Toinen kolmen päivän sytostaattikierros aloitettiin tänään. Edellinen oli neljä viikkoa sitten. Yksi ylimääräinen tuli väliä, kun viime viikolla olo ei ollut tarpeeksi hyvä.
Eilen maanantaina vointi vaihteli paljon. Hankaluudet tulivat vasta iltapäivällä. Verensokerin kanssa täytyy olla tarkempi kuin koskaan aikaisemmin. Jos ruokailujen väli venyy liiaksi, niin huono olo tulee tosi helposti.
Illalla sain vielä vyöhyketerapiaa, mikä paransi oloa välittömästi. Muuttunut olo näkyi selvästi myös PEF-mittarissa; henki kulki illalla mainiosti. Huonosta voinnista osa on onneksi henkistä laadultaan. Monta kertaa sen huomaa toki vasta olon parannuttua, että kysymys on ollut jonkinlaisesta paniikkireaktiosta tai sen esiasteesta. Vyöhyketerapian rentouttava vaikutus on hyvin selvä.
Tänä aamuna tie kävi sitten kohti sairaalaa voinnin ollessa hyvä. Ohjelmassa sydänfilmiä, lääkärin tapaamista, verikokeita sekä sytostaatteja suoneen. Tällä kerralla tiputuksen kestoksi arvioitu kolmisen tuntia. Onneksi sain mukavan tuolin, jossa on kiva istua möllötellä. Labra-arvot olivat rohkaisevia: Tulehdusarvo alle 1, leukosyytit, trombosyytit hyvällä mallilla. Hb 171.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti