Vointi oli hyvä tänäänkin. Kipulääkettä on voinut vähentää selvästi. Energiaa on enemmän kuin aikaisemmin.
Veikkasin oikein, Skotlannin kansa päätti jäädä UK:n ja samalla EU:n jäseneksi. Puhutaan siitä, miten pääministeri Cameron otti hirvittävän riskin salliessaan kansanäänestyksen. Ehkä, ja nyt hän saa antaa myönnytyksiä myös Walesille. Toisaalta, kansa on nyt ilmaissut tahtonsa ja pulinat pois. Laajemmassa ympyrässä on arvioitu tuloksen olleen hyvä laajemminkin Euroopalle. Itsenäistyminen olisi lisännyt itsenäistymispyrkimyksiä ainakin Baskimaan ja Katalonian kohdalla. Ja mikä lieneekään Belgian yhtenäisyyden tilanne? Onhan Ahvenanmaaltakin kuultu itsenäisyyspyrkimyksiä. Mitähän se tarkoittaisi käytännössä?
Demokratian näkökulma nousee nykyisessä maailmantilanteessa aivan uuteen arvoonsa. Demokratia on ristiriitojen ratkomista reilusti ja rauhanomaisesti ilman voimankäyttöä tai pelkoa siitä. Skotlannin kansanäänestys oli hyvä esimerkki tästä, vaikka tunteet kävivät kuumina. Asia saatiin kuitenkin ratkottua ilman levottomuuksia. Nyt tiedetään, että jatkossakin ollaan valtioliitossa.
Krimi on toisenlainen esimerkki. Taannoisessa kansanäänestyksessä tämä kansanvallan hienous puuttui. Se oli onnettomasti naamioitua väkivaltaa ja sillä uhkailua. Äänestyksen lopputulos oli jo etukäteen päätetty ja kaikkien tiedossa.
Demokratiaan ei voi hypätä suoraan, siihen pitää kasvaa vähitellen. Mieluiten sen pitäisi tapahtua jo lapsuudenkodissa. Jos kasvatus on perustunut vain saneluun ja rangaistuksiin, syntyy helposti hyvin hierarkkinen maailmankuva. Tuohon voi vielä liittyä usko siihen, että väkivalta ratkoo ongelmat. USA on tyyppiesimerkki tästä. Henkirikoksia on siellä kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna. Silti amerikkalaiset uskovat demokratiaan omalla laillaan, joka on kirjattuna jo perustuslakiin. Yksityisomistus ja vapaa kilpailu toimivat demokratian puolesta.
Venäjä on erilainen esimerkki maasta, jossa demokratia toimii huonosti. Lähtökohtien tasa-arvosta ei ole tietoakaan. Valtakulttuuri on muodostunut toisenlaiseksi. On niitä, jolla on valtaa, joita pitää sokeasti totella ja pelätä. Korruptio seuraa sujuvasti mukana. Kaikki on mahdollista, kun tuntee oikeat henkilöt ja huoltaa välejä heihin sopivilla summilla kahisevaa. Ylimpänä tietysti suuri johtaja, jota kohtaan kriittistä sanomista ei ole kenelläkään itsestään välittävällä henkilöllä.
Aidossa demokratiassa sen sijaan ei tarvitse olla samaa mieltä, vaan suvaitaan erilaisia mielipiteitä. Yhteisin sopimuksin päätetään, miten edetään ja mikä olennaista, myös hävinnyttä kantaa kunnioitetaan eikä murskata maahan. Esimerkkinä tästä se, että Englanti antaa niukasti hävinneelle osapuolelle myönnytyksiä.
Idän ja lännen konfliktissa kysymys on arvoista. Demokratia vastaan hierarkia. Mikä arvo annetaan demokratialle, joka lienee maailmanrauhan ja henkisen hyvinvoinnin kannalta tärkein lähtökohta? Demokratiaan kuuluu se vaikea lähtökohta, että kaikkien on siihen suostuttava. Mitä jää jäljelle, jos demokratian lähtökohtia, tasa-arvoa ja yhteistyötä ei hyväksytä. Jos demokratia on kovin tärkeää, sitä voi joutua puolustamaan voimalla, jopa asein. ISIS on ajankohtainen ääriesimerkki julmuudesta, joka rehvastelee teloituksillaan. Se haluaa kaiken vallan ja tuhota demokratian. Tällaisten ryhmittymien kanssa ei voi neuvotella ja heidät pitää pysäyttää asein. Traagista, mutta välttämätöntä. Itänaapuri on myös ilmoittanut olevansa demokratian suhteen kovin niukka. Toimeen pitäisi kuitenkin tulla erilaisen arvomaailman kanssa. Geopolitiikka ei muutu, kuten viisaat ovat sanoneet. Demokraattinen Suomi joutuu hakemaan omaa asentoansa suhteessa Venäjään ja Euroopan Unioniin. Samalla pitäisi olla oma itsensä ja olla sopusoinnussa EU:n ja Venäjän kanssa. Siinä joutuu luikertelemaan ahtaassa saumassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti