Yö tuli nukuttua hyvin, mikä antoi päivälle lujan kivijalan. Täydennykseksi vielä tuli nukuttua makoisat päikkärit.
Henkinen kantti ollut poikkeuksellisen kovilla eilisen tavoin. Mieli on kuin syksyinen Kyrönjoki, joka ei kyennyt käsittelemään kaikkea sitä mitä taivaalta satoi. Pelloilla tulvi ja monessa tuvassa käveltiin saappaat jalassa. Päähän ei mahdu kaikkea sitä, mitä sen pitäisi osata ja jaksaa käsitellä. Ikävien tunteiden vyöry nousee välillä korviin asti. Iltapäivällä otin ennakoivasti puoliskan rauhoittavaa, jonka apu oli merkittävä. Aina olen ajatellut, että asiat pitää osata käydä läpi, että lääkkeiden käyttö on jotenkin arveluttava keino parantaa vointia. Omalla kohdalla täytyy myöntää, että kyllä niistä lääkkeistä apuakin saa. Näin sitä sitten oppii kantapään kautta elämää.
Fyysisesti päivä pelättyä paljon parempi. 130 lenkkiä meni tänään. Rakennuksella käynti piristi. Remontin lopun häämöttäessä tulee hyvä mieli kun lopputulos alkaa hahmottua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti