Vuoden päivät on ulkoapäin seurattu massiivisen järkäleen rakentumista Jouppilaan. Eilen julkaistiin minidokumentti, jossa esitellään stadionin paikkoja ja taustoja. Tänään oli sitten vihdoin mahdollisuus tutustua paikkaan omakohtaisesti, kun uuden stadionin avajaisotteluna oli SJK-HJK. Vajaa 6000 ihmistä lauloi Paula Koivuniemen mukana Maamme-laulua ja ottelupallo tuotiin paikan päälle laskuvarjohyppääjän mukana.
Yllätys oli tunnelma. Olin fanikatsomon päädyssä ja tunnnelma oli huikea. Telkkarista ei voi tuota pauketta tajuta. Faniryhmä piiskasi omaa joukkuetta rajusti koko ottelun ajan kovalla kannustuksella. Joukkue laittoi itsensä sataprosenttisesti likoon kuten kannustusryhmäkin.
Ottelukoosteessa näytetään ottelun kohokohdat. Vieraan veivät voiton lukemin 3-2. Tasapeli olisi ollut reilumpi tulos. Ottelu oli aika tasokas suomalaiseksi sarjaotteluksi. SJK:sta sanoisin, että topparit olivat mielestäni umpisurkeita. He eivät osanneet puolustaa, syötellä eikä avata peliä. Sille osastolle tarvittaisiin kipesti vahvistusta ennen Mestarien liigan karsintoja. Monista pelaajista pidin tosi paljon. Mehmet Hetemaj pelasi tyylikkäästi ja varmasti, Timo Tahvanaisen energistä peliä oli ilo katsoa. Teemu Penninkankaan nousu Veikkausliigan huipulle on ollut kiva nähdä.
Hienoa on, että joukkueella on selkeä pelisysteemi, johon pyritään sitoutumaan. Samasta voi kiittää HJK:ta. Kuten sanottu, lopputuloksena tasapeli olisi ollut reilumpi, mutta hienosta tunnelmasta johtuen tappio ei tuntunut normaalin pahalta. Nyt kelpaa fiinimmänkin väen käydä tutustumassa Veikkausliigan tunnelmaan. Otteluahan voi seurata vaikka ravintolasta käsin, jos vain on sopiva lippu. VIP-katsomossa on jopa lämmitettävät penkit.
---
Päivä oli myös perhe- ja sukupäivä. Oma väki mukaan lukien meillä oli 14 sukulaista paikalla. Väljemmällä laskennalla päästään kahdeksaantoista. Mitään erityistä teemaa ei tällä kerralla ollut, mutta juttua ja toimintaa riitti. Pöytä oli koreana, eikä se ollut ainakaan minun ansiotani, koska olin siellä ottelussa. Perheen aikuiselle naisväelle kiitos tulee osoittaa.
Tälläaiset kohtaamispäivät ovat hyviä oman ajattelun tuulettamisen paikkoja. Poistavat sopivasti hometta ja jäätä päästä ja usein kohtaaminen luo jotakin uutta. Parhaimmillaan on pakko muuttaa ajatteluaan tai ainakin pääsee katsomaan asioita vähän uudesta näkökulmasta. Sanotaan, että matkailu avartaa. Niin avartaa sukuloiminenkin.
...
Jukolan viesti on täydessä käynnissä. Lamppupäät vipeltävät yörasteja metsä valkeana. GPS:n myötä kisa on mitä mainiointa urheiluviihdettä. Kansainvälisyys tuo väriä viestiin. Tavalla tai toisella suomalaisiin joukkueisiin on joutunut huippunimiä maailmalta, mikä on aika jännää. Tänä vuonna en kuitenkaan aio katsoa viestiä loppuun asti. Tähän mennessä (1.52) olen nukahtanut jo kolme kertaa läppäri sylissä.
---
Vointi on ollut hyvä tänään ja muinakin päivinä tällä viikolla. Saattaa olla jopa aktiivisin viikko vuosiin. Paljon on ollut asiaa, joista osa vähän hankaliakin. Jokaiselle uskolliselle tsempparilleni ja esirukoilijalleni haluan antaa suuren kiitoksen. Turhaan ette tyotänne tehneet. älkääkä antako periksi. Maanantaina on lääkäri ja lakki kourassa peljäten vastaanotolle taas mennään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti