Taisi olla melkeinpä ennätyksellisen lämmin loppulokakuun päivä. Raikas tuuli oli oikein miellyttävä. Itse asiassa sää oli kuulemma lämpimämpi kuin juhannuksena. Ei ihan tule mieleen, että talvirenkaita tarvitsisi vaihtaa.
Puutarhakaupassa vedottiin onnistuneesti miehiseen turhamaisuuteen. Kassan viereen oli laitettu myyntiin led-hautakynttilöitä. Kaunis lyhty, ja pattereilla käyttöikä kuukausia. Pakkohan sellainen oli hankkia. Vitosella kun sai ja pyhäinmiesten päivä lähestyy.
Eilinen tehokas päivä vaati vielä selvästi veroa. Iltapäivään asti meni hyvin, mutta sitten tuli noutaja; voimat loppuivat. Nyt ollaan raatona maantiellä.
Ville Haapasalo etsii taas amerikkalaista unelmaa. Uusimmassa tv-sarjassaan hän matkustaa USA;n läpi legendaarista Route 66-reittiä pitkin kysellen ihmisiltä, mitä amerikkalainen unelma heille tarkoittaa. Vasta ukset ovat mielenkiintoisia vaikka enimmäkseen aika yhtenäisiä; työ ja perhe lyhyesti sanottuna. Unelma on olemassa, vaikka sitä ei ole helppo saavuttaa. Yleisestikin ottaen elämä, joka sisältää unelmia on arvokasta. Toki siinä on myös ajatus särkyneistä unelmista, kuten intiaanikaupunki, jossa kaikki näyttivät olevan päissään. Ehkä sekin on olennainen kuva USA:sta. Järkyttävä kuva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti