Toinen palautumispäivä sädehoidosta oli enemmän kuin paikallaan. Olo on hiukan vahvistunut eilisen lamaavan aamuhorkan jälkeen. Onneksi on ollut taas innokkaita kävelyttäjiä, jotka ovat auttaneet liikkeelle. Tänään jaksoi kävellä yhteensä kolmisen kilometriä, mikä on eiliseen verrattuna hyvin. Ensi viikolla joka arkipäivä hoitoja, joten kova viikko tiedossa. Toivottavasti sen kestää.
Voi Suomen mäkihyppyä! Salpauselän kisoissa yksikään kotimaan edustaja ei päässyt toiselle kierrokselle. Nyt on ruvennut hyppääminen puristamaan ihan liikaa. Pitäisi päästä rentoon tekemiseen, mutta kun umpisolmussa ollaan. Valmentajan kasvoilta paistaa sama tuska. Mielestäni nyt pitäisi vaihtaa valmennus tuoreeseen positiiviseen kasvoon. Samalla pitäisi selvittää linja, jolla seuroissa toimitaan. Kyllähän seuroissa täytyy olla osaamista, kun Suomi on tuottanut niin suuren määrän huippuhyppääjiä. Miten se tieto ja osaaminen saataisiin nyt esille?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti