Hoitokerta 7/10 oli vuorossa. Eilen taisin olla laskuista jäljessä. Olen pystynyt olemaan ylhäällä noin 8 tuntia, mikä on tosi paljon tämän vuoden keskiarvoihin nähden. Nyt illalla olo on toki sopivan naatti.
Nokia on julkaissut uuden lippulaivapuhelimensa Lumia 1020, jossa on pitkään odotettu erittäin tarkka kamera. Hassua, että älypuhelimen keskeiseksi ominaisuudeksi tulee kamera. Vähän sama juttu olisi, että henkilöauton myyntivaltiksi muodostuisivat auton stereot. Toivottavasti Nokia saa hyvän vastaanoton ja markkinaosuus kasvaisi. Suomalaisena sitä sympatiseeraa Nokiaa, vaikka Koreassahan ne puhelimet valmistetaan.
Päivi Räsänen piti puheen herätysliikkeen päivillä. Hän oli kertonut näkemyksiään abortista ja lain noudattamisesta. Tämä aiheuttanut sosiaalisessa mediassa myrskyn. Lähes 3500 eli pienen seurakunnan verran ihmisiä on eronnut kirkosta reilun vuorokauden sisällä. Kritiikki valitettavasti osuu täysin väärään maaliin, koska Räsänen ei edusta virallisesti kirkkoa.
Poliitikkoja moititaan usein ympäripyöreydestä puheissaan. Voi kun tätä Räsästä voisi moittia samasta. Eikö hän tosiaan ymmärrä, että hänet on nostettu silmätikuksi jonka jokaista lausetta media tarkkailee - eikä aina niin hyväntahtoisesti. 2010 lokakuussa ns. "homoillan" jälkeen erosi samaisen henkilön jyrkkien puheiden jälkeen 40000 ihmistä.
Sitoutuminen yhteisöihin on yleisesti ohuempaa ja laiskempaa kuin aikaisemmin. Näkyy myös poliittisissa puolueissa, urheiluseuroissa ja yhdistyksissä. Velvollisuudentunne ei ohjaa ihmisiä samassa määrin kuin aikaisemmin. Ennen oltiin valmiita toimimaan enemmän vaikka ns. hampaat irvessä, ihan vaan koska niin kuuluu tehdä. Pikkukylisssä oli luontevaa lähteä hakemaan karanneita naapurin lehmiä keskellä yötä, koska seuraavana päivänä omat lehmät saattoivat olla hukan tiellä. Näin syntyi keskinäisriippuvuutta ja tiimityötä. Kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta oli kirkonkin helpompi puhua.
Nykyään yhä useammin pyritään tilanteeseen, jossa itse valitaan vapaasti. Hyvä niin, tämä on liberalismia parhaimmillaan! Ihmiset tekevät valintoja ja kantavat niistä vastuun.
Joskus ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa oman mielipiteen ollessa kaikki kaikessa, muiden mielipiteet kelpaavat vain niin kauan kun ovat samaa mieltä oman näkemyksen kanssa. Tätä kutsun kapeaksi suvaitsevaisuudeksi. Jos kuullaan eriäviä mielipiteitä tullaan alueelle, jossa helposti loukkaannutaan. Päivi Räsänen tiukkana suorasuuna liikkuu helposti tällä alueella - ja jälki tosiaan näkyy - ravistellessa heikosti kiinnitetyt omenat putoavat maahan nopeasti.
Kyky kuunnella toisenlaisia kantoja on osa keskustelua. Siihen perustuu demokratia ja aito suvaitsevaisuus. Jos tätä ei ole, ajaudutaan polarisaatioon eli jyrkkiin mielipiderintamiin. Suomessa tältä on vältytty tähän saakka, mutta viime vuosina asia on muuttunut selvästi.
Eteenpäin pitää aina katsoa ja pyrkiä. Olisiko samalla hyvä katsoa myös taaksepäin ja muistaa, miten Suomi on noussut euroopplaisesta takapajulasta kansakuntien joukkoon - vieläpä kärkikaartiin monessa asiassa? Se on tapahtunut " vanhanaikaisten arvojen", kuten työ, koti, uskonto ja isänmaa avulla. Nythän näitä vanhan kansan menestysarvoja tuskin uskaltaa ääneen mainita, vaikka niiden varaan on suomalainen osaaminen ja hyvinvointi rakennettu. Jatkossa kohdataan yhteiskunnallisesti isoja haasteita. Hyvinvointivaltio ei ole pysyvä tila, vaan kovalla työllä ja terveellä arvomaailmalla rakennettu hetken saavutus, joka pitää yhdessä ansaita yhä uudelleen.
Päivitetty 12.7.2013 klo 8.00
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti