sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Sokrates kehiin tietokoneella tai ilman

Viikonloppu mennä suhahti äkkiä. Vointi on hyvä ja pyöräilykilometrejä tuli tälle viikolle 112. Pyöräilysäät olleet valtavan hyvät.

Sunnuntaisuomalaisessa pohdittiin tänään lukiokoulutuksen tulevaisuutta ja kehittämistä. Kestoaiheina ovat oppiainejako ja tietotekniikan käyttö opetuksessa. Tiukkaa oppiainejakoa on usein kritisoitu rankasti, mutta kuten jutussa muistutetaan se on tuottanut huipputuloksia tähän saakka. Oppiainejaon katsotaan helposti luovan pirstaleisuutta, mutta on paljolti opetuksen toteutuksesta kiinni, miten saadaan kokonaisuudet muodostumaan ehjiksi. Ehkä olisi parasta oppiaineiden sisällä luoda luontevia kokonaisuuksia ja viittauksia muihin aineisiin. Oppiainejakoa en lähtisi purkamaan. Opiskelijat tarvitsevat selkeyttä.

Tietotekniikan käytön suhteen opettajat ja opiskelijat ovat erittäin jakautuneita. On se joukko, joka sanoo että oppiminen on sitä parempaa, mitä enemmän tuodaan tietokoneet mukaan. Tästä taitaa kuitenkin olla toistaiseksi erittäin vähän näyttöä. Riippumatta opetusmenetelmästä olennaista on päästä pintasuuntautuneesta ulkolukemisesta syväprosessointiin. Käytetyllä opetusvälineellä ei siinä ole suurempaa merkitystä. Sokraattinen dialogi taitavasti toteutettuna on edelleen verraton opetusmenetelmä. Samoin tietotekniikalla voi saada hyviä tuloksia, mutta olennaista on tietenkin ihmisen ajattelutyö taustalla.

Itse olen "opettanut" etänä lähes 10 vuotta. Opiskelijoita on ollut kaikista (tai lähes?) EP:n lukiosta.   Kokemukset ovat olleet erittäin hyvät. Opiskelijat ovat suoriutuneet suunnilleen yhtä hyvin (alisuorittajapojista monet paremminkin), kuin miten olisivat normaalilla kurssilla suoriutuneet. Mutta etäopetusta voi olla vain rajallisesti, sillä jos kovin suuri osa toteutetaan itsenäisenä opiskeluna, urakka muuttuu helposti liian rankaksi opiskelijoille. Toki tietokonepohjaisen opetuksen voi suorittaa yhteisöllisesti sosiaalista mediaa hyödyntäen, mutta silloin taas opettaja on vaikeuksissa työmäärän suhteen. Pahimmillaan opettaja on iltamyöhällä vielä verkossa kommentoimassa ja hukkuu työhönsä. Ei hyvä, työllä on oltava rajansa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti