Kyllä joulu on kivaa; syömistä, lukemista, yhdessäoloa. Legojakin tuli rakenneltua pitkästä aikaa. En muistanutkaan miten paljon se vaatii pitkäjänteisyyttä vai oliko ne ennen yhtä vaikeita? Parin tunnin rakentelun jälkeen rakennelma ehti olla pari minuuttia ehjänä ennen kuin putosi lattialle ja meni rikki. Mutta se ei vienyt rakentamisen iloa keneltäkään pois. Laitettiin purkkiin seuraavaa rakennuskertaa odottamaan.
Vointi mennyt taas askeleen parempaan. Parin viikon jälkeen ensimmäisen kerran uskaltauduin esikoisen seurassa vartin ulkoilmakävelylle. Ongelmia ei esiintynyt. Mukavaa sekin, että joulu venyttää hoitoja, jolloin kunto ehtii pitempään kohentumaan.
Lehdissä oli ilmeisesti uutispulasta johtuen vähän ajattomampi juttu maailman vaarallisimmasta salkusta. Paljon mielenkiintoista tietoa, mikä itselleni ei ainakaan entuudestaan tuttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti