Olin tänään poliisiasemalla tekemässä passihakemusta. Passikuvan hankkiminen ei ollut aivan yksinkertainen juttu käytännössä. Valokuvaamoon ei toki tarvinnut mennä, sillä asemalla on itsepalveluautomaatti. Nykyaikana passikuvilla on ymmärrettävästi kovat kriteerit.Millään en meinannut tätä naamaa saada sopimaan kuvaan. Välillä olin liian reunassa, katse väärään suuntaan, silmät kiinni, suu auki tai jotain muuta vastaavaa. Kahteen kertaan virkailija joutui hylkäämään kuvani. Kaksitoista kuvaa piti printata ennen kuin tärppäsi.
Viikonloppuna valittiin uusia tekijöitä poliittisten puolueiden johtoon. Linjapuheen puolesta mielenkiintoisin hahmo oli Petteri Orpo. Kuuntelin otteita siitä ja hämmennyin. Kohderyhmä oli nyt selvästi aiempaa laajempi. Näytti siltä, että mentiin vasemmalta ohi ainakin Keskustasta ellei jopa demareista. Tämä saattoi olla ovela veto, sillä Sipilä on ollut aika oikeistokeskustalainen. Ehkä siinä oli todellinen syy tarpeeseen vaihtaa keulakuva. Tähän asti Sipilä on selvästi vedonnut perinteisiin kokoomuslaisiin eurostubbia paremmin. Käyköhän nyt niin, että Petteri Orpon Kokoomus kutsuu Sipilän viemiä kokoomuslaisia takaisin tutumpaan aitaukseen. Mielenkiintoista oli myös sosiaalisen vastuun korostaminen, jota en Kataisen aikojen jälkeen tuolta suunnalta kuullut. Veikkaaminen on hauskaa ja halpaa. Veikkaan, että seuraavissa mittauksissa Kokoomus nousee ja Keskusta putoaa hiukan verran. Demareista ei puhuttu mitään, mikä näkynee kannatuksessa.
Li Andersson vie nuoruuden innolla Vasemmistoliittoa eteenpäin. Valitettavasti kuulin hänen puheessaan vain halpaa populismia, vähän nykyvihreiden tapaan. Ehkä en kuunnellut tarpeeksi tarkasti. Mielenkiintoista nähdä, mihin kannatus menee Li:n johdolla. Saadaanko kannattajia värittömästä SDP:stä tai Vihreistä, vai käykö jopa toisinpäin? Kun mietin perinteistä tehdasduunaria, joka on raatanut vuosikymmenet naama ja kädet rasvasta mustana, herää kysymys. Onko 29-vuotiaassa idealistissa samastumispintaa, vai äänteistäisikö hän mieluummin vaikka perussuomalaisia? Näitä on mukava spekuloida.
...
Iltapäivään asti meni asioidessa. Sen jälkeen tulikin raju väsy, ei sinänsä pahoinvointia tai kiputiloja mitä vähän pelkäsin. Kurkku toki on vielä kipeä eilisen konserti. EM-otteluista tuli katsottua kunnolla Ruotsin ja Irlannin ottelu. Toivoisin niin kovasti Ruotsin menestystä, mutta...näyttää siltä, että kovasti taistelevasta ja taktisesti taitavasta joukkueesta ei löydy tarpeeksi laatua huippusijoituksiin. Raakaa puhetta yhden ottelun jälkeen, mutta jotakin joukkueesta puuttuu, jos ei yhtään vetoa saa 90 minuutin aikana vastustajan maalia kohti. Ruotsin onneksi Irlanti teki oman maalin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti