sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Mikä piristäisi hiihtäjämiehiä?

Olikohan tämä talven viimeinen oikea pyrypäivä. Sääennusteet näyttävät normaalia lämpimämpää seuraavien viikkojen aikajaksolle, joten kumpparit saa kaivaa esiin.
---
Kaisa teki hienon kisan yhteislähdössä. Ensimmäisen ampumapaikan jälkeen hän oli sijalla 27/30 ja olin jo kääntää kanavaa. Kaisa käänsi epätoivoisen tilanteen edukseen ja nousi lopussa sijalle 4. Harvoin vastaavaa on nähty.
---
Miesten hiihdon tämän kauden kohokohta, Kollenin viisikymppiä oli vuorossa tänään. Keli oli kuin vuonna 1982, jolloin Matti Nykänen hyppäsi 18-vuotiaana kultaa legendaarisen sakeassa sumussa MM-kisoissa. Monta vuotta on moitittu sitä, että yhteislähdöt ovat tylsiä, koska alku menee kyttäämiseen ja loppu 200 metriä menee Nothugille oli matka mikä tahansa. Nyt nähtiin erilainen taktiikka, joka mittasi miesten todellisen hiihtokunnon; täysiä alusta alkaen, niin kyllä ovelatkin ketut kypsyvät. Toimiva taktiikka tuo oli ja kisasta tuli raaka leikki jokaiselle. Northug muuten oli kuudes ja voitti toki oman kiritaistelunsa.

Ensi vuonna on Lahden MM-kisat ja yleensä panostetaan omiin kotikisoihin erityisen hyvin. Nyt näyttää aika pahalta suoraan sanoen. Uutisoitiinpa vielä, että Iivo Niskanen teki kauden parhaan hiihtonsa(12:sta) ja Heikkinen uran parhaan 50 km kisansa (14:sta). Karua kerrottavaa, kun vielä olympiavoittaja Jauhojärvi oli sijalla 40. Laiha lohtu, että kahdeksan hiihtäjää tuli hänen jälkeensä maaliin. Jos kauden pääkilpailussa on tällainen tulos, päävalmentajalla pitäisi olla hyvät selitykset valmiina tilanteesta säilyttääkseen luottamuksensa.

Tekisi mieli kysyä, että mitä suomalaiset oikein tekevät leireillään. Perinteinen on vieläpä suomalaisille helpompi laji ja viidenkympin kisa paras kuntotason mittari. Puuttuuko lahjakkuutta, harjoittelua, valmennustietoutta vai mistä on kysymys? Alla pari lukemaa siitä, mikä tämän hetkinen tilanne on.

Tämän päivän kisassa maailmancupin pisteet jakautuivat seuraavasti.

Maailmancupin pisteet
Norja 638  pistettä (13 hiihtäjää pisteillä)
Venäjä 289 (7)
Suomi 65 (2)
Ruotsi 14 (3)

Palkintorahalista koko kaudelta (summat Sveitsin frangeissa, joka 0,9 euroa)
Norja 565688 chf (21 hiihtäjää)
Suomi 5500 chf (2 hiihtäjää)
---
Vointi pysyi tänäänkin paremmalla puolella. Tulipa käytyä konsertissakin. Lähdin kyllä kesken pois kun kahden tunnin merkkipaalu lähestyi.


perjantai 5. helmikuuta 2016

Hyvään suuntaan

Paras päivä voimiltaan pitkään aikaan. Kipulääkkeiden suhteiden säätely on ehkä ratkaiseva tekijä unisuuden vähentämisessä. Muutoskokeilua jatketaan.   Ei silti helppo päivä.  Jos omat voimat ovat paremmat, niin enemmän on muuta kannettavaa. Toistuva ilmiö ja niinhän se pitää ollakin.

Paavon yllätys.

Mikäs Paavo Väyryselle nyt oikein tuli? Lähes 45 vuotta valtakunnan politiikassa mukana ollut kaiken nähnyt keskustaikoni on aina ollut ristiriitainen hahmo. Hän polarisoi kansaa; häntä joko vihataan tai rakastetaan.Nyt 69-vuotias Väyrynen on irrottautumassa Keskustasta ja on perustamassa omaa puoluetta Kansalaispuolue ry. Puolueen kiireellinen ja tärkeä tehtävä on Suomen irroittaminen euroalueesta.

Taustalla on varmasti viime kevään eduskuntavaalien tilanne, jossa Paavo syrjäytettiin hallituksesta. Pari vuotta politiikassa mukana ollut puheenjohtaja nousi pääministeriksi eikä ottanut Paavoa hallitukseen toisin kuin Matti Vanhanen aikanaan. Olisiko kannattanut?  Onhan keskustalla siellä ministeri, joka keräsi rahat lastensairaalaan, muttei ollut ollut koskaan aiemmin mukana politiikassa? Sitä kautta jotenkin ymmärrän Paavon katkeruuden. Toisaalta noin paljon elämmää ja politiikkaa nähnyt hahmo osoittaa omaa pienuuttaan sillä ettei pystynyt asettumaan tilanteen yläpuolelle ja jättämään asian sikseen. Sen sijaan hän ryhtyi julkisuudessa paljastamaan pääministerin henkilökohtaisia sähköposteja kuten Susan Ruusunen aikanaan. Se oli mielestäni ruma lyönti vyön alle.

Onko Paavolla näin paremmat vaikutusmahdollisuudet? Tuskin. Äkkiseltään arvelen, että tavallinen Keskustan kannattaja on varsin tyytyväinen Sipilään. En osaa kuvitella eurokriittisellä agendalla olevan kovin suurta tilausta ainakaan vielä. Ja sitäpaitsi tämä on ollut enemmän Soinin heiniä. Olisiko tämä taktikkopaavon ainoa keino päästä presidenttiehdokkaaksi 2018? Sillä sektorilla Niinistön kannatus on tosin niin korkea, että haastaminen on vaikeaa.  Mutta kukapa tietään hänen suunnitelmistan, ikäänkin alkaa jo olla?  Haluaisiko hän mieluummin jäädä eläkkeelle ja niin tehdä tilaa pari vuotta vanhemmalle Väyryselle.
---
Vointi oli edelleen hyvä ilman valtavia takapakkeja. Ulkona oli erittäin kaunis talvi päivä.

torstai 4. helmikuuta 2016

Alentaako some syntyvyyttä?

 Mikä on mukavinta kuultavaa toisen suusta? "Iskä, enkö ollutkin hyvä!" riemukkaasti täydestä sydämestä sanottuna on tuolla listalla korkealla. Taustalla oli yhteensattuma, jonka perusteella päädyimme luistelujäälle ja Hyttynen oli saanut ensimmäistä kertaa jääkiekkomailan käteensä. Luistimilla hän oli ollut useamman kerran. Jälkeenpäin hän sanoi aluksi ihmetelleensä koko kapistusta. Mutta peli poika- ja tyttöseurassa lähti heti käyntiin mukavasti ja pari maaliakin tuli tehtyä. Onnistumisen ilo on liikuttavaa seurattavaa.
---
Koulussa osataan nykyään joustaa järkevästi. Esimerkki tästä. Iltapäivällä tuli kännykkään koulusta viesti, että perjantaina hiihdetään käsityötunneilla. Opettaja oli havainnut säätiedoista, että ensi viikolla tuskin on kunnon hiihtokelejä, joten silloin on sitten vastaavasti enemmän käsitöitä. Tämä oli järkitoimintaa ja hienoa suomalaisen kansanperinteen vaalimista ilmastonmuutoksen keskellä.
---
Vasemmistoliitossa Paavo Arhinmäki luopuu puheenjohtajuudesta ilmeisen väsyneenä ja kaikkensa antaneena. Tuttua räksytystä ei vuoteen ole juurikaan kuulunut. Vasemmistoliitto ei ole oppositiossakaan nostanut kannatustaan toisin kuin SDP ja Vihreät. Syynä on puhe elvytyksestä. Vasemmistoliitto puhuu ainoana puolueena edelleen elvytyksen puolesta, lainaa pitäisi ottaa lisää, jotta voisimme säilyttää hyvinvointimme. Kansa ei tätä ole niellyt ja kannatus on laahannut. Uudet ehdokkaat esiintyivät tänään paneelissa. Vaikeaa tulee olemaan perinteisesti eripuraisen joukon yhdistäminen. 

---
Suomessa syntyy yhtä vähän vauvoja kuin 1800-luvun nälkävuosina. Syntyvyys on viitenä viimeisenä vuonna laskenut rajusti ja viime vuonna se oli 55000. Sama suunta on nähtävissä muuallakin Länsi-Euroopassa. Helsingissä ensisynnyttäjien keski-ikä ylempien toimihenkilöiden kohdalla on 34 vuotta. Ilmiö on monisyinen ja jokainen tarina erilainen, mutta isossa kuvassa taustalla näyttää olevan nopea arvomuutos, joka on tapahtunut 2000-luvulla. Perinteinen patriarkaalinen perhe-elämä on ihanteena saanut väistyä hedonistisen elämäntavan tieltä. Lapset nähdään taakkana ja vaivana.

Monilla naisilla on ollut vaikeuksia löytää sopivaa miestä, joten keinohedelmöitys on jäänyt heille ainoaksi vaihtoehdoksi. Blogissa olen joskus kirjoittanut japanilaisista miehistä, jotka eivät halua oikeaa tyttöystävää, vaan heillä on kännykässä sovellus, jonka kanssa voi jutella ja joka pitää heille seuraa. Onko Suomessa älypuhelimien yleistymisellä kenties vaikutusta syntyvyyden alemeniseen? Älypuhelimet yleistyivät viisi vuotta sitten, sen jälkeen vauvat ovat vähenneet. Onko asioilla yhteyttä? Uskaltaisinpa melkein lyödä vetoa asian puolesta. Some kaikkineen on niin intensiivinen ilmiö, että sen muutosta elämäntapaamme tuskin vielä ymmärrämme kunnolla. Koko rajaton maailmamme kulkee taskussa, yhteyttä pidetään on-line toisiin ihmisiin jopa valojen sammuttua.

Omassa elämäntilanteessani aika kuluu usein vuodelepona yksin kotona muiden ollessa omissa askareissaan. Äärimmäinen yksinäisyyskö? Ei lainkaan! Tuolloin olen monesti miettinyt, että älypuhelin on tärkein tavarani ja paras palvelijani. Sen avulla saan reaaliaikaista tietoa maailmasta, pidän ihmisiin yhteyttä, hoidan asioinnit ja ilmaisen itseäni. Kännykästä on tullut itsen jatke ja sen saa hiljaiseksi niin halutessaan. Autiolle saarelle tarvitsisin lisäksi hammasharjan, en paljoa muuta. Tämä olisi 20-vuotta sitten ollut täysin käsittämätön ajatus ja kertoo elämäntapamme nopeasta muutoksesta. 
 




tiistai 2. helmikuuta 2016

Yllätyksiltä ei vältytty esivaalien alkaessa.

Valtava ennakkosuosikki Donald Trump muuttui yhdessä yössä tavalliseksi kuolevaiseksi jäätyään toiseksi USA:n presidentinvaalien Iowan esivaalissa. Tämän tiedon jälkeen maailma näyttää erilaiselta, koska pieni Iowa pelinavaajana on tärkeä suunnannäyttäjä.  Ennen eilistä näytti vielä siltä, että Trumpia ei  mikään estä pääsemästä maailman vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi. Tänään kupla puhkesi.

Ted Cruz oli GOP:n eli republikaation ykkönen. Minua hän ei silti vielä ole aivan vakuuttanut. Sen sijaan Marco Rubion panosta pidetään yllättävän vahvana. Hän oli aivan kärkikaksikon kannassa. Olisi kuitenkin   sitä parempi, mitä pikemmin toinen väistyy. Miksi näin? Nämä yksinkertaisesti kuulostavat liian samanlaisilta; noin 45 vuotias latinotaustainen, oikeustiedettä opiskellut konservatiivinen teekutsu-liikkeessä vaikuttanut senaattori. Nuo kaikki määreet sopivat molempiin. Lasten määrässä sentään Rubio voittaa Cruzin 4-2. Poliittisesti Rubiota pidetään Cruzia sovinnollisempana.

Demokraattipuolella  vihaisen Roope Ankan näköinen ehdokas 74-vuotias Bernie Sanders oli yllättävän vahvasti esillä vaikka jäikin niukasti kakkoseksi. Kuuntelin hänen puhettaan ja olihan siinä paljon voimaa ja pohjoismaista sosiaalidemokratiaa. Hän kannattaa mm. ilmaista terveydenhoitoa ja koulutusta. Voi olla yllättävän korkealla vielä, koska hänellä oli selvä poliittinen visio.
---
Suomessa eduskunta aloitti istuntokautensa. Puhemiehistöön ei valittu yhtään opposition edustajaa. Tämä oli mielestäni vähän kummallista. Oppositio on aika pienellä vaikutusvallalla, kun vielä presidenttikin on hallituspuolueiden riveistä lähtöisin.
---
Olo oli aika vahva. Hyttysen kanssa olimme jalkapallohallissa hakemassa pientä pallotuntumaa. Hauskaa oli!

Isä ja tytär

Dokumenttiprojektin "Isän tyttö" on dokumentti isän ja tyttären erikoisesta suhteesta. Yhtä paljon, ellei enemmänkin, se on myös dokumentti kahden kulttuuripiirin kohtaamisesta.

Lähtökohta on seuraava. Isä on turkkilainen 1980-luvulla Suomeen tullut korvalääkäri, joka on aikanaan eronnut suomalaisesta puolisostaan. Hänellä on 26-vuotias turkinsuomalainen tytär, jonka yksinhuoltaja hän on ollut 6-vuotiaasta lähtien. Dokumentti on tyttären tekemä kuvaamisesta alkaen.

Isä on henkisesti täysin riippuvainen tyttärestään ja tytär on hänelle kaikki kaikessa. Isä haluaa asua hänen kanssaan ja kontrolloida kaikkia hänen tekemisiään. Tytär kärsii siitä, että hänellä ei ole vapautta lainkaan.  Suomalainen nainen ei tällaista sietäisi lainkaan eikä 26-vuotiaana siedä tämä suomenturkkilainenkaan. Elokuvassa tapahtuu lopulta irtiotto sen jälkeen, kun isä tapaa tyttärensä turkkilaisen poikakaverin illallisella ja alkaa öykkäröidä. Ilmeisesti se on liian kova hänelle. Tästä seuraa seitsemän kuukauden välirikko, jonka jälkeen isä on löytänyt parisuhteen.

Isän käytös aiheutti varmasti kotisohvilla monta oksennusta. Puhetapa oli törkeä monessa suhteessa, suomalainen mies ei tyttärelleen puhuisi noin. Puhetapa ei ole sinänsä vihamielinen tai tunteeton, päin vastoin. Taustalla kummittelee patriarkaalinen käsitys tyttärestä suvun omaisuutena ja koriste-esineenä, josta ollaan äärimmäisen mustasukkaisia. Sukuun ei tässä tapauksessa kuulu lisäksi kuin isän kontrolloiva äiti Turkissa, muista sukulaisista ei kerrota. Monikulttuurisuus on ajankohtainen aihe ja muotisana. Lähisuhteissa se harvoin tarkoittaa helppoa elämää, mutta dokumentin kuvaama tilanne on toivottavasti enemmänkin harvinaisuus. Uskonnostakaan tässä ei suoranaisesti ole kysymys, korkeintaan hyvin maallistunut turkkilainen islam on taustalla.

Eettisenä kysymyksenä jäin miettimään yksityisyyttä. Tajusiko isä avaavansa ajatuksensa ja käyttäytymisensä maailmalle? Netistä selvisi viidessä sekuntissa hänen työpaikkansa, joka on Oululainen yksityinen sairaala. Tuskin tuon "sian" vastaanotolle monikaan haluaa nähtyään dokumentin.
---
Reissun jälkeen oli nyt ensimmäinen päivä ja tarkoitus oli ottaa iisisti. Pieniä asioita riitti melkein vaivaksi asti, mutta olo ei kuitenkaan mitenkään romahtanut missään vaiheessa.

maanantai 1. helmikuuta 2016

Omaan koppaan takaisin

Reissu on tehty ja kaupunki nähty. Kaupunki oli siis Lahti. Vinkeissä haettiin FC Lahtea ja Pelicansia 2010-luvun mitalisteina. Formulakuski oli Bottas, minkä oletin aiheuttavan tietäjillekin haastetta, koska hänhän on kotoisin Nastolasta. Pointtina tässä oli se, että Nastola on liittynyt Lahteen 1.1.2016.

Matka meni kaikin puolin hyvin. Melkoinen kanveesi tuli kotiinpääsyn jälkeen, mutta palautuminen on jo alkanut. Maanantai pitääkin ottaa iisisti.
---
Wilma Murto on 17-vuotias seiväshyppääjä ja aika lupaava sellainen. Hän teki nuorten ME-tuloksen 471, mikä on myös uusi aikuisten Suomen ennätys. Tulos on ilmiömäinen, kolmanneksi paras maailmassa alkavalla kaudella tähän asti. Jos kehitys jatkuu tuollaisena, niin mahdollisuuksia on vaikka mihin. Toki tarvitaan paljon onnea, osaamista ja viisautta nuoren urheilijan viemisessä huipulle. Liian usein lupaavat naisurheilijat jäävät tuohon 17-vuotiaiden huipputasoonsa.