Katse menneeseeen
2016 oli hurja vuosi, jota ehkä vain harva jäi kaipaamaan.
Monenlaista levottomuutta riitti sinne sun tänne. Lisäksi poikkeuksellisen monet julkisuuden henkilöt jättivät jäähyväiset näille maallisille areenoille; David Bowie, Prince, George Michael, Cohen, Muhammad Ali muutamia mainitakseni.
Brexit ja Trump ovat vuoden 2016 yllätysilmiöitä, joiden vaikutusta on vaikea ennustaa jatkossa. Trumpin poliittinen kokemattomuus varmasti hirvittää monia.
2016 toi terrorismin Euroopan keskuksiin yhä voimakkaammin. Valitettavasti riskitaso Suomessakin on noussut. Ennemmin tai myöhemmin täälläkin voi jotakin tapahtua,
Syyrian kriisi ja siviilien kärsimykset keskellä sotaa olivat kenties kamalinta, mitä television aikakaudella on nähty. Voimattomina on voitu vain soittaa kirkonkelloja uhrien muistoksi.
Kotimaan politiikassa tyytyväisin mies on varmasti Timo Soini. Hän on rakentanut puolueen nollista ja nyt saa istua mittatilauspuku päällä ministeriauton takapenkillä neljä vuotta. Siitä ei oikeastaan voi edetä, jos ei presidentiksi ryhdy ja se paikka ei taida olla vapaana. Helpointa olisi veikata Soinin jättävän politiikan tämän vaalikauden jälkeen. Puolueessa on paljon hyvää ainesta kasvamassa vastuullisiin tehtäviin.
Sipilä on noussut Keskustan ehdottomaksi keulakuvaksi. Uskon, että Sipilä on vilpittömin mielin lähtenyt hoitamaan yhteisiä asioita, mutta kokemattomuus politiikassa sen sijaan välillä näkyy. Nahkaa pitäisi vielä saada paljon paksummaksi. Sen sijaan Sipilän politiikan tuloksellisuus alkaa jo näkyä. Talous on menossa hyvään suuntaan.
Stubb laitetettiin "velodromille" Kokoomuksesta ja Orpo tuli tilalle, Stubb oli liian liberaali peruskokoomukselle. Itse olisin antanut Stubbille vielä mahdollisuuden. Hänen esiintymisensä kansainvälisissä ympyröissä on aivan maailmanluokkaa. Orpo on saanut pinnat putoamaan, mutta vika ei varmastikaan ole hänessä. Hän on ollut hyvä valtiovarainministeri, joka kitisee koko ajan rahojen riittävyydestä, kuten Viinanen ja Niinistö aikanaan. Orpo nousee vielä.
SDP ei ole vieläkään selvinnyt parin vuoden takaisesta Urpilaisen pudottamiesta. Puolue on hajallaan ja taas on uusi puheenjohtajanvaali. Se ei olekaan mikään pikkuvaali, vaan siinä ehkä valitaan seuraava pääministeri tähän maahan. Onneksi se ei ole Antti Lindman, Heinäluoman peluri. Ehkä se on Rinne tai Harakka. Kaikki vaihtoehdot tuntuvat aika heikoilta.
Oppositio on ollut huono. Kaikenlaista halpaa voi huudella, mikä on ärsyttävää. Pohjanoteerauksia on ollut varsinkin Ville Niinistö. Jarrumiehiä on aivan liikaa, uudistuksia ei saada aikaiseksi riittävällä vauhdilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti