Vointi parani eilen uskomattomankin tehokkaaksi ja pystyin pitämään siman ja munkkien määrät kohtuudessa. Ainakin kymmenen tuntia tein flowtilassa henkistä aktiviteettia. Tänäänkin on ollut hyvä päivä, mutta iltaa kohti pitänyt himmata, ettei iske uutta takapakkia.
Kiitokset vappukisaan osallistumisesta!
Mielestäni Kierkegaardilla on sellaisia ajatuksia, joiden ääreen on hyvä välillä pysähtyä. Toki hänessä on jotakin kovin raskasmielistäkin, mutta vähät siitä.
Kierkegaard saattaisi todeta olemassaolosta:
Olet olemassa objektina, vähän kuin kivi puutarhassa tai digiboksi lattialla. Ehkä pyörität arkea, toimit velvollisuudentuntoisesti ja kuuliaisesti päivästä toiseen ollen oravanpyörässä. Tai ehkä olet menettänyt otteesi ja ajelehdit jossakin ilman ohjausta. Olet siis olemassa pelkkänä objektina. Mutta oletko aidosti elossa SUBJEKTINA? Tunnetko itsesi eläväksi? Elätkö omaa elämääsi todeksi? Tuntuuko elämäsi omaltasi, vai oletko vain jotakin toista varten?
Kierkegaardin mielestä useimmat eivät ole subjektina aidosti elossa. Oletko jostakin syystä suostunut luopumaan itsestäsi ja omista tarpeistasi? Onko se, miltä elämäsi näyttäytyy ulospäin, muuttunut isommaksi asiaksi kuin se tarkoitus, jonka koet sisälläsi. Tai oletko ollut järjen vietävänä, etkä ole koskaan uskaltanut tuntea mitään?
Mietin niitä ihmisiä, joiden suusta kuulen usein valitusta, katkeruutta ja moitetta. Syyt omaan pahoinvointiin löytyy muista: huono esimies, väärin kohteleva puoliso, ärsyttävä työkaveri, Helsingin herrat ym.
Eli on luovuttu tai ei ole löydetty omaa subjektia ja sitä, että ihminen on suuresti vastuussa omasta sisäisestä hyvinvoinnistaan. Uskon, että oikeasti moni voi turhan huonosti, koska on menettänyt kokemusensa elämänsä merkityksestä ja pudonnut valittajien joukkoon. Ja isolla pitää lisätä, että aitoa pahoinvointiakin on paljon, en yritä selittää maailman koko pahuutta.
Näissä tilanteissa voin tosi pahoin ja totisesti toivon, että itse en ole kuluttanut omaa aikaani esiintymällä valittajana ja katkeruuden lietsojana. Tai olen kyllä, mutta toivon että se ei olisi ollut se mitä eniten olen tuonut esiin.
Kierkegaardin mukaan subjektiivinen oleminen voi olla esteettisellä tasolla, jolloin ollaan kuoritasolla. Katsotaan, miltä asiat näkyvät päälle. Ihaillaan vaikka kauniita vaatteita ja haltioidutaan niistä. Eettisellä tasolla mennään jo syvemmälle, miettimään vastuun näkökulmaa. Mietitään, vaikka miten itse voisi toimia paremman maailman puolesta. Syvin taso Kierkegaardille on aidosti uskonnollinen taso, jossa kaikki on pelissä. Ollaan asenteella kaikki tai ei mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti