Sen verran alkaa olla aikaa sytostaateista, että pikkuhiljaa pystyy kävelemään jo melko reippaasti. Kävely tuleekin olemaan keskeinen kuntoutusmenetelmä lähiaikoina. Siskoni kanssa vitsailtiin, että pitää tehdä ulkoilutuslista, että kuka kulloinkin ulkoiluttaa meikäläistä. Maanantaina hemoglobini muuten oli 166, nyt jo varmaan 170. Tämä vain huvittavana yksityiskohtana liittyen seuraavaan vuodatukseen. (Oikeasti treenatessani aikoinaan maratonille arvo putosi 145:n)
Tänään (klo 22) tulee kohuttu ruotsalaisdokumentti 90-luvun dopinginkäytöstä. Tuolloin hiihdossa veren hemoglobiniarvot nousivat pilviin, siis suorastaan vaarallisiin lukemiin (keskiarvo hb 175,Smirnovilla jopa 198). Eipä todellakaan tarvitse olla kovin suuri ruudinkeksijä ymmärtääkseen, että testeissä näkymätön epo-hormoni oli ilmiön taustalla, koska vielä 1989 keskiarvot olivat noin 140.
Ruotsalaisdokumentissa tuodaan ilmiötä esille monelta kantilta. Huvittavinta on, miten norjalaiset ovat naiveja asian ympärillä. He uskottelevat olevansa puhtaita pulmusia, koska kukaan ei ole koskaan jäänyt kiinni. Miten olisi voinutkaan, kun testejä ei vielä ollut? Ja toisaalta kansainvälinen hiihtoliitto on onnistunut suojelmaan heitä. Ärsyttävää teennäistä yritystä säilyttää omien ikonien puhtaus. Mutta niinhän Suomessakin Vainion ja Myllylän käryt ottivat koville aikoinaan. Norjalaisilla vastaavat ikonien murskajaiset ovat vielä edessä. Miksi ei voi ymmärtää, ettei huippuurheilussa oikeasti ole juurikaan mitään jaloa tai pyhää? Se on sotaa, jossa pyritään voittamaan vastustaja usein keinolla millä hyvänsä. Enpä usko nykyhiihdon olevan juurikaan sen puhtaampaa. Epoa pystyy edelleen käyttämään pienemmässä mittakaavassa, omaa verta tankkaamaan ja kasvuhormonia ei pystytä luotettavasti testaamaan + kaikki mahdolliset design-hormonit, joita testeissä ei löydetä.
FST:llä näytettiin jo tänään aiemmin kyseinen SVT:n dokumentti. Norjan tv NRK on puolestaan tehnyt päätöksen, että se ei näytä ruotsalaisten dokumenttia. Tästä norjalaiset ovat raivoissaan. Pitävät sitä melkeinpä syyllisyyden tunnustamisena eli uhkana ikonejaan kohtaan.
Kysymyshän on lopuksi reilusta kilpailusta. Jos kaikki liikkuvat harmaalla aluella tasapuolisesti, niin lopulta kilpailu on kuitenkin tavallaan rehellistä. Aidosti paras voittaa. Mutta miksi näitä nostetaan jalustalle. Pyöräilystä luulisi selviävän urheilun jalous. Silti TDF on mahtavaa viihdettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti