keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Goldfish nukkui pois

Goldfish nukkui pois tiistaina 17.1.2017 aamulla klo 6.20 rauhallisesti ja levolliesti ilman kipuja Vaasan keskussairaalassa. Jäämme syvästi kaipaamma häntä.

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

X-ray II

Sädehoito jatkui nyt toisella hoitokerralla. Kova kiire tuntuu laitteissa olevan. Päivässä menee lähes. sata potilasta koneista läpi. Minäkin osani sain ja kokemus oli suorastaan hyrisevä, kylmä ja suuta kuivaava. Kaikesta kuinkin tuntuu selviävän

tiistai 10. tammikuuta 2017

Lasareetissa tapahtuu

Lasareetissa tapahtuu paljon silloin kun on tapahtuakseen. Sädehoidon suunnittelu saatiin valmiin puolelle tänä päivänä. Siitä kuluikin hätinä tunnin mitta, kun sairaalasängyt kurvailivat lähtöruutuihinsa paikoilleen potilastkyytejään hakemaan.Yksinkertaisia eivät heidänkään kuvionsa ole. Toisaalta pitäisi jo osata yhtä ja toista ja toista. Kuljetuksissa on kylmä  eikä happiviikset millään meinaa pysyä paikallaan

Lukukausi on vasta alkanut. Monille lukukausien alku on unelmien täyttymys.  Opiskelijat soosaavat seassa sen, kun ikinä kerkeävät.

maanantai 9. tammikuuta 2017

Sädehoitoa odotellaan

Päivää kerrallaan on opeteltu elämään täällä Vaasan päässsä.....ja elämystähän se tämäkin on ollut. Vielä ei ole selkeitä merkkejä näkvillä, mutta huomenna pitäisi jotakin tapahtua ainakin sädehoitojen kohdalla. Kielitaito sen verran huono ettei ainakaan kieltenmaikaiksi luule. Itse asiassa täällä, kuten muuallakin on aina luultu matikan ja fysiikan maikaksi. Aivan yhtä pieleen ovat menneet arviot kaikkialla.

Vaikea sanoa jatkossa, miten pystyy blokia ylläpitämään. Nyt ainakin meinaa silmät mennä kiinni, Hyvä yötä teillee kaikille lukijoille!

lauantai 7. tammikuuta 2017

Rentouttavaa olemista

Huone, jossa asun on varsin miellyttävä, oikeastaan miellyttävä yllätys. Henkilökunta on kohteliasta ja avuliasta. Jokunen tuossa saattaa olla vähän kiukkuisemmalla jalalla liikkeellä, mikä lienee normaalia kaikilla työpaikoilla. Varsinkin nuoremman polven hoitajat puhuvat mielellään ruotsia, mikä tuo mukavaa haastetta ja vaihtelua itselle. Vanhemmat jotenkin häpeilevät ruotsiaan, mikä tietenkin on täysin turhaa.

Mielen hallinta on ykköshaaste itselle tällä hetkellä. Lääkettä taas käytiin lupaamassa, mutta mieluummin käyn läpi ensin pehmeitä keinoja, kuten musiikkia ja kännykkäpelejä. Wordament on tähän asti yksi parhaista hoitokeinoista. Se on siis kännykkäpeli, jossa keksitään annetuista sekalaisista kirjaimista sanoja määräajassa. Toimii myös täällä sairaalassa. Kotona on suihku ja sauna käytyssä.

Telkkari pelaa täälläkin ruotsin kanavilla vahvistettuna. Kyllä näillä pitäisi pienet keski-ikäangstit saada pysymään kasassa. Tour de Ski on ratkaisuvaiheessa ja ampumahiihdossa kilpaillaan. Kyllä näillä pitäisi viihtyä

perjantai 6. tammikuuta 2017

Trettondagen

Loppiainen kuluu paukkupakkasessa

Nyt on siis vuorossa trettondagen. Joulunajasta astutaan ulos ja katse kääntyy kohti uutta valoa. Näistä Suomen vuodenajoista saa olla kiitollinen, monessa muussa paikassa ei vastaavaa  showta ole tarjolla. Pian jo jäät sulavat ja oraat vihertävät.

Päivän aikana on ehtinyt tapahtua paljon, vaikka pyhäpäivä onkin. Aivan ajamaan en viitsisi lähteä ensimmäisten joukossa, sen verran on lääkitystä joutunut tehostamaan tänäänkin. Tosin eilen syy oli aivan täysin toinen, kun keuhkon uudelleenkäyttöönotto vaati oman veronsa.

Eilen olin tosi huolissani kyljestä, joka otti itseensä aivastaessa ja hikan tullessa. Aamulla tilanne oli onneksi jo tosi paljon helpompi. Kello on nyt 19.10, joten kylki varmasti jo luovuttaa oman kiusansa.

























































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































torstai 5. tammikuuta 2017

Miksi lääkärit ovat tuontitavaraa?

Päivään mahtui vielä paljon asiaa. Mukavaa oli se, että kotijoukoista löytyi vierailijoita kovassa pakkaskelissäkin.

Ovatko suomalaiset jotenkin laiskoja lukemaan lääkäreiksi, vai onko kysymys siitä että valmiit lääkärit menevät mieluummin muualle kuin terveyskeskuksiin ja sairaaloihin töihin?  Kahden päivän aikana minua ovat hoitaneet kaksi intialaista lääkäriä, yksi virolainen, venäläinen ja suomalainen lääkäri. Koulutuspaikkoja on ymmärtääkseni lisätty viime aikoina, joten suoranaisesti määrästä ei pitäisi olla kysymys

Keuhkoistani poistettiin reilusti nestettä. Se olikin isompi juttu kuin annettiin ymmärtää. Vähän sama oli viikonloppuvapaan kanssa. Eilen, kun lääkärin kanssa juteltiin hoitosuunnitelmasta oli aivan selvää, että pääsen viikonlopuksi kotiin. Tänään sitten selvisi, ettei se olekaan mahdollista, vaan saan viettää täällä viikonlopunkin. Kines iski, noin miesten kielellä. Melkoista vilinää oli tämäkin päivä.

Ensimmäinen yö sairaalassa

Illalla oli tiedossa, että iltapala tuodaan seitsemän maissa. Olin jo silloin uninen ja ajattelin vain nukkumaan menemistä, mutta ei nukahtaminen aivan helppoa ollutkaan. Puoli yhdeltä olin vielä hereillä ja televisio päällä.  Ongelmana oli lähinnä tuo kipupumpun letkutus, jolle ei kyljellä nukuttaessa meinannut löytyä mitään mielekästä reittiä. Vähintäänkin tuntui siltä, että vahingossa repii johdot irti tai sitten onnistuu tukkimaan ne muuten. Tukkimisesta kone kyllä kertoo herättämällä summerillaan puoli Vaasaa.

Lopulta uni sitten tuli ja kokoon saatiin sellainen kuusi tuntia, kunnes sairaalan rutiinit lähtivät pyörimään. Valot menevät päälle, yksi tulee piikki ojossa ottamaan verinäytettä, toinen tuo aamiaista, yksi lääkkeet. Mielenkiintoisin uusi juttu oli lisähapen saanti. Aamiaista syödessäni huomasin potevani lievää hengästymistä, jonka jälkeen välittömästi tutkittiin happisaturaatio eli happikylläisyys. Normaali luku on vähintään 96%, minulla 95% Pyykkipoika laitettiin etusormeen ja lukemaa alkoi virrata.  Parissa minuutissa happisaturaatio parani erinomaiseksi (99%), pelkästään levossa olemassa. Eräs väitti tämän toiminnon löytyvän kännykästään.

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

VKS-päivitetty

Nyt keskussairaalassa osastolla yksityishuoneessa.Tosi hankalia päiviä on takana ja hoitoihin oli tarve tehdä muutoksia muutenkin, joten täällä sitä sitten kökötellään. Ihmisiä menee ja tulee. Jokaisella oma tehtävänsä. Huoneen viihtyvyydessä ei vielä ole ilmennyt isompia ongelmia. Totutellaan nyt sitten tällaiseen elämää ja odotellaan mitä seuraavaksi tapahtuu.
---
Minuun asennettiin kipupumppu ja nyt olen takaisin osastolla. Morfiinia tippuaraksuttaa suoraan suoneen. Olo on kuin pienessä pöllyssä.
---
Toimenpidehuoneessa utelin nuorelta hoitajamieheltä, onko hän jalkapalloilija. Vaikutti jotenkin tutulta. Hän oli tuttu juniorisarjoista ja oli pelannut kuuluisassa VIFK:n 1993-ikäluokassa. Tuo joukkue oli monena vuonna Suomen neljän parhaan joukossa. Se laittoi kampoihin Etelä-Suomen joukkueille kovasti Vaasan huomattavasti pienemmällä materiaalilla. Honka oli P15-sarjassa tuolloin Euroopan kolmen pahaan joukossa (tuli vähän ulkomuistista). Yhtäkkiä VIFK1993 katosi, mutta minne?  Pääsin tässä samalla kuulemaan taustoja. Valtava määrä isoja murtumataustaisia loukkaantumisia ja joukko mielenkiinnon hiipumisia myös. Mitä jäi jäljelle? Jos jotakin, niin ainakin hyvin vähän. Yhtään maajoukkuepelaajaa ei porukasta taida löytyä.


maanantai 2. tammikuuta 2017

Särkyä, tartuntavaaraa, turvapaikanhakijat ja pajatsomonopolit

Vaikea päivä tänään. Reumaattista särkyä on siellä sun täällä. Aika uusi ilmiö tuokin.
Eilen nukahdin jo klo 20.49. Jäi bloki kirjoittamatta, kun uni puski niin rajusti päälle.
---
A-virusta on kirjattu 7100 kpl, ja ainakin 21 on jo kuollut influenssaan. Sitä tautia ei tarvita ollenkaan tässä elämäntilanteessa. Täytyy varmaan liimata ovensuuhun iso lappu, jossa on ukaasi käsienpesusta. Sen taudin kanssa voi käydä hullusti.
---
Vuoden 2016 suuri muutos liittyi turvapaikanhakjoiden määrään. Toissa vuonna hakijoita oli 32500 ja viime vuonna 5600, eli  muutos oli merkittävä.
---
Myös rahapelimonolit ovat yhteiskunnallisesti iso kysymys. 2/3 haluaa säilyttää monopolin myös jatkossa. Minusta tämä on hyvä sääntö näin. Pelaamisesta seuraa merkittävät haitat ja toisaalta sieltä tulla tupsahtaa miljardi yhteiskunnan kassaan hyvien asioiden toteuttamiseen,.

lauantai 31. joulukuuta 2016

2016 Mitä jäi päällimmäiseksi?

Katse menneeseeen

2016 oli hurja vuosi, jota ehkä vain harva jäi kaipaamaan.

Monenlaista levottomuutta riitti sinne sun tänne. Lisäksi poikkeuksellisen monet julkisuuden henkilöt jättivät jäähyväiset näille maallisille areenoille; David Bowie, Prince, George Michael, Cohen, Muhammad Ali muutamia mainitakseni.

Brexit ja Trump ovat vuoden 2016 yllätysilmiöitä, joiden vaikutusta on vaikea ennustaa jatkossa. Trumpin poliittinen kokemattomuus varmasti hirvittää monia.

2016 toi terrorismin Euroopan keskuksiin yhä voimakkaammin. Valitettavasti riskitaso Suomessakin on noussut. Ennemmin tai myöhemmin täälläkin voi jotakin tapahtua,

Syyrian kriisi ja siviilien kärsimykset keskellä sotaa olivat kenties kamalinta, mitä television aikakaudella on nähty. Voimattomina on voitu vain soittaa kirkonkelloja uhrien muistoksi.

Kotimaan politiikassa tyytyväisin mies on varmasti Timo Soini. Hän on rakentanut puolueen nollista ja nyt saa istua mittatilauspuku päällä ministeriauton takapenkillä neljä vuotta. Siitä ei oikeastaan voi edetä, jos ei presidentiksi ryhdy ja se paikka ei taida olla vapaana. Helpointa olisi veikata Soinin jättävän politiikan tämän vaalikauden jälkeen. Puolueessa on paljon hyvää ainesta kasvamassa vastuullisiin tehtäviin.

Sipilä on noussut Keskustan ehdottomaksi keulakuvaksi. Uskon, että Sipilä on vilpittömin mielin lähtenyt hoitamaan yhteisiä asioita, mutta kokemattomuus politiikassa sen sijaan välillä näkyy. Nahkaa pitäisi vielä saada paljon paksummaksi. Sen sijaan Sipilän politiikan tuloksellisuus alkaa jo näkyä. Talous on menossa hyvään suuntaan.

Stubb laitetettiin "velodromille" Kokoomuksesta ja Orpo tuli tilalle, Stubb oli liian liberaali peruskokoomukselle. Itse olisin antanut Stubbille vielä mahdollisuuden. Hänen esiintymisensä kansainvälisissä ympyröissä on aivan maailmanluokkaa. Orpo on saanut pinnat putoamaan, mutta vika ei varmastikaan ole hänessä. Hän on ollut hyvä valtiovarainministeri, joka kitisee koko ajan rahojen riittävyydestä, kuten Viinanen ja Niinistö aikanaan. Orpo nousee vielä.

SDP ei ole vieläkään selvinnyt parin vuoden takaisesta Urpilaisen pudottamiesta. Puolue on hajallaan ja taas on uusi puheenjohtajanvaali. Se ei olekaan mikään pikkuvaali, vaan siinä ehkä valitaan seuraava pääministeri tähän maahan. Onneksi se ei ole Antti Lindman, Heinäluoman peluri. Ehkä se on Rinne tai Harakka. Kaikki vaihtoehdot tuntuvat aika heikoilta.

Oppositio on ollut huono. Kaikenlaista halpaa voi huudella, mikä on ärsyttävää.  Pohjanoteerauksia on ollut varsinkin Ville Niinistö. Jarrumiehiä on aivan liikaa, uudistuksia ei saada aikaiseksi riittävällä vauhdilla.

perjantai 30. joulukuuta 2016

Mäkiviikko alkoi

Oberstdorfin mäkikisaa oli erilaista katsoa 1980-luvulla. Suomalaiset kilpailivat säännöllisesti voitosta. Nykänen, Puikkonen, Suorsa,  Nikkola olivat usein kärjen tuntumassa. Paras suomalainen oli sijalla 48 kisan lyhyimmällä hypyllä.
---
Voimat olivat vähissä ja lihaskipua paljon.

Tuomioiden päivä

Entinen poliisipomo Jari Aarnio sai valtavan kolmentoista vuoden tuomion hörhöilyistään poliisi- ja rikollismaailman välimaastossa. Onkohan niin suurta tuomiota koskaan vielä annettu ilman taustalla olevaa henkirikosta.Vieläpä menetti koko omaisuutensa.
---
Yli kaiken ymmärryksen nousi myös Valion saama sakko, joka oli käsittämättömät 70 miljoonaa euroa. Sillä saataisiin rakennettua 200 kappaletta 350 tuhannen euron arvoista korskeaa omakotitaloa. Melkoisen kylän tuolla hinnalla siis rakentaisi. Minusta sakko tuntuu aika kohtuuttomalta.
---
Kahdeksan vuotta sitten asetettiin valtavat odotukset Barack Obaman harteille. Oikeaa elämää nähnyt täysjärkinen johtaja muuttaisi maailman paremmaksi Texasin revolverisankarin jälkeen. Arvostan Obamaa edelleen poliitikkona korkealle ja pidän häntä poikkeuksellisen taitavana puhujana. Pidän häntä myös hyvänä ihmisenä, mutta loppumatkalla kuvaan on tullut myös säröjä. Minusta hän menetti arvovaltaansa tukemalla Hillaryä niinkin voimakkaasti presidentinvaaleissa. Oman seuraajansa valinnassa tulisi olla aika varovainen. Aivan loppukauteen iskenyt venäläisten diplomaattien karkottaminen jätti kummallisen maun. Venäläisiä syytettiin sotkeutumisesta USA:n vaaleihin. Mitään todisteita ei kuitenkaan ollut iskeä pöytään. Siksi jäi enemmänkin huonon häviäjän maku suuhun.

Arvatkaapas, mikä oli ykkösuutinen SVT:n urheilu-uutisissa? Ruotsi voitti Suomen 3-1 nuorten jääkiekkokisoissa. Onneksi en ole katsonut yhtään ottelua. Viime talvena kaikki meni putkeen kaikissa MM-kisoissa. Kaksi kultaa ja yksi hopea. Sellainen poikkeuksellinen menestys ei tietenkään voi toistua.

Tänään piti katsoa ruotsinkielistä aamutelkkua, kun Yle lomailee. Ruotsalaiset kommentaattorit arvostelivat suomalaisten epämodernia pelitapaa viivelähtöineen ja pahoittelivat sitä, että Suomi on joutunut pelaaamaan vuoden "alaikäisellä" joukkueella, koska on menettänyt änäriin niin paljon pelaajia. Viime vuoden ratkaisuketju Laine, Aho, Puljujärvi on tehnyt yhteensä 56 pistettä maailman kovimmassa aikuisten liigassa tällä kaudella.Olisihan se ihme, jos ei missään näkyisi. Ei olla pojille eikä valmentajille vihaisia.

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Väsy vei voimat

Nyt käy niinkuin eilenkin, että väsy voittaa kirjoitusvoimat. Pakko mennä nukkumaan. Huomenna  uusin voimin, uudella innolla.

Katsastus

Eilen tiistaina tuli katsastettua auto samalla, kun naisväki oli kauppareissulla. Kaupungissa on erittäin paljon katsastusasemia ja hinnat on kilpailtu hyvin alas. Valinnanvaraa siis on.

Tiedän yhden katsastusaseman, johon pääsee aina jonottamatta, joten valitsin jälleen sen. Se onkin merkillinen katsastusasema, kun siellä näyttää olevan vain kaksi ihmistä töissä. Katsastusmiehet hoitavat myös kanslistin hommat siinä sivussa. Katsastusmies ottaa rekisteriotteen, auton avaimet ja ohjaa asiakkaan ystävällisesti kahviautomaatille. Siellä on pahvimukeja tarjolla teetä ja kahvia varten.

Tällä kerralla opin, että  heti loman jälkeisenä aamuna ei kannattaisi mennä katsastukseen, sillä katsastusmiehelläkin voi olla tunnelma tilanteen mukainen. Hänen kommenttinsa autosta oli, että auto on erinomaisessa kunnossa, ei mitään huomautettavaan, mutta turvavöitä on liikaa! Siis turvavöitä liikaa! Meinasi mennä kahvit pahvimukista väärään kurkkuun pahan kerran. Ajattelisi, että turvavöiden liian pieni määrä olisi ongelma.

Toki pykälät mahdollistavat kyseisen tulkinnan. Alkujaan auto on rekisteröity sellaiseen käyttöön, että sillä voi kuljettaa pieniä koululaisia. Käsittääkseeni siihen aikaan voitiin kuljettaa jopa kolmeatoista helkilöä autossa. Aikanaan, kun tämä auto poistettiin taksikäytöstä ylimääräiset vyöt olisi pitäinyt poistaa. Nyt sitten kymmenennellä katsastuskerralla asiaan puututtiin. Katsastusta ei hylätty, mutta katsastusmies kehotti käydä näyttämässä tilanteen kaikilla penkeillä. Nythän takimmaisen rivin penkit puuttuivat kokonaan. Saattaa olla, että muistan käydä joskus esittelemässä tilanteen.

Isommassa kuvassa, mietin katsastusasemien roolia jatkossa. Vuosikatsastuksia ollaan harventamassa varsinkin uudempien autojen kohdalla, mikä tarkoitttaa työmäärän vähentymistä. Joidenkin arvioiden mukaan, jopa puolet nykyasemista ovat lakkauttamisvaarassa. Mietin, että johtaako tämä lakikirjan  entistä tarkempaan lukemiseen. Ylimääräisiä uusia vikoja ja turvavöitä alkaakin löytyä sieltä sun täältä.

Tulin sitten kotiin noin klo 14. Siitä nukuinkin  aamuun klo 9 asti vain pienin keskeytyksin.

maanantai 26. joulukuuta 2016

Tapaninpäivänä

Tuntematon tuli nyt sitten katsottua loppuun. Olisi hauskaa olla kärpäsenä katossa, kun RUK:ssa käsitellään johtajuuden teemoja. Kirja ainakin tarjoaa niihin paljon aineksia laajalla henkilögalleriallaan. Väinö Linna kutoi kirjaa kasaan kymmenkunta vuotta tehdastyön ohessa.

Päivä oli oikein rento ja mukava. Vähän tuli sorruttua herkutteluun, melkein parin kuukauden karkkilakon jälkeen. Kyllä jouluna pitää herkutellakin. Lauantaina on synttärit, joten siihen saakka karkki ja herkut varmasti kuuluvat ruokavalioon.

Säätä voi aina moittia, joulunakin. Norjassa on raikkaat joulut. Tuuli on parhaimmillaan ollut 42 m/s eli 150 km/h. 70 000 ihmistä joutuu olemaan ilman sähkönjakelua. Kyllä tämän liukkaat mustat joulut aivan hyvin sietää, luulisin.

Huomenna on paluu arkeen ja sen murheisiin. 


Vaivan kautta voittoon...

Joulupukki oli kaikessa viisaudessaan tuonut tietokonepelin "SIMS 4" lahjaksi Hyttyselle, koska Hyttynen oli sitä niin mahdottomasti toivonut. Itse asiassa oli kysymys isommastakin projektista.

Aloitime jo lokakuussa seuraamalla tori.fi:n hintoja. Tarjontaa oli mukavasti ja lopulta nappasimme erään  "Minttu"-nimisen myyjän tarjouksen. Hintaa pelille tuli postikuluineen reilu parikymppiä.

Tähän asti kaikki meni hienosti, mutta peli ei suostunut mokoma käynnistämään. PC-peleissä on mukana koodi, jolla peli käynnistetään ensimmäisen kerran. Tuo koodi voi ymmärtääkseni olla vain yhdellä pelaajalla kerrallaan. No Minttuhan ei muistanut koodiaan, jolla olisi voinut poistaa itsensä pelaajarekisteristä. Ei auttanut kuin perua kauppa.

Joulupukki astui sitten peliin Mustan Perjantain turvin. Peli on julkaisuiältään reilu pari vuotta vanha, joten se on optimoitu Windows 7 ja Windows Vista-käyttöjärjstelmille. Etenemisohjeet ovat selkeät. Mutta kun... Nykylaitteissa yleensä on käyttiksenä Win10. Toisin sanoen ohjeista ei ollut mitään apua, klup.

Lataus kuitenkin saatiin käyntiin ja parinkymmenen minuutin jälkeen kone pimeni ja homma piti aloittaa alusta. Hyttysellä oli aivan valtava halu päästä pelaamaan ja kuin ihmeen kaupalla se lopulta ONNISTUI!

Eli missä onnistuttiin?
1.Jouluaattona en ottanut kuuleviin korviinkaan, että aloittaisimmekaan asentamista. Eihän siitä mitään hyvää olisi seurannut, kuten yläpuolelta näkyy...
2. Sovittiin, että aamulla saamme nukkua niin pitkään, että yhdeksältä vasta alkaa asennusyritykset
3. Arvelin, että asentamiseen menee 30 minuuttia. Kokemuksesta tiesin, että aikaa menee paljon enemmän. Niinpä sanoin Hyttyselle, että aikaa kuluu klo 12 asti. Todellisuudessa tähän kaikkeen meni aikaa 3½  tuntia eli 12.30 peli oli pelivalmis.
4. Tyttö pelasi peliä lopulta parisen tuntia ja oli aivan innoissaan. Hän rakensi sinne meidän perheen, joka hoiti omia velvollisuuksiaan, teki töitä, siivosi ja piti hauskaa. Minun virtuaaliolennon ammatiksi hän laittoi tietokoneasiantuntijan, mistä olen kyllä kovin kovin imarreltu.
---
Vointi oli pariin otteeseen aivan hirvittvävä. Elossa säilyminen oli päivän saavutus. Vähän toki karusti sanottu.

lauantai 24. joulukuuta 2016

Hyvää joulua!!

Vuodesta toiseen joulut tuntuvat entistä paremmilta, ainakin niistä tulee nautittua enemmän. Joulustressistä en välitä yhtään, se on omaa tyhmyyttä useimmissa tapauksissa. Kaupallista joulua jaksan päivitellä vain, jos ne ovat pois hengellisestä joulusta.

Tänään oli saunatakki päällä ruokapöydässä aamupuurolla aamuyhdeksältä, kun ensimmäiset ihmiset tulivat. Riittihän sitä puuroa muillekin. Mantelin kohtalosta ei tosin ole hajuakaan. Olikohan sitä edes. Joulurauhan julistukseen kuuntelin vähän puolittaisesti, mutta siitä huolimatta se tuli julistettua.

Ainoa isompi miinus oli tuo säätila.  Maa oli musta ja hautausmaalla oli pelottavan liukasta kuten muuallakin. Kerran nelivetoa nostettiin ojastakin. Mitään dramaattista ei kuitenkaan tapahtunut, keli vaan oli järkyttävä.

Pidin joulukirkosta ja papista todella paljon. Kävin sen myös hänelle sanomassa. Tilaisuuden jälkeen puhuimme asiasta ruotsinvävyn kanssa ja hän oli täsmälleen samaa mieltä tilaisuudesta. Ilmapiiri oli erityisen rento ja vapautunut, mikä ei ole helppoa tilaisuudessa jossa on satoja pikkulapsia. Jokainen varmasti tietää, miten hyvä joidenkin ihmisten lähellä on olla. Saa olla mitä on, ei tarvitse esittää mitään. Nyt kirkossa oli sellainen tunnelma ja nautin siitä. Mitään sirkustemppuja ei tarvittu, tunnelma syntyi jostakin oikeasta "kellotaajuudesta," jota ei tarkemmin osaa selittää. Ruotsinvävy tykkää suomalaisesta joulukirkkoperinteestä, koska se kokoaa niin paljon ihmisiä yhteen. Naapurissa tämä ei enää ole itsestään selvää.

Jouluruoka oli järisyttävän hyvää. Piti välttää ahmimista, koska se olisi johtanut varmaan hengenmenetykseen. Ruotsissa joulupöydän kattaus ei kuulemma ole yhtä runsas kuin Suomessa. Minun suosikkini tänä jouluna oli imelletty perunalaatikko, jota Hämeessä kutsutaan tuuvvingiksi.

Illalla tuli kuunneltua "Raskasta joulua", jossa eturivin rokkarit laulavat perinteisiä ja uusia joululauluja. Kysymyksessä on hyväntekeväisyys nuorten tukitaloja kohtaan. Mahtavaa ensiksikin nähdä kun rouheat hevimiehet laulavat röörit auki vanhoja kunnon joululauluja tyyliin "tulkaa kaikki nyt laulamaan, on Poika syntynyt maailmaan." Se on erikoista, että "uskontofobisessa" yhteyskunnassamme hevimiehet saavat vetää evankeliumia aivan tosissaan ilman ikäviä leimoja. Kerrassaan mahtava konsertti.
---
Vointi oli tosi heikko, mutta silloin pitää sitkutella vaikka väkisin. Aina sekään eri riitä. Joulupukista ei tällä kertaa jäänyt mitään havaintoa.

Sotilasjohtajakoulutusta elokuvan perusteella

Joskus kuulin jutun, jonka mukaan USA:n armeija käyttää koulutuksessaan materiaalina Edwin Laineen ohjaamaa "Tuntematonta sotilasta."

Nyt sitten kuulin, että Suomenkin armeija käyttää sitä omassa johtajakoulutuksessaan. Niinpä tänä iltana tuli katseltua kyseistä elokuvaa puoleenväliin saakka upseerioppilaan kanssa. Joka kerta tuo elokuva näyttää erilaiset kasvonsa. Mestarillinen henkilögalleria mahdollistaa erinomaisesti  myös johtajuuden pohtimisen. Tiettyjen upseerien ja alikersanttien välillä kipinöi kovasti, varsinkin Lammion ja Rokan suhde on klassikko.  Suhde miehistöön esitetään paljon auvoisampana.  No leffa pitää katsoa loppuun, ennen lopullisia johtopäätöksiä.
---
Kummelit, peteliukset ja kumppanit ovat luoneet paljon pöhköjä hahmoja suomalaisen viihteen tähtitaivaalle. Ilmiö on olemassa myös muualla päin. Norjan tv:ssä on sellainen pöhkö kuin Narvestad ja hänellä on Piiirka niminen hahmo, joka esittää suomalaista puhumalla ja käyttäytymällä hassusti. Suomalaisen näkökulmasta muistuttaa onnetonta suomenruotsia ja sketsit ovat aika väsyneitä. Norjassa tämä on silti ollut erittäin suosittu hahmo aikanaan.
 

perjantai 23. joulukuuta 2016

Joulu tulee!

Tässä joulu lähestyy valtavaa vauhtia ja hyvä niin. Mikäpä olisi mukavampaa?

Hoitojen tilanne on hyvin avoin. Tiettyjen arvojen kanssa on vaikeuksia enkä haluaisi enää palata varsin tehottomiksi todettuihin lääkkeisiin. Toissa yönä olin tiettyjen arvojen takia terveyskeskuksessa puoli kolmeen asti yöllä. Mitään hälyttävää ei kuitenkaan löytynyt ja pääsin kotiin omaan koppaan maata, kuten täällä päin sanotaan. Takapakeilta on vältytty nyt parin päivän osalta.

Voi olla, että Goldfish tekee asteittaisen paluun nettiin. Tässä ainakin tapahtuu pientä tunnustelua siitä, miten homma voisi jatkua. Lähipäivät kertovat kuinka tilanne kehittyy