa tehokkaana työkaluna. Uskon pitkälti Remeksen skenaarioiden mahdollisuutta. Kenenkään tiedot eivät viime kädessä tunnu olevan turvassa. Kun armeijalle annetaan lisää rahaa, varmaankin mietitään tätä kyberpuolta huolellisesti, sillä siellä hyökkäyskynnnys on selvästi perinteistä sodankäyntiä allhaisempi. Suurta hämminkiä saadaan aikaan ilman omien joukkojen uhraamista. Tällaista sotaa ei olla vielä nähty, mutta Ukrainan hybridisodasta voisi olla seuraava looginen askel.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti