Aamu alkoi sairaalareissulla, siis ennalta sovitulla käynnillä. Homma menee niin, että ennen varjoainekuvausta tarkistetaan aina tietyt veriarvot. Tässä lääkärit ovat tarkkoja. Pari viikkoa vanha arvo ei riitä, joten verikoe ja kuvaus osuivat nyt samalle päivälle. Kävin laboratoriossa verikokeessa ja pääsin vähän jononkin ohi aikataulullisista syistä. Röntgenosastolle ei sitten tullutkaan tietoa verikokeistani lainkaan. Kun asiaa selvitettiin, selvisi että laboratoriosta ei saatu antaa tietoaa röntgenosastolle, koska olen eri sairaanhoitopiirin asiakkaaksi luokiteltu. Tämä ei johdu asuinpaikasta, vaan sairaanhoitopiirien keskinäisestä työnjaosta. Eli tulokset piti eka faksata (!) toiseen sairaanhoitopiiriin, josta ne piti faksata röntgenosastolle jonka jälkeen kuvat voitaisiin ottaa. Tässä vaiheessa sanoivat minulle, että tule tunnin päästä uudestaan. Onneksi oli voinniltaan hyvä aamu ja keksin kyllä tunniksi tekemistä kaupungissa. Mutta nämä tietosuojasäännökset, ketä ne palvelevat? Tosipaikan tullessa voisi potilaalle koitua riskiä siitä, että tieto ei kulje. Kuvaus saatiin tehtyä ja sen jälkeen hoitaja tunnusti, ettei tietoa toisesta sairaanhoitopiiristä ehtinyt tulla. Faksit surrasivat turhaan jossakin nurkassa. Laboratoriosta oli tieto sittenkin saatu perille röntgenosastolle kauniisti pyytämällä. Toivottvasti virkailija saa nukuttua rikottuaan säädöksiä näinkin rajusti.
Kuvauksen jälkeen ennen kotiin ehtimistäni lääkäri soitti ja kertoi alustavasti tuloksista. Kasvainmassa on pienentynyt marraskuun puolivälin krouvista, joten erittäin tyytyväinen ja kiitollinen saa olla. Oli myös tutulta lääkäriltä mukava ele päästää piinasta näin jo aikaisemmin. Torstaina saa tietää sitten jatkohoidoista enemmän. Kaksi murtumaa löytyi kylkiluista. kuten osasin arvatakin. Joulukuinen kaatuminen oli sen verran rankka tärsky.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti