tiistai 31. joulukuuta 2013

Hyvää Uutta Vuotta 2014

Merkittävä saumakohta eli vuodenvaihde lähestyy uskomatonta vauhtia. Jotakin on jäänyt taakse ja toivottavasti jotakin on edessäpäinkin. Juutalaiset viettävät Rosh hashana- juhlaa, johon liittyy kymmenen päivän kautumusjakso. Mietitään edellistä vuotta ja kaikkea siihen liittyvää. Jakso päättyy sovituspäivään eli Jom kippuriin.

Kuluneeseen vuoteen liittyy kaikenlaista. Enimmäkseen kuitenkin päivät ovat olleet hyviä. Kiitollisuuden aiheita on ollut paljon. Huonomminkin olisi voinut mennä. Ihmisiä ja nimenomaan välittäviä ihmisiä on ollut ympärillä paljon. Rohkeasti on uskallettu ottaa yhteyttää ja tulla käymään. Poikkeuksetta nämä kohtaamiset ovat olleet myönteisiä ja voimaannuttavia.

Hyvää Uutta Vuotta 2014 kaikille lukijoille, tutuille ja tuntemattomille!

maanantai 30. joulukuuta 2013

Mestari koomassa.

Kilometrin kävely oli tänään jo aika kova projekti. Sellaiset ovat voimat tällä hetkellä. Mieli kuitenkin virkeä ja paljon valoisampi kuin ulkona musta maa.

Elämä on kummallista. Kaikkien aikojen kovanaama ja pitkäleuka Michael Schumacher taistelee hengestään sairaalassa loukkaannuttuaan lasketteluonnettomuudessa. F1 ei ole lajeista niitä aivan kaikkein turvallisimpia. Silti hän selvisi hengissä 307:sta startista. Toki muutamia pahoja kolareita uralle mahtui. Mutta sitäkin enemmän uralle mahtui menestystä. Ennätyksiä on vaikka miten paljon. Eniten voittoja, paalupaikkoja, nopeimpia kierroksia, maailmanmestaaruuksia jne. Rahantuoloakaan on varmasti ollut vaikea estää. Ja nyt uran jälkeen häntäkin muistutetaan siitä, millainen elämä on pohjimmiltaan; haurasta ja haavoittuvaa. Kaikki on vain lainaa täällä, vaikka kuinka omanamme pitäisimme. Karua.

Toivottavasti Schumi selviää onnettomuudesta ja palautuu ennalleen. Lääkärit olivat vielä kovin varovaisia ennusteissaan. Pari seuraavaa päivää näyttäneet suunnan. Kolmantena tammikuuta Schumi täyttää 45 vuotta. Syntymäpäivälahjatoiveen voi arvata.

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Vuokraranking


Voinniltaan samanlainen päivä kuin eilen. Huomiseksi olisi junalippu Helsinkiin, mutta taitaa olla parempi pysyä turvallisesti neljän seinän sisäpuolella.

Perussuomalaisten kansanedustajan Packalenin mukaan kaupungin vuokra-asuntoihin hakevat pitäisi pisteyttää sen mukaan miten he käyttäytyvät asteikolla 0-5. Nolla-alueiile koottaisiin siis huonoimmin käyttäytyvät. Sinne keskitettäisiin enemmän poliisi- ja sosiaalipalveluita.

Ehdotus on melko radikaali, eikä varmasti edusta minkään puolueen virallista kantaa. Toisaalta se kannustaisi käyttäytymään hyvin, jotta saisi asua hyvällä alueella. Nolla-alueista tulisi sellaisia, että sinne tuskin poliisitkaan mielellään menisivät. Siellä kasvaisi herra- ja yhteiskuntaviha otollisessa maaperässä. Tukholmasta vastaavasta on esimerkkinä Husby-niminen lähiö, jossa keväällä mellakoitiin ja poltettiin autoja. Sieltä ovat muuttaneet pois kantaruotsalaiset, suomalaiset, jopa turkkilaiset. Jäljellä on työtätekevää väkeä tuskin lainkaan.

Mielestäni Packalenin ehdotus veisi toteutuessaan kehitystä aivan väärään suuntaan. Kokonaisonnellisuus ei kasva kasaamalla huono-osaisuutta. Sen sijaan huonoon käyttäytymiseen vuokra-asunnoissa pitäisi voida puuttua tiukasti, koska häiriötä ei kenelläkään ole oikeus toisille aiheuttaa. Siinäpä se varmaan ehdotuksen tausta onkin. Keinoja puuttua on liian vähän käytettävissä.

Sel8nne

Tuli katsottua dokumenttielokuva kaikkien aikojen suomalaiskiekkoilijasta eli vieläkin uraansa jatkavasta Teemu Selänteestä. Harvasta urheilijasta löytyy ainesta leffaksi asti. Litmanen ja Selänne ovat niitä harvoja, jotka ovat nousseet täältä susirajojen ja kielimuurien takaa kiusaamaan maailman huippuja joukkuelajeissa. Suomalaisethan ovat parhaiten menestyneet yksilölajeissa, kuten kestävyysjuoksussa, mäkihypyssä ja formuloissa. Jopa jääkiekossa parhaat suomalaiset ovat tällä hetkellä maalivahteja eli oikeastaan yksilöurheilijoita.Joukkuelajeissa täytyy saavuttaa tietty sosiaalinen asema ja aina joutuu antamaan tasoitusta samasta kulttuuripiiristä oleville. Suomalaisen äijän sosiaalisilla taidoilla on täysi työ saada paljoa aikaan, ellei satu olemaan Kimi Räikkönen.

Selänne on paitsi saavutuksiltaan, myös persoonaltaan mielenkiintoinen tapaus. Hän on erittäin sosiaalinen ja aito persoona. Kovan luokan ammattilainen on samalla sielukas ja hyväsydäminen ihminen. Fanit hän on aina hoitanut ehkä paremmin kuin kukaan toinen urheilija. Hieno pr-henkilö, jossa ainesta yhteen elokuvaan riittää. Kovin paljon uutta ei kuitenkaan tullut esille. Selänne perheineen on ollut niin paljon esillä reilun parinkymmenen vuoden aikana, että uutta sanottavaa ei mainittavasti ole. Ja on hyvä, että dokumentti ei keskittynyt Teemun saavutusten luettelemiseen lukuina. Luvut löytyvät halukkaille nhl.com -sivustolta. Sieltä muuten yksi poiminta: Jos nro 8 tekee vielä 15 runkosarjamaalia, hän sijoittuu maratontaulukossa kahdeksan parhaan joukkoon, mikä kasille tietenkin olisi oikea sijoitus. Miljoonien harrastajien joukossa tuo on kohtuullinen sijoitus. Paljon on tarvittu työtä, tuuria ja tuskaa mainittuun saavutukseen. Eikä pidä unohtaa taustoja. Selänteenkin kohdalla on niin, että taustalla on monta hyvää ja ahkeraa ihmistä, jotka ovat saaneet tähden loistamaan.

Itse odotin vaisun viime kauden jälkeen, että Selänne olisi osannut jo lopettaa uransa. Mutta olympiakisat ovat urheilijoille numero yksi, niillekin jotka ovat saavuttaneet kaiken muun maineen ja mammonan. Tällä kaudella Selänteen joukkueen valmentaja ei peluuta vanhaa herraa perättäisinä pelipäivinä puhki. Tämä voi pitkällä tähtäimellä olla viisautta. Näin Selänne on olympiakisoissa parahimmillaan ja ehkä vielä kesäkuussa, kun Stanley Cupin mestaruutta ratkaistaan. Sitten on aika keskittyä muuhun.

Olo on ollut hyvä. Vähän heikko vielä, mutta kipuja ei ole ollut. Kovasti olen iloinen siitä.




perjantai 27. joulukuuta 2013

Vaisua mutta mielenkiintoista

Vaihtelevaa ollut tuo olo kuluneena päivänä. Yöllä oli vatsakipua, joka sitten muuttui rintakivuksi. Antoi sitten periksi ja sai nukuttua hyvät unet pitkälle aamupäivään. Aamulla oli heikko olo ja uudelleen rintakipua. Sittemmin kipu antoi periksi ja olo oli heikko, joten ulkoilut jäivät tänään väliin. Aina tuntuu riemukkaalta ja yhtä yllättävältä, kun kipu lähtee pois.

Illalla tuli sitten takuttua Pleikkarin kanssa vähintään neljä tuntia. Pisti itsensä sellaiseen umpijumiin, että sain nuuskia läpi netin, saadakseni sen käynnistymään uudestaan. Lopulta jotenkin onnistuin ja sain tehtyä ne asiat mitkä pitikin. Nyt saa katsottua elokuvapalvelun kuvat suoraan telkkarista pleikkarin kautta ilman läppäriä.

Eilen tuli katseltua pari jaksoa "Silta"-sarjaa, jota on kovasti kehuttu. Onhan se jännäksi tehty. Kahden jakson jälkeen jäi sellainen kuva, että tämä rikos ei selviä ennen viimeistä jaksoa eli jaksoa 10. Sen verran on irrallisita näyttäviä juonenpätkiä ilmassa.

torstai 26. joulukuuta 2013

Boxing Day


Mukavaa oli, että hermosärky antoi kokonaan periksi. Pitkäaikaisena ja intensiivisenä se ei ole kovin mukava juttu. Maha sen sijaan oli hankalalla päällä. En tiedä tulinko syöneeksi jotakin sopimatonta, vai olenko vain sortunut kuolemansynneistä kuudenneksi pahimpaan eli ylensyöntiin. Voimat joka tapauksessa olleet vähissä. Pääsin läheisten kannustamina ulos ja kilometrin lenkki kävellen oli maksimisuoritus tänään. Aivot sen sijaan ovat olleet hyvässä vireessä.








Joulupäivä

Aamupäivällä nukuin pitkään ja herätessä oli suunnilleen kaikki mahdolliset paikat kipeänä. Huolestuttavimpana oli hermosärky, joka tuntui vähemmän miellyttävältä. Runsaalla jouluruualla lienee osuutta asiaan. Unella ja lääkinnällä olo muuttui kuitenkin aika hyväksi päivän mittaan.

Neljän seinän sisällä tuli vietettyä päivä shakkia pelaten ja rentoillen. Joulun lämpoä on riittänyt sellainen sopiva viisi astetta. Saa nähdä onko mittaushistorian ajan korkeimmat lukemat. Toivottavasti huomenna olisi jo ulkoilukunnossa.