NATO

Tasaisen hyvän voinnin päivä ollut tänäänkin. Näistä kannattaa olla kiitollinen.

Taistelulentäjät-niminen sarja on tullut uusintana viime päivinä Yle Teemalta. Siinä kuvataan neljän suomalaisen hävittäjälentäjän koulutusta Kauhavalla Hawk-koneilla ja Tampereella Horneteilla. Sarja antaa suhteellisen selkeän kuvan koulutuksen vaiheista ja kalustosta. Pitkä on polku hävittäjälentäjäksi. Ohjaajat ovat sympaattisia nallekarhuja ja turhaa machoilua vältetään, vaikka kysymyksessä onkin Suomen armeijan uljain ja iskuvoimaisin yksikkö.

FST on esittänyt sarjaa "Pelastakaa sotamies Osen." Are Sende Olsen on nelikymppinen pasifistitoimittaja, joka lähtee tutustumaan Norjan armeijan eri yksiköihin osallistuen itse koulutukseen ja hankkien sivarina näin kokemusta oikeasta sotilaselämästä. Viimeisessä jaksossa hän tutustuu ilmavoimiin ja pääsee hävittäjän kyytiin.

Tässäpä tuleekin mielenkiintoinen risteys. Norjalaiset lentävät F-16 ja suomalaiset F-18, koneita, alansa huippuja molemmat. Mutta näkökulma on yllättävän erilainen. Suomalaiset lentäjät pohtivat vain lentämistä ja saamiaan tehtäviä, jotka ovat kuin kivaa leikkiä. Sodan näkökulma on heille melko vieras. Pahin realistisesti kuviteltavissa tilanne on suomenlahdella tapahtuva viholliskoneen tunnistaminen. Muuten kaarrellaan ja harjoitellaan harjoitusmaaleihin.

Naapurimaamme lentäjillä asia on toisin. NATO-maana Norja on ollut mukana ihan oikeissa sodissa, jotka vaativat tietenkin myös uhrinsa. He ovat olleet mukana pommituksissa Balkanilla, Afganistanissa ja Libyassa. Ohjelmassa mukana ollut pilotti oli itse ollut pommittamassa Libyaa 2011. Hän oletti surmanneensa ihmisiä pommitustensa seuraksena. Tappaminen, voittaminen ja häviäminen ovat osa sodankäyntiä. Lentäjän tehtävä on vain suorittaa työnsä "hyvin".

Nyt Ruotsissa NATO-jäsenyyttä harkitaan aiempaa tarkemmin, varsinkin kun Venäjä yllätti heidät pääsiäisenä pienellä manööverillään. Ruotsissa ei ollut yhtään konetta valmiina nousemaan ilmaan edes tunnistustehtäviin. Nyt sitten odotetaan NATOlta apua, mikä ehkä vaikuttaisi Suomenkin asemaan. Suomen pitäisi mennä sisään samalla ovenavauksella monien mielestä.

Mutta haluammeko olla Horneteilla pommittamassa Syyriaa tai jotakin muuta paikkoja kivikasoiksi? Eikö riittäisi, että keskittyisimme oman alueen valvontaan ja puolustamiseen?