Digiaika osa I

Uusi viikko saatiin mukavasti käyntiin. Aurinkokin näyttäytyi tuossa iltapäivästä. Neljän aikoihin alkaa hämärtää jo aivan tosissaan, sitä ei vielä oikein edes tajua, miten päivä on jo lyhyt.

Yöunet olivat tainneet jäädä lyhkäisiksi, kun nukahdin lepotuoliin kahdeksi tunniksi heräten vasta kun väkeä alkoi lappaa koulusta.

Lääkäri soitti Nikolain kaupungista ja kertoi uusimmista labratuloksista. Veriarvot olivat kohdillaan, joten sai huokaista helpotuksesta. Seuraava kuvaus on kolmen kuukauden päästä, joten sydän syrjällään mennään taas siihen saakka. Elämä on tarpeeksi jännittävää, mutta kivaa niin kauan kun tulee edes kohtuullisia tuloksia. Mutta siihenkin täytyy osata varautua, että seuraavalla kerralla tulokset voivat olla muuta kuin mitä toivoisi.

Paljon on tullut mietittyä digitalisoitumisen vaikutusta lähitulevaisuuteen ja oikeastaan mitä se on jo nyt. Yhtenä lähtölaukauksena pohdinnoille oli lukiolaisten oppikirjahankinta viime viikolla. Kaksi kirjaa piti ostaa kirjakaupasta, mutta kaupungista ei löytynyt ainoatakaan kappaletta kummastakaan. Olivat loppuneet kesken. Kirjakaupat väittivät, että kysyntä oli yllättänyt heidät totaalisesti. Itse en millään nielaise tuota väitettä. Pari vuotta sitten en muista, että vastaavia tilanteita olisi ollut. Silloin kirjakaupat vaan pitivät suurempaa varastoa, näin uskaltaisin olettaa. Asiakkaana pistää vihaksi ajaa 40 km ja saada eioota. Kirjakaupassa painotetaan ajoissa olemista, mutta eihän se lisää kirjojen määrää yhdelläkään. Ja lukiolaiset pelaavat viime hetkeen kurssivalinnoissaan ja myös käytettyjen kirjojen markkinat käydään huolella läpi ennen kuin lähdetään kirjakauppaan. Antaessani palautetta asiasta, totesin että seuraavalla kerralla todennäköisesti taidankin hankkia kirjat netistä suoraan kotiin.

Siinäpä se. Netistä hankkiminen on muuttanut maailmaa paljon. Mieluummin toki olen ihan oikeassa kirjakaupassa selailemassa ihan oikeita kirjoja. Muuta en varmaan tekisikään. Mutta valikoimat rajoittuvat valitettavasti lähinnä uutuuksiin ja tiettyihin vanhoihin klassikoihin. Pokkareita toki näyttää olevan kirjakaupassa aika mukavasti, mutta niitä on myös marketeissa, jopa huoltoasemillakin. Netistä sen sijaan löytää mitä vaan. Ulkomaankieliset ovat ymmärrettävästi paremmin siellä. Käytettyjen kirjojen markkinat ovat netissä myös tosi hyvät.

Mihin siis kirjakauppoja enää tarvitaan? Uskon, että niillä on vielä pitkään tietty merkityksensä, mutta silloin niiden pitää toimia hyvin. Jos halutaan palvella vaikkapa lukiolaisia, kirjoja pitää hankkia riittävästi varastoon, niinkuin ennen on tehty. Asiakas ei nykypäivänä montaa turhaa reissua tee. Erikoisliikkeiden haasteet ovat yksi digi-aikakauden seuraus, niitä seurauksia on paljon muitakin ja aion palata niihin tarkemmin myöhemmin, koska kysymys on tosi isosta murroksesta, jossa pitää olla valveilla.